Toivoisin hartaasti, että näistä kielikeskustelupalstoista joku tutkija tekisi yhteenvedon, josta selviäisi minkälaisin mielipitein pieni ruotsinkielinen väestönosa puolustaa ja perustelee meidän suomenkielisten ruotsinkielenopiskelua, pakkoruotsia ja virkaruotsia.
Olisi välttämätöntä viileästi avata se, minkälainen maailmankuva pakollisen ruotsin taustalla on.
Olisi välttämätöntä viileästi avata se, minkälainen maailmankuva pakollisen ruotsin taustalla on.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Tuollahan on jotain yhteenvetoa otsikon "Pakkoruotsin virheelliset puolustukset" alla:
http://www.kielipolitiikka.fi/
Pasi Saukkonen: Mikä suomenruotsalaisissa ärsyttää?
Ladattavissa kokonaisuudessaan: http://magma.fi/images/stories/reports/ms1101_mikasu_s.pdf
Takakansi: Ruotsin kielen ja suomenruotsalaisten asema puhuttaa suomalaisia. Sekä verkossa että painetussa mediassa on viime vuosina esiintynyt paljon puheenvuoroja, joissa suhtaudutaan suomenruotsalaisiin ja ruotsin kielen asemaan Suomessa kriittisesti tai jopa hyvin kielteisesti. Samanaikaisesti kun Suomen ruotsinkielisellä puolella on kannettu huolta kielellisten ja kansalaisoikeuksien toteutumisesta, julkisessa keskustelussa on ilmennyt vaatimuksia näiden oikeuksien kaventamiseksi..
Tätä Magma-raporttia varten politiikan tutkija, dosentti Pasi Saukkonen, kävi läpi suuren määrän suomenkielisiä ja joitakin ruotsinkielisiä lähteitä. Ottamatta kantaa väitteisiin hän pyrkii selvittämään mistä tunnekuohu johtuu ja minkälaisia asioita julkinen keskustelu pitää sisällään. Saukkonen osoittaa myös miten ruotsinkielisten ja suomenkielisten argumentit poikkeavat toisistaan. Välillä tuntuu siltä kuin osapuolet eläisivät täysin eri maailmoissa.
Kokonaisuudessaan ladattavissa:
http://magma.fi/magma-media/mikae-suomenruotsalaisissa-aersyttaeae
Onpa puolueettoman oloinen tutkimus: Magma tekee raportin itsestään.
Lue kuitenkin.
1. RANGAISTUSRUOTSI kun emme halua olla ruotsalaisia
2. Ruotsinkielisten etuudet yli suomenkielisten
...
Lue kuitenkin.
Saukkosen kartoitus oli hyvä - mutta siitä puuttui työ tehtävänanto kartoittaa myös ruotsinkielisten näkemyksiä.
Saukkonenhan totesi, että puhutaan ohi, suomenkieliset pakkoruotsista ja ruotsinkieliset kulttuurinsa säilymisestä.
Saukkonen alleviivasi erityisesti haastattelussa tutkimuksen julkaisun yhteydessä, että osa ruotsinkielisistä luulee, että kaikki kritiikki nykyisiä kielikäytäntöjä (pakkoruotsia) kohtaan on ruotsalaisvastaisuutta. Näin ei ole, sanoo Saukkonen. Pitää pystyä keskustelemaan perustellusti myös kieltenopetuksesta, sanoi Saukkonen.
Tutkimusta on kuitenkin referoitu ruotsinkielisellä puolella ohittaen nämä oleelliset kohdat.
Sä et määräile, mitä muut lukevat. Kannatta nyt tottua siihen ajatukseen.
LUE!!!
Huuda pois! XD
Ainahan voisi keskustella, mutta se ptäisi tehdä tosiaan asiallisesti. Valitettavasti tähänkin jo pujahti pari räksyttäjää, joilla ei tunnu olevan keskusteluun mitään muuta annettavaa kuin joitakin puskalaukauksia ja pikaheittoja..
Asialliselle keskustelulle tämä suomi 24 on kerta kaikkiaan väärä foorumi.
"teekkari -71" osaa asiallisen tyylin: "Valitettavasti tähänkin jo pujahti pari räksyttäjää, joilla ei tunnu olevan keskusteluun mitään muuta annettavaa kuin joitakin puskalaukauksia ja pikaheittoja. Esimerkiksi keskustelu "korkeakoulukiintiöistä", jota fennopaukuttelijat pitävät valtavan. Viesti vaan ei tunnu menevän perille, koska täällähän ei haeta mitään oikeata keskustelua, vaan pyritään pelkästään mätkimään toisin ajattelevat alimpaan maan rakoon. Tämä palsta on yleisesti ottaen pelkkä fennomaanien keskinäisen kiihotuksen kanava, valitettavasti."
Tuosta on hyvä jatkaa? Magma on suomenruotsalaisella säätiörahalla perustettu ajatuspaja, jonka ainoa tarkoitus on tuottaa aineistoa pönkittämään virallista kaksikielisyyttä ja pakkoruotsia.
Ruotsinkielisten yliedustuksesta korkeakouluissa on erittäin vaikea saada tietoa. Eri lähteistä on kuitenkin voitu saada käsitys asiasta:
Opetushallituksen julkaisusta "Koulutuksen määrälliset indikaattorit vuodelta 2006" (Wera) ja Tilastokeskuksen väestötietokannoista on laskettavissa yliopistoihin hyväksyttyjen ja yliopistopaikan saaneiden osuudet. Joka toinen (51 %) ruotsinkielisistä nuorista saa suorittaa yliopistotutkinnon, suomenkielisistä vain joka kolmas. Kyseessä ovat nimenomaan äidinkieleltään ruotsinkieliset oppilaat (Opetushallituksen luettelo). Tärkeimmät syyt ruotsinkielisten huimaan yliedustukseen ovat ruotsinkieliset yliopistot, Åbo Akademi (7.500 opiskelijaa) ja Svenska handelshögskolan (2.300 opiskelijaa) sekä kuuden (6!) kaksikielisen yliopiston kiintiöpaikat ruotsinkielisille. Lisäksi järjestelmään on rakennettu piilokiintiöjärjestelmä ruotsinkielisille. Ruotsinkieliset pääsevät jopa 10 pistettä huonommalla pääsykoetuloksella yliopistoon kuin suomenkieliset. Moni lahjakkaampi suomenkielinen jää tämän vuoksi ilman yliopistokoulutusta. Lisäksi suomenkielisiä kiusataan pakkoruotsilla peruskoulusta yliopistotutkintoihin.
"Tärkeimmät syyt ruotsinkielisten huimaan yliedustukseen ovat ruotsinkieliset yliopistot, Åbo Akademi (7.500 opiskelijaa) ja Svenska handelshögskolan (2.300 opiskelijaa) sekä kuuden (6!) kaksikielisen yliopiston kiintiöpaikat ruotsinkielisille."
Mitkähän nämä 6 kaksikielistä yliopistoa ovat ja millä aloilla ne mainitsemasi ruotsinkielisten kiintiöpaikat ovat? Kerro myös kuinka suuria neruotsinkielisten kiintiöt ovat kussakin yliopistossa ja koulutuksessa.
Varmasti tiedät Heikki tarkat luvut kun väitettäsi totuutena tarjoilet.
Kiinnostaa kovasti, kerro
Tala esitin sinulle kysymyksen. Toivoisin että vastaat.
Kirjoitat: "Tärkeimmät syyt ruotsinkielisten huimaan yliedustukseen ovat ruotsinkieliset yliopistot, Åbo Akademi (7.500 opiskelijaa) ja Svenska handelshögskolan (2.300 opiskelijaa) sekä kuuden (6!) kaksikielisen yliopiston kiintiöpaikat ruotsinkielisille."
Korjaus: Åbo Akademissa on 6900 opiskelijaa (Talakerroin 600 opiskelijaa)
Hankenilla on 2336 (158 tutkijaopiskelijaa mukaan lukien)
Kerro niistä kuudesta kaksikielistä yliopistosta ja niistä kiintiöistä nimen omaan ruotsinkielisille.
Kerro erityisesti missä koulutuksissa niitä kiintöitä ruotsinkielisille on ja kuinka suuria ne kiintiöt ovat.
Yliopistolaki: 11 §
Opetus- ja tutkintokielet
Helsingin yliopiston, Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi. Aalto-yliopiston opetus- ja tutkintokieleen sovelletaan vastaavasti, mitä sen muodostaneiden yliopistojen opetus- ja tutkintokielestä säädetään yliopistolain (645/1997) 9 §:ssä. Åbo Akademin ja Svenska handelshögskolanin sekä Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin opetus- ja tutkintokieli on ruotsi. Muiden yliopistojen opetus- ja tutkintokieli on suomi.
Yliopisto voi päättää lisäksi muun kielen kuin 1 momentin mukaisen opetus- ja tutkintokielensä käyttämisestä opetus- ja tutkintokielenä ja opintosuorituksissa.
12 §
Ruotsin kieltä taitavien henkilöiden kouluttaminen
Åbo Akademi, Svenska Handelshögskolan, Helsingin yliopisto, Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia, Teatterikorkeakoulu ja Aalto-yliopisto vastaavat siitä, että ruotsin kieltä taitavia henkilöitä koulutetaan riittävä määrä maan tarpeisiin."
Kirjoitat myös: "Ruotsinkielisten yliedustuksesta korkeakouluissa on erittäin vaikea saada tietoa.
"Yliopistoissa aloitti vuonna 2009 opintonsa 1 285 ruotsinkielistä uutta opiskelijaa, joiden osuus kaikista uusista opiskelijoista oli kuusi prosenttia. Ruotsinkieltä äidinkielenään puhuvista uusista opiskelijoista 1 074 eli 83 prosenttia aloitti opintonsa Åbo Akademissa, Svenska handelshögskolanissa tai Helsingin yliopistossa. Vuoden 2009 päävalinnoissa suomenkielisten hakemuksista hyväksyttiin 15 prosenttia ja ruotsinkielisten 25 prosenttia."
http://www.minedu.fi/etusivu/arkisto/2011/0906/kirjalliset.html?lang=fi
Ei se minusta niin vaikeata ollut vai eikö Opetusministeriökö sinun mielestäsi ole luotettava tietolähde?
Aivan pieni korjaus: ilmeisesti Tala tarkoittaa prosenttiosuuksia ylioppilaista, sillä sekä suomen- että ruotsinkielisistä ylioppilaaksi kirjoittaa alle puolet ikäluokasta, jolloin ruotsinkielisistä nuorista yliopistoutkinnon suorittaisi puolet ylioppilaista - eli korkeintaan joka neljäs kaikista nuorista - ja suomenkielisistä joka kolmas - korkeintaan joka kuudes kaikista nuorista.
Yksi tärkeä syy ruotsinkielisten yliedustukssen on myös se, että monet ruotsinkieliset opiskelevat suomenkielisissä yliopistoissa (ilman kiintiöitä, eli samalta viivalta) siitä yksinkertaisesta syystä, ettei useimpiin akateemisiin ammatteihin ole minkäänlaista ruotsinkielistä koulutusta - ja kaikkihan eivät halua lukeaa sosiologiaa. Minunkin vuosikurssillani oli pari ruotsinkielistä, juuri siitä syystä.
Tämä edellyttää tietysti sitä, että pakkosuomi on hyvin hallussa.
Kaikki ETEVIMMÄT suruopiskelijat menevät parempiin suomenkielisiin oppilaitoksiin.
He näet eivät tarvitse "tukiopetusta", jota suruoppilaitokset antavat heikkolahjaisimmille suruille.
Eiköhän nämä SUkuRUtsalaiset poistu kentältä ajan kuluessa,
joten mitäpä noista ho..urreista väliksi!
Ja poistuuhan toki Ääliökin. Että välikö hällä.
Perustelut kuuluvat näin:
- LAKI
- MINÄ
- TÄRKEIN MAHDOLLINEN TAPA SIVISTYÄ
- MERKITTÄVIN PORTTIKIELI MUIHIN KIELIIN
- JOKU KUVITELTU VELKA JOLLEKKIN VIERAALLE MAALLE
- JOKU MUU YLIMIELINEN JA SUOMALAISIA LOUKKAAVA VALE
www.pakkoruotsi.net
http://www.sampoterho.net/?p=789
Perustelut pakkoruotsiin lyhykäisyydessään ovat:
-kulttuurihistoriallinen sivistys
-historiallinen kiitollisuuden velka
-perustuslaki
-suomenruotsalaisen väestön säilyttäminen
-taloudellinen ja henkinen yhteys muihin pohjoismaihin
-kieliporttiteoria
Oikeasti kysymys on vain siitä, että 200 vuotta sitten Suomen puolelle jäi huomattavasti ruotsalaisia asumaan ja näiden sulautuminen alkuperäisväestöön halutaan estään hinnalla millä hyvänsä.(osa toki on alunperin ollut suomea puhuvaa väestöä)
Ihan hyvä lista. Vastaan mielelläni ruotsinkielisenä tuohon, kelpaako mielestäni perusteluksi
-kulttuurihistoriallinen sivistys - - EI. Ruotsalainen sivistys on kautta historian merkittävä merkittävä Suomessa, mutta niin on moni muukin sivistys
-historiallinen kiitollisuuden velka - - EI. Suomi ei ole historiallisesti velkaa kenellekään. Ruotsi loi Suomen kaupunkirakenteen. Venäjä salli kansallisuusaatteen kukkia kautta 1800-luvun. Natsi-Saksa auttoi sodassa. Neuvostoliitto jätti miehittämättä. Mutta emme siitä kenellekään velkaa.
-perustuslaki - - EI. Perustuslakia voi muuttaa. Meillähän on tarkat säädökset siitä miten kokoon saatava enemmistö sen tekee.
-suomenruotsalaisen väestön säilyttäminen - - NOJOO. En haluaisi elää sellaisessa Suomessa, jossa vähemmistöilla ja erilaisuuksilla ei ole elintilaa. Mutta ei kaada minun maailmaani, jos omat jälkeläiseni ei enää parin sukupolven kuluttua enää puhu ruotsia vaan muita kieliä.
-taloudellinen ja henkinen yhteys muihin pohjoismaihin - - KYLLÄ. Jos tätä yhteyttä halutaan, syvällisempi tuntemus perustuu skandinavisiin kieliin, eikä englantiin.
-kieliporttiteoria - - EI. Ken haluaa oppia saksaa, opiskelee saksaa.
- - -
Vastaan mielelläni myös siihen mitä 200 vuotta sitten tapahtui. - - Savosta muuttanut talonpoikaissuku oli asuttuaan noin 100 vuotta Mäntsälässä vaurastumassa Anttilan maatilalta. Sieltä on lähtöisin Anttila, Hämeen-Anttilan ja Andelinin suvut, joista edelliset ovat suuremmat. Suvun merkittävimpänä henkilönä pidän Väinö Hämeen-Anttila, joka koko elämänsä käänsi maailmankirjallisuutta suomen kielelle.
800:sta tutkimastani esivanhemmistani yksi (1) on Ruotsista tullut ja "tänne jäänyt", muurari Eric Wikström juuri noina aikoina. Hän teki muurarina hormia ja navettoja Kemiössä. Hän varmaan sitten oli se kauhea sortovallan edustaja. :-)
Niinpä niin. Emmehän me svekkulin mielestä ole velkaa. Toisaalta ainoa jolle emme ole velkaa on paroni Wrangel joka piti Leninin kiireisenä.
Asiaa ei ole tutkittu, mutta mutu-tuntumalla suurin osa vapaan kielivalinnan kannattajista ei halua sitoa kielivapautta johonkin historiatulkintaan vaan nimenomaan ihmisten omaan kokemukseen ja tarpeeseen.
Historia nousee esille lähinnä silloin, kun pakkoruotsin puolusteluna käytetään opetusministeriön kotona ja EU:ssa lanseeraamaa teemaa "historialliset ja kulttuuriset syyt". Kun tätä ryhdytään avaamaan, sieltä putkahtaa sellaisia ajatuksia kuin "suomalainen sivistys on rakennettu ruotsiksi, siksi ruotsia on edelleen osattava" tai "suomalaiseen yleissivistykseen kuuluu ruotsin osaaminen" ja "suomalaiset eivät voi ymmärtää historiaansa ja kulttuuriaan osaamatta ruotsia". Tämänkaltainen argumentointi nostaa esiin katkeria historiatulkintoja.
Taloudellinen ja henkinen yhteys muihin Pohjoismaihin nojaa jo nyt englannin kieleen. Turistiruotsi avaa kyllä mahdollisuuden käydä esim. jollain skandinavian kielellä esittävässä teatterissa, mutta varsinainen syvempi yhteisymmärrys yksilöiden välillä perustuu siihen vahvimpaan yhteiseen kieleen eli englantiin. Ihmiset ovat sillä tavoin realisteja, että kohdattaessa yhteiseksi kieleksi valitaan se vahvin yhteinen - englanti.
On myös syytä olla huolissaan suomenkielisten mahdollisuudesta rakentaa muita merkittäviä taloudellisia ja henkisiä yhteyksiä, kun maan kielivalranto on kapeutettu pakollisella ruotsilla. Euroopan mittakaavassa suomenkieliset lapset lukevat paljon kieliä jo nyt. On epärealistista korjata kielten vinoutumaa vaatien, että joko osan on jätettävä englanti opiskelematta tai sitten kaikkien on ryhdyttävä opiskelemaan kolmea vierasta kieltä. Tämä on niin vierasta koulujen arjelle ja koululaisten taitoprofiileille. Meillä on kouluissa pystytty pitämään kohtuullisen hyvä taso, mutta se vaatii oppilailta paljon työtä. Vielä suurempi kielipainotus rasittaisi erityisesti ei-kielellisiä, esimerkiksi matemaattisia oppilaita ja tekisi rankasta koulustamme äärimmäisen rankan.
Pohjoismaisuus ei saisi olla skandinaavisuuteen jämähtänyttä - en ole Pohjoismaissa kokenut, että minuun suhtauduttaisiin eri tavoin silloin kun puhun sanoja etsivää ruotsiani tai silloin kun puhun sujuvampaa englantia. Varsinkin Ruotsissa ihmiset pyrkivät vaihtamaan englantiin ihan vain kommunikaation helpottamiseksi lainkaan ajattelematta, miten hyvää ruotsin puhuminen minulle tekee - siihen kun ei ole kotimaassa mahdollisuutta.
Mielestäni "historiallisiin syihin" vedotaan pikemminkin silloin kun puhutaan ruotsinkielisten kotipaikkaoikeudesta kuin pakollisesta ruotsista kouluissa, Historialliset syyt puhuvat myös venäjänkielisten mahdollisisten laajennettujen oikeuksien puolesta. Olimme osaa Venäjää yli sata vuotta, ja suurin maahanmuuttomme koskaan oli 1922 Venäjältä.
Minusta tuota kielipalettia voidaan myös selittää kustannussyillä. Tämä on verrattavissa siihen, että ravintolalan on helpompi pitää 3 ruokalajia lounaslistalla à la carte kuin 2 lounasvaihtoehtoa à la carte.
Jos Suomessa olisi toinen selkeä vaihtoehto kolmanneksi pakolliseksi kieleksi kouluissa, ruotsi vaihdettaisiin kenties siihen. Venäjästä, saksasta tai ranskasta ei vaan ole tänä vielä siihen, paitsi rajaseutujen kunnissa jossa venäjä kiinnostaa.
"Mielestäni "historiallisiin syihin" vedotaan pikemminkin silloin kun puhutaan ruotsinkielisten kotipaikkaoikeudesta kuin pakollisesta ruotsista kouluissa,"
Ruotsinkielisillä on kotipaikkaoikeus Suomessa piste - tätä vastustavat lähinnä ne suomenkieliset, jotka ovat hermostuneet siitä, että heiltä vaaditaan Norden-identiteettiä. Yksinkertaisin vastaus tähän painostukseen on kieltää ruotsinkielisiltä kotipaikkaoikeus, koska he tuntuvat kieltävän suomenkielisen kokeman suomalaisuuden olemassaolon oikeutuksen.
Nämä tulevat yllättävän paljon vastaan:
Euroopan Komission kielten opetusta käsittelevä raportti Key data on Teaching Languages at School in Europe 2005 toteaa Suomen kielenopetuksen johtuvan poliittisista ja historiallisista syistä, ei itse kielen tarpeesta.
Opetushallitus katsoo, että ruotsin kielen opetuksella edistetään vuorovaikutusta ja kaksikielisyyden ja pohjoismaisen elämänmuodon arvostusta. Opetushallituksen mukaan myös ruotsin kielen opiskelun pakollisuus on opiskelijoiden edun mukaista, koska muuten erityisesti poikien ruotsin opiskelun epäillään vähenevän. Se puolestaan voi hankaloittaa heidän jatko-opintojaan ja myöhemmin asettumistaan työelämään. Opetushallituksen mukaan ruotsin kieli on myös osa suomalaista kulttuuria ja identiteettiä.
Nämä ovat herkkiä aiheita ja suomenkieliset ovat kyllä kokeneet, että heidän kohdallaan ruotsin kieli nivoutuu tietynlaiseen käsitykseen historiasta ja identiteetistä - olisi tarvetta hyväksyä se identiteettien mosaiikki...
Tässä lisää ruotsinkielisiä korkeakouluja:
Beckmans Designhögskola
Campus Varberg
Chalmers tekniska högskola Dramatiska Institutet Högskola
Educations.com Ericastiftelsen Enskild institution
Ersta Sköndal högskola
Gammelkroppa skogsskola
Göteborgs universitet
Handelshögskolan i Stockholm Högskolan Dalarna Högskolan i Borås
Högskolan i Gävle
Högskolan i Halmstad
Högskolan i Jönköping
Högskolan i Kalmar Högskolan i Skövde
Högskolan Kristianstad
Högskolan på Gotland
Högskolan Väst
Högskolcentrum Bohuslän
Idrottshögskolan i Stockholm Karlstads universitet Karolinska institutet Konstfack Högskola
Kungl Tekniska Högskolan Kungliga Konsthögskolan
Kungliga Musikhögskolan
Linköpings universitet
Luleå tekniska universitet
Lunds universitet
Lärarhögskolan i Stockholm
Malmö högskola
Mittuniversitetet
Mälardalens högskola Operahögskolan i Stockholm
SLU - Sveriges lantbruksuniversitet Sophiahemmet Högskola
Stockholms Musikpedagogiska Institut Stockholms universitet
Södertörns högskola
Teaterhögskolan i Stockholm
Umeå universitet
Uppsala universitet
Växjö universitet
Örebro universitet
Tällaista mahdollisuutta ei suomenkielisillä ole, sillä maailmassa ei ole yhtään pelkästään suomenkielistä yliopistoa. Suomessa on muutama yksikielisesti ruotsinkielinen korkeakoulu tai yliopisto. Lisäksi on kaksikielisiä (suomi, ruotsi) korkeakouluja ja muillakin Suomen yliopistoilla ja korkeakouluilla on valtiokalenterissa ruotsinkielinen nimi (ruotsinkielisillä EI ole suomenkielistä nimeä!).
Opetusministeriö pitää tosi tiukkaa pimentoa ruotsinkielisten korkeakoulutuksesta. Sieltä ilmoitetaan, että yliopistoilla on autonomia! Ja yliopistot ovat hyvin haluttomia antamaan näitä tietoja.
Ilmeisesti nyt käynnistynyt keskustelu opetusministeri Gustafssonin avaamana johtaa kunnon selvitystyöhön. Tuore vöitöskirja osoittaa, että lääkäreissä, juristeissa ja kauppatietelijöissä ruotsinkielisillä on selvä yliedustus. Ja nyt ruotsinkielisiä kiintiöitä ollaan edelleen lisäämässä!
Ja kaikkien korkeakoulututkintoa haluavien on pakko suorittaa virkamiespakkoruotsin kurssi ja saada siitä todistus (joka tosin ei anna minkäänlaisia valmiuksia antaa "ruotsinkielistä palvelua").
RKP ja suomenruotsalaiset liikkuvat nyt tosi heikoilla jäillä, mutta heidän röyhkeytensä ja ylimielisyytensä estää heitä tajuamasta, missä nyt ollaan menossa.
Kas, eipä ole kauaa siitä kun marqiisi vielä sitkeästi toisteli väitettä, jonka mukaan Suomessa on vain yksikielisesti ruotsinkielisiä ja kaksikielisiä korkeakouluja. Perusteluna omituiselle ajatukselleen hän esitti samaisen valtiokalenterin. Nyt on näköjään loivennettu.
Kokeillaanpa seuraavaa:
Hei marqiisi! Ovatko kaksikielisyyden kustannukset edelleenkin mielestäsi 20% bruttokansantuotteesta (siis abouttiarallaa 36 miljardia euroa vuodessa)?
No onpa taas Talalla ongelma!! Heikki valittaa ettei maailmassa ole yhtään pelkästään suomenkielistä yliopistoa ja esittelee sitten kaikki (?) RUOTSIN (!) yliopistot ja korkeakoulut ja valittaa epäoikeudenmukaisuudesta.
Lakkaapas Tala vastustamasta pakkoruotsia ja ryhdy sen sijaan kannustamaan ihmisiä opiskelemaan ruotsia niin kaikki nuo listaamasikin korkeakoulut ovat meidän kaikkien ulottuvilla.
"Ilmeisesti nyt käynnistynyt keskustelu opetusministeri Gustafssonin avaamana johtaa kunnon selvitystyöhön."
Taannoinen YLE-uutinen jossa Gustafsson väitti että ruotsinkieliset kiintiöt muka olisivat epäoikeudenmukaisia ja suosisivat ruotsinkielisiä oli ankka, joko ministerin oma tai toimittajan. Ministeri peruikin puheensa seuraavana päiänä, ilmeisesti saatuaan hieman tukiopetusta mutta sinä jaksat sitä virheellistä uutista edelleen toistaa.
Minäkin toivon että Opetusministeriö tekee kunnon selvityksen aiheesta mutta tulos ei tule olemaan sellainen kuin sinä toivoisit! Itse asiassa opetusministeri on MEILLE ruotsinkielisille sellaisen selvityksen velkaa!
Ministeri nimittäin uutisen dementoidessaan vain totesi etä hänet oli käsitetty väärin ja että kielikiintiöihin ei tulla puuttumaan mutta jätti mainitsematta miksi niihin ei puutuuta!
Opetusministeriö säätelee Suomen tarpeiden mukaa eri koulutusten aloituspaikkojen määriä budjettineuvottelujen yhteydessä. Sen pitää karsia ekonomikoulutuksen ruotsinkieliset aloituspaikat 5 %:iin kaikesta ekonomikoulutuksesta. Näin vapautuvat ruotsinkieliset paikat on hajautettava muuhun käyttöön, mm. ruotsinkielisen hoitoalan tarpeisiin. Jos se ei sovi ruotsinkielisille, se sisältää ajatuksen, että ruotsinkielisiä kiintiöitä ei tarvita millään alalla.
Entäs sitten tämä ihmeellisyys. Vuosina 2001–2010 Suomessa valmistui näyttelijäntyön maistereita 281, joista suomenkielisestä koulutuksesta Helsingissä 156 ja Tampereella 49 eli kaikkiaan 205 (73 %) sekä vähemmistökielisestä koulutuksesta Helsingissä 76 (27 %) sekä erikseen vielä pohjoismaiset opiskelijat NorMa-kolutuksesta. Mihin ihmeeseen tämä 5-prosenttinen kielivähemmistömme tarvitsee vuosikymmenestä toiseen 27 prosentin osuuden Suomen valtion varoilla koulutetuista näyttelijämaistereista, yhdestä halutuimmasta ammatista? Kaiken kukkuraksi NorMa-koulutettavia ainakin yhteen aikaan oli se määrä, minkä olisi pitänyt prosentuaalisesti riittää oman maan vähemmistökielisten koulutustarpeisiin.
Todellakin, ruotsinkielisestä koulutuksesta pitäisi tehdä perusteellinen selvitys.
Olisi tärkeää kartoittaa sitä, mitkä syyt ruotsinkieliset kokevat itse tärkeimmiksi perusteluiksi pakkoruotsille. Koska ruotsinkieliset pitävät pakkoruotsia yllä, on oleellista tietää, minkälaisilla syillä se tapahtuu.
Esimerkiksi tässä
Slaget efter tolv - dagens debatt: 06.05.11 Svenskan onödig?
http://areena.yle.fi/audio/1304675483971
Pirhonen (vapaa kielivalinta), Akaan-Penttilä ja Storgård keskustelivat. Kolme suomenkielistä yrittää keskustella ruotsiksi - ja taas kerran vain yksi puolustaa vapaata kielivalintaa, kaksi pakollista ruotsia. Tämä on näköjään ruotsinkielisen toimituksen sopima asetelma. Pirhonen oli kiitettävän asiallinen ja nosti kaikki keskeiset teemat esille. Mutta vastassa oli seinä, kuten niin usein näissä keskusteluissa.
Ruotsin pakollisuuden ystävät omivat heti kielitaidon ystävien roolin ja ryhtyivät moittimaan suomenkielisten nuorten kielitaitoa, kun ei valita saksaa, kun ei valita ranskaa. Asetelma väännetään heti aluksi sellaiseksi, että suomenkieliset nyt eivät ymmärrä, miten tärkeitä kielet ovat. Mielestäni koko keskustelu vääristyy, jos aluksi joudutaan toistelemaan, että javisst lisää kieliä, javisst. Eihän se niin ole. Lisää mielekkäitä kielivalintoja ja merkityksellistä kielitaitoa, kyllä, muttei vain lisää kieliä.
Akaan-Penttilän mielestä kieltenopetus tulisi aloittaa ruotsilla ja Storgårdin mielestä ruotsi olisi ainakin aloitettava ennen kriittistä murrosikää. Ei mitään ymmärrystä sille, ettei suurin osa yksikielisessä ympäristössä elävistä ala-asteen oppilaista jaksa kahta vierasta kieltä, ei edes leikin varjolla. Taas taustalla oli suomenkielisten vertailu maan kielivähemmistöihin - niinhän ei voi tehdä.
Vapaan kielivalinnan kannattaja muistutti, että englanti on ykköskieli Suomessa ja ihmisten pitäisi voida itse valita, mitä kieliä opiskelevat. Miksi muualla aloitetaan englannilla, jos kerran ruotsi on se ovi kielitaitoon, hän jatkoi. Akaan-Penttilä vetosi tuntemattomiin filologeihin, jotka kuulemma sanovat, että ruotsi on paras tapa aloittaa kieltenopiskelu ja se avaa portin saksaan ja jopa englantiin. Mitkä filologit? Kuka on sepittänyt tällaisen urbaanin legendan?
Sitten seurasi tuttua liturgiaa, jossa pakon (jota ei oikeastaan saisi sanoa pakoksi) perusteina oli Norden, Norden, Norden ja isänmaamme perintö, joka kadotetaan ilman ruotsia.
Oli vaikea kuunnella.
Sorgård esitti, että ongelma on vain se, ettei opeteta "elävää kieltä" vaan liikaa kielioppia. Tietysti kielioppipainotus on ongelma - mutta se sama ongelma on kaikissa kielissä. Kaikkien kielten opetusta tulee kehittää - mutta ei se muuta tilannetta sellaiseksi, että pakollinen ruotsi tulisi jotenkin hyväksytymmäksi.
Emme opi ruotsia vain vähemmistön takia, vaan omaksi parhaaksemme, naapuriemme takia, sanoi Storgård. Mikseivät ruotsalaiset opiskele suomea, kysyi vapaan kielivalinnan edustaja. Eri asia, vastasi Storgård, ruotsinkieliset ovat olleet aina täällä. - Siis palattiin siihen, että opiskelemme sittenkin vähemmistömme takia.
Vanhemmat eivät Storgårdin mielestä saisi päättää siitä, mitä heidän lapsensa opiskelevat, koska vanhemmat voivat olla väärässä, eiväthän he välttämättä pidä esim. musiikista. Tämä lienee jokin uusi versio pakkomatematiikka-heitoista. Akaan-Penttilän väitettiin edustavan hiljaista enemmistöä, joka kannattaa pakkoa, tai ei siis pakkoa vaan tätä naapurikulttuuriin tutustumista.
Kyllä tässä on matkaa.
Kun ei ole Wrangelin ja muiden saksalaisten kuten Kreugerin rakentama kuvitteellinen suurvalta enää niin itsetunto kärsii. Siinä syy. Svekot eivät halua kohdata todellisuutta. Kaikista huvittavin on tämä rautaako? idiootti joka luulee että hurreja pidetään Naissaaressa "fiksuina" suomalaisina. Ei ole tainnut käydä reppanna Tallinnaa pidemmällä. Voi voi jos nämä ääliöt ovat "ruotsalaisuuden toivo ja tulevaisuus". Ihan sama kun bimbo Maddesta tehtäisi Pohjolan keisarinna. ha ha ha kaikki pöytään! Hei! Braaaaa!
Joopa joo... Tässä keskustelussa tuli sitten esille niitä haluttuja asiallisiakin puheenvuoroja. Mutta ina pitää ilmeisesti olla joku "orvl neul si.." nimimerkin tapainen ääliömäinen töräyttelijä.
Näin se nyt vaan näkyy olevan.
"Olisi välttämätöntä viileästi avata se, minkälainen maailmankuva pakollisen ruotsin taustalla on."
Tutustu Suomen perustuslakiin, niin ehkä ymmärrät.
Mitä tekemistä perustuslailla on pakkoruotsin kanssa? Tuliko perustuslaki Suomeen vasta peruskoulu-uudistuksen myötä 70-luvun alussa?
Perustuslaissa eikä missään muualla kuin svekomaanin päässä ole
mitään pesrustetta PAKKO-, RANGAISTUS-, TURHARUOTSILLE
Turun yliopisto aloittaa nyt ruotsinkielisen kiintiölääkärikoulutuksen ja Jyväskylän yliopisto kouluttaa ruotsinkieliset liikuntaihmiset. Loput neljä kaksikielistä onkin luetetultu yliopistolaissa. Aalto-yliopistosta on kirjoitettu niin epäselvästi kuin vain juristi osaa - eli niitä taitaakin olla peräti 7 kaksikielistä yliopistoa.
Suomenruotsalaisten henkistä yliotetta suomalaisiin kuvaa se, että kaikilla heidän laitoksillaan on lainsäädännössä ja valtiokalenterissa vain ruotsinkielinen nimi, mutta suomenkielisten on laitettava valtiokalenteriin ja ruotsinkielisiin lakeihin suomenkielisten laitosten nimet ruotsiksi!
Jo 6 % osuus korkeakouluopiskelijoissa tarkoittaa, että ruotsinkielisillä on 11,1 % yliedustus väestöosuuteen nähden.
Erittäin mielenkiintoista on muute, että juuri demariopetusministerit ovat olleet kriittisiä pakkoruotsia kohtaan. Maija Rask yritti jo opetusministeri poistaa pakollisen "toisen kotimaisen kielen" ylioppislastutkinnosta, mutta naisministerien itkettäjänä tunnettu Mooses Lipponen esti. Tarvittiin pääministeriksi Matti Vanhanen, jotta Tuula Haatainen saattoi tuoda lukiolain 18 § muutosesityksen valtioneuvostoon. Tosin sitä ennen piti hänen erityisavustajansa Maarit Feldt-Ranta (r-sdp) siitää muihin tehtäviin, jotta esitys ylipäätään voitiin tehdä! Valtioneuvostossa RKP vaati äänestystä ja hävisi sen 14-2. Eduskunta hyväksyi lain äänin 140-23.
Ja nyt opetusministeri Jukka Gustafsson sanoi, mitä hän ajattelee ruotsinkielisestä ylikiintiömisestä korkeakoululaitoksessa. Siitäkös suomenruotsalaiset raivostuivat ja vieläkin HBL:ssä kiehuu - VBL:sta puhumattakaan! RKP:n teräsnyrkki iski välittömästi Jukka-paran kanveesiin ja pakotti kanossanmatkalle.
Asiat etenevät hiljalleen kielivapauteen ja pohjoismaiseen viralliseen yksikielisyyteen. Suomenruotsalaisten siilipuolustus on raivokas, mutta niin vain fennokettujen virtsa on saanut siihen pientä aukkoa ja Åbo akademin tutkimuksen mukaan suomenruotsalaisten luottamus ruotsin kielen asemaan Suomessa on romahtanut.
Niinpä tätä nettikirjoittelua on vain sitkeästi jatkettava, kunnes siili on selällään! ;-)
Vasabladet.
"Novia kan gå miste
om 60 studieplatser
Publicerad 5 oktober 2011 kl. 23:09. Senast ändrad 5 oktober 2011 kl. 23:12
Det är främst de kulturella utbildningsprogrammen som drabbas då studentintagningen till yrkeshögskolorna ska minska. Detta, enligt förslag från Undervisningsministeriet. Det kan få konsekvenser för Yrkeshögskolan Novias enheter i Vasa, Nykarleby och Jakobstad.
Novia ska skära ner 40 platser på kulturlinjerna och Arcada 65 platser enligt regeringens budgetförslag som lämnades till riksdagen på onsdagen.
–?Verksamhetsförutsättningarna inom kulturutbildning skulle i så fall försvagas kraftigt, säger Örjan Andersson, rektor för Novia i Österbotten, till Svenska Yle.
Till Novias kulturlinjer hör scenkonstutbildningen i Vasa, konstubildningen i Nykarleby som flyttar till Jakobstad, in under samma tak som musikutbildningen som redan finns i staden, när det nya campuset står klart.
Än är det för tidigt att avgöra hur de olika enheterna berörs av nedskärningarna.
Totalt ska sextio studieplatser bort från yrkeshögskolan Novia. Även tekniklinjerna, som finns i Vasa och Raseborg (ingenjörsutbildningar) samt Åbo (sjöfart) kommer att känna av nedskärningarna. Örjan Andersson anser att nedskärningen är grovt överdimensionerad.
Eli Opetusministeriön aikeen mukaan ruotsinkielinen ammattikorkeakoulu Novia menettää 60 opintopaikkaa, mistä Rkp nyt raivoaa.
Opiskelijoita otetaan vastedes vähemmän erityisesti kulttuurikoulutukseen. Mikä on tietenkin oikein.
Novialla on toimipaikkoja Vaasassa, Uudessakarlepyyssä ja Pietarsaaressa.
Kultturilinjoilla sen pitää vähentää 40 opintopaikkaa ja Arcadan, toisen ruotsinkielisen ammattikorkeakoulun, joka toimii Hesingissä ja ympärillä, pitää vähentää 65 opintopaikaas Örjan Anderssonin mukaan ruotsinkielisen kulttuurikoulutuksen toimintamahdollisuudet vähenevät silloin voimakkaasti.
Vähennyksen kohteina ovat Vaasan näyttämökoulutus, Uudenkaarleyyn kuvataidekoulutus, joka muuttaa Pietarsaareen musiikkikoulutuksen yhteyteen, uuteen campukseen.
Myös Vaasan ja Raaseporin tekniikkalinjoista otetaan opiskelupaikkoja pois. ja Turusta merenkulun.
Örjanin mukaan vähennykset ovat karkeasti ylimitoitettuja Opetusminsiteriön suunnitelmissa.
10: "Yksinkertaisin vastaus tähän painostukseen on kieltää ruotsinkielisiltä kotipaikkaoikeus, koska he tuntuvat kieltävän suomenkielisen kokeman suomalaisuuden olemassaolon oikeutuksen".
Sieg Heil, tusinanatsit! Terveisiä Serbiasta.