"Elä elämääsi ikäänkuin sillä olisi joku
tarkoitus, niin huomaat että sillä onkin."
Siinä oikea elämänohje minulle ja ehkä
sinullekin.Usko jumaliin, jeesuksiin ja
enkeleihin vääristää "totuutta" ja saa aikaan
kauheita reaktioita monissa tapauksissa.
Moraali taas on ihan eri asia kuin uskonnon
moraali,sillä moraali ilman uskontoa on
korkeampaa.Sitä ei tehdä taivaspaikan toivossa
vaan puhtaasta etiikasta ja humanistisistakin
arvoista käsin.Tarkoitan hyviä tekoja ja
lähimmäisenrakkautta.
tarkoitus, niin huomaat että sillä onkin."
Siinä oikea elämänohje minulle ja ehkä
sinullekin.Usko jumaliin, jeesuksiin ja
enkeleihin vääristää "totuutta" ja saa aikaan
kauheita reaktioita monissa tapauksissa.
Moraali taas on ihan eri asia kuin uskonnon
moraali,sillä moraali ilman uskontoa on
korkeampaa.Sitä ei tehdä taivaspaikan toivossa
vaan puhtaasta etiikasta ja humanistisistakin
arvoista käsin.Tarkoitan hyviä tekoja ja
lähimmäisenrakkautta.
Vastaukset 12
Vanhimmat
eli mielestäni ateismi vääristää sitä yhtä
paljon, sehän on uskonto samalla tavalla
tänäpäivänä joillekin ihmisille. Huom. uskonnossa
ei välttämättä ole Jumalaa, siinä mielessä mitä
meille Jumala normaalisti tarkoittaa. Uskonto ei
myöskään välttämättä sisällä pyhiä kirjoja, jotka
olisivat ehdoton totuus, johon pitäisi uskoa.
.
Mä olen uskossa enkä tee hyviä
asioita "taivaspaikan toivossa". Mä autan
lähimmäisiäni koska mä haluan ja koska Jumala on
luonut meidät sitä varten.
se olisi varsin itsekästä, nimenomaan muita pitää
auttaa, ja mikä sen on sanonut varmaksi, että me
pelastutais, vaikka nyt uskotaan, uskovia on
monia, jotka on luopuneet uskostaan, ja teothan
tunnetusti eivät vie pelastukseen, vaikka ne
ovatkin olennainen osa uskovan elämää...?
Minkä verran autat lähimmäisiäsi?
Usko antaa elämälle tarkoituksen.
* Mihin kaatuu, siihen maatuu. *
-Jos kuolema on viimeinen niitti lyhyelle
elämällemme, onko elämässä mitään järkeä?
Minun mielestäni ei paljoakaan. Ateistisessa
maailmassa ihmisen arvo usein mitataan
saavutuksissa, menestyksessä ja oppiarvoissa.
* Ikuinen elämä *
-Ihminen itsessään on arvokas. Ja koska me olemme
Jumalan rakkauden kohteena, meidän on
luonnollista osoittaa rakkautta lähimmäisillemme.
Näin teoriassa, muttei aina käytännössä.
Elämässä on järkeä.Ajattele muiden eläinten kuin
ihmisten elämän järkeä.Osa ravintoketjua ne esim.
on. Ei niitä ole luotu ihmistä varten.Mutta
ihminen on krokodiilia varten,jos se syö ihmisen.
Eihän uskonto ole kuin kiero elämän alentaja
ikuisen elämän toivossa. Painopiste on kuoleman
jälkeen. Tyhmää.Et pääse taivaaseen eikä päässeet
terroristitkaan.Koeta uskaltaa ajatella.
En tarkoita että elämä alkaa vasta kuoleman
jälkeen ja se on ainut mihin tähtään. Tarkoitin
sanoa että, se ikuinen elämä antaa merkityksen
tälle elämälle. Onhan toki taivaaseen
tavoitteleminen parempi kuin paikka
ravintoketjussa.
Juuri tätä tarkoitin ihmisarvolla. Meidän
tarkoituksemme ei ole siinä, että krokot saa
ravintoa, vaan me olemme arvokkaita
itseisarvoisesti, emme tekojemme tai
ravintoarvojemme takia. Jumala loi meidät
kuvakseen, joten olemme jotain aivan erityistä.
Samoin kun Jumala antoi poikansa kuolla
puolestamme, se osoittaa mitä suurinta rakkautta
meitä kohtaan.
Väitän edelleen; Elämä joka päättyy kuolemaan on
turhaa vaivannäköä ja kitumista, pienien ilon
pilkahduksien keskellä.
Usko Jumalaan tuo sekä sisällön että päämäärän
tälle elämälle. Tämä koska kyseessä ei ole oppi
jota noudatetaan tai rituaalit, vaan Jumala.
Elävä ja vaikuttava, tämän maailmankaikkeuden
Luoja, johon minulla on vastavuoroinen
rakkaussuhde.
Kehoittaisin, että sinäkin joskus uskaltaisit
kyseenalaistaa valtavirran määrittelemiä valmiita
vastauksia ja ehkäpä unohtaisit hetkeksi
pelkosi; "...entä jos?". Jumala kestää
kyseenalaistamisen, kestääkö sinun arvomaailmasi?
"Tarkoitin
sanoa että, se ikuinen elämä antaa merkityksen
tälle elämälle."
Eikö se pikemminkin vie tarkoituksen elämältä?
Ikuisesti jatkuva elämä, loputon olemassaolo,
eikö se sitävastoin tee turhaksi saavutukset?
"Väitän edelleen; Elämä joka päättyy kuolemaan on
turhaa vaivannäköä ja kitumista, pienien ilon
pilkahduksien keskellä."
Elämä joka taas ei pääty kuolemaan (koskaan) on
turhaa vaivannäköä, koska millään ei ole merkitystä
jos olisit olemassa ikuisesti.
Juuri ne pienet ilot tekevät lyhyestä elämästä
arvokkaan sellaisenaan. Onhan se pelottava ajatus,
mutta ei se tee siitä yhtään sen vähemmän
epätodennäköistä.
"Kehoittaisin, että sinäkin joskus uskaltaisit
kyseenalaistaa valtavirran määrittelemiä valmiita
vastauksia ja ehkäpä unohtaisit hetkeksi
pelkosi; "...entä jos?"
Ja täysin vastavuoroisesti myös Sinä voisit
niin tehdä... :)
>"Eikö se pikemminkin vie tarkoituksen elämältä?
Ikuisesti jatkuva elämä, loputon olemassaolo,
eikö se sitävastoin tee turhaksi saavutukset?"
Ei. Todellakaan. En ymmärrä kuinka
olemassaolemattomuus olisi parempi vaihtoehto,
tai helvetti. Eihän ikuinen elämä ole samaa mitä
me täällä elämme, kärsimys ja suru jäävät
ensimmäisenä pois.
>"millään ei ole merkitystä jos olisit olemassa
ikuisesti."
Voisitko tarkentaa? koska minun mielestäni jos
ihminen kuolee ja vain muisto jää, niin siinä ei
ole mitään erityisen hohdokasta. Tämän olen
huomannut lähipiiristäni 'poisnukkuneiden'
omaisista. Ikuinen elämähän jo vastaa ihmisen
ikuiseen kaipaukseen päästä jumalankaltaiseksi.
>"Onhan se pelottava ajatus, mutta ei se tee
siitä yhtään sen vähemmän epätodennäköistä."
En usko että näistä asioista kannattaa ajatella
todennäköisyyksien perusteella. On olemassa
totuus, joka on kaikille sama.
>"Ja täysin vastavuoroisesti myös Sinä voisit
niin tehdä... :)"
Arvomaailmamme taitavat olla aikalailla
vastakkaiset, enkä toki halua väheksyä
mielipiteitäsi. Mutta juuri kyseenalaistaminen on
auttanut minua tekemään ratkaisuni, otin ns.
uskonaskeleeni enkä ole sitä katunut. Nykyään
uskominen on enemmän näkemistä ja asiat
loksahtelee paikoilleen.
ja niin minähän räpistelen tässä asiassa
valtavirtaa vastaan.
Auschwitz on ateistisen moraalin symboli!
Oh yes. No tokihan Hitler oli ateisti, aivan kuten inkvisiittorit, konkvistadorit ja ristiretkiä julistavat paavit olivat kristittyjä. Jos Auschwitz on ateistisen moraalin symboli, niin Amerikan alkuperäiskansojen tuho on kristillisen moraalin symboli. Ja eikös Saksan luterilainen kirkko tukenut Hitleriä?
Miksi joidenkin uskovaisten on niin hirmuisen vaikea ymmärtää että ei-kristityillä voi olla korkea moraali?