Hallitusohjelman tuomista vaikutuksista kuntien tulevaisuuteen mm. maankäytön ja palveluiden suhteen ei tiedä kukaan. Hallitusohjelman mukaan kuntien asema tulee kurjistumaan ja niiden mahdollisuuksia vaikuttaa ihmisten lähipalveluihin kavennetaan mm. valtionosuuksia leikkaamalla.
Miksi hallitus kurjistaa kuntia,
MIKSI..
43104
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Hallituksella on kaksi vaihtoehtoa. Joko leikata menoja tai jatkaa ottamalla 7-8 miljardia lainaa joka vuosi ja päätyä samaan tilaan kuin Kreikka. Tietysti noiden menoleikkausten kohdentaminen on arvovalinta mutta menoja on pakko leikata ja yli puolet suomalaisista ymmärtää sen ja hyväksyy leikkaukset. Muistaakseni gallupissa nihkeimmin leikkauksiin suhtautuivat keskustalaiset kun taas kokoomuslaisista suurin osa ymmärtää että pakko mikä pakko. Se että kunnilta leikataan on ymmärrettävää, kuntien kun pitäisi tulla myös taloudellisesti omillaan toimeen jos kerran itsenäisiä haluavat olla ja omillaan.
ymmärrettävää että kunnilta leikataan, palvelut on silti tuotettava mutta onhan se katevä keino ulkoistaa veronkorotukset.
Jos kunta haluaa itsenäinen olla ja päättää itse omista asioistaan niin ensimmäinen askel on että omilta kuntalaisilta kerätään niin paljon rahaa että voidaan tuottaa omille kuntalaisille palvelut. Siitä se sitten lähtee. Jos tulee tarve korottaa veroja niin se tarkoittaa vain sitä että ei ole aikaisemmin itse kustannettu niitä palveluita vaan rahat on lapioitu muualta.
Tämä keskustelu ei tainnut lähteä liikkeelle kuntaliitoksista, vaan valtionosuuksien leikkaamisesta liitetään kuntia yhteen tai ei. Eihän edes ole kyetty osoittamaan, että kuntaliitoksilla säästettäisiin jotakin.
Minunkin mielestäni on oikein, että kunnallisverotuksella rahoitetaan palvelut, jotka eivät ole lakisääteisiä kuten musiikkitalot, jäähallit, puistot ja vastaavat huvit. Niitä saa jokainen kunta rakentaa vaikka jokaiseen kadunkulmaan tai olla rakentamatta kokonaan.
Sen sijaan rahat lakisääteisiin ja koko maassa yhtenäisiin sairaan- ja terveydenhoito-, vanhustenhuolto-, sosiaali-, koulutus- ja päivähoitopalveluihin tulee kerätä progressiivisella valtionverotuksella, vaikka käytännön järjestäminen olisikin määrätty kuntien tehtäväksi. Tämän rahoitusvastuunsa valtiovalta on tiedostanut itsekin ja myöntää kyseisiin palveluihin kunnille rahaa valtion kassasta. Nyt kuitenkin Kataisen hallituksen suunnitelmissa on leikata valtionosuksia.
Kysymys ei siis ole rahan lapioimista kunnasta toiseen, vaan sosiaalisten palvelujen järjestämisestä niin, että suurituloiset ja varakkaat ihmiset maksavat palveluista suhteessa enemmän kuin pienituloiset ja köyhät. Vaikka rikkaita ja köyhiä asuisi tasaisesti joka puolella Suomea, kunnallisverotuksella tuota rahoitusideaa ei voitaisi toteuttaa, koska kunnallisvero ei ole progressiivinen.
Rahat lakisääteisiin palveluihin, jotka mainitset, voidaan minustakin rahoittaa yhteisin varoin. Oikeudenmukainen periaate olisi tällöin se, että rahaa jaetaan kunkin kunnan asukkaiden pääluvun mukaisessa suhteessa. Jos siis jossain päin Suomea nämä toiminnot tuotetaan kalliimmin per asukas kuin jossain muualla, erotuksen maksavat alueen asukkaat eivätkä muiden kuntien veronmaksajat kuten nyt on asian laita.
Ongelma ei siis ole se, että palvelut tuotetaan yhtenäisin maksuperustein vaan se, että on suuria eroja siinä, miten edullisesti palvelut kyetään eri puolilla Suomea tuottamaan. Tähän ongelmaan yritetään saada muutosta kuntauudistuksella. Se on siihen riittämätön mutta oikeasuuntainen toimi. Samalla lisätään kuntien mahdollisuutta houkutella palvelukseensa päteviä työntekijöitä. Nyt monet karttavat muuttamista johonkin perähikiälle, minkä vuoksi syntyy pulaa esim. terveydenhoitohenkilökunnasta.
Kyvyssä tuottaa palveluja edulliseen hintaan on tosiaan eroja ja mikä yllättävintä, suuri yksikkö ei ole aina edullisin ratkaisu. Siksi kustannusongelmaa ei pitäisikään ryhtyä ratkaisemaan yhdellä kaavamaisella tavalla, vaan ensin vertailla huolellisesti, mistä erot johtuvat ja vasta sen jälkeen pyrkiä soveltamaan hyviksi havaittuja ratkaisuja myös niissä kunnissa, joissa pyöritetään tehotonta systeemiä.
Tuohan on tunnettu tosiasia.
Hesassa on Suomen kalleimmalla tuotetut peruspalvelut.
Eli suurimmalla on kalleimmat palvelut. Tuosta voisi vetää johtopäätöksen että kaikki yli 20 000 asukkaan kunnat pitäisi jakaa pienempiin, korkeintaan 10 000 asukkaan kuntiin.
Miksi siis maakunnissa tehdyn työn tulot varastetaan Helsinkiin pääkonttoreihin ja valtion virastoihin.
Annahan esimerkki! Merijärven kunta. Mikäs siellä tehty työ on sellaista että sen tulokset on varastettu Helsinkiin pääkonttoriin?
Oikea tuotanto syntyy ihan muualla kuin Helsingissä. Helsingissä palkansaajan palkka tulee verovaroista tai siitä voitosta, jonka yhtiö tekee, kun se myy maakunnassa tuotettua tavaraa.Mitä Helsingistä kuitenkin puuttuu ovat maatalous, ruokateollisuus, metsät, sahat, vesi- ja ydinvoimalat, talotehtaat, kaivokset, valssaamot ja autojen kokoonpanolinjat. Helsingistä ei viedä ulkomaille kuin ostosmatkailijoita, jotka suuntaavat Tallinnaan halvan kaljan perässä. Pääkaupungin panos kansantalouteen ovat hallinnolliset päätökset, jotka on painettu A4-paperille. Paperia kuluu uskomattomia määriä.
Mitäpä se Merijärvi tuottaa sellaista jonka pääkonttori on Helsingissä. Noin vain esimerkkinä voinet helposti kertoa? Paitsi tietysti Valio jonka pääkonttorin sekä tuotekehityksen jostakin syystä viljelijäomistajat ovat Helsinkiin sijoittaneet ja jostakin syystä sen siellä haluavat pitääkin? Lieneekö syynä mm se että jonnekin Merijärvelle voisi olla vaikea saada niitä huippuosaajia joita tarvitaan uusien tuotteiden tuotekehittelyyn...
Ja kovin kapea katsanot jos puhutaan vain Helsingistä. Jos otetaan mukaan Uusimaa kokonaisudessaan kun jaottelu on yleensä maakunnittain niin kas kummaa, Uusimaa tuottaa eniten teollisuustuotteita?
et tiedä, tuotanto laskettuna per työntekijä jää kauaksi koko maan keskiarvostakin, eihän Uudellamaalla ole kaivoksia, paperiteollisuutta, vesivoimaa, ydinvoimaa tai yleensäkkään mitään. paskaa Helsinki tuottaa, katso vaikka Googlen sateliittikartasta, meri aivan ruskeana monjästa..
Kuka tässä ei tiedä?
http://www.stat.fi/til/atoi/2009/atoi_2009_2011-03-03_tie_002_fi.html
"Teollisuustuotanto (C) oli Tilastokeskuksen mukaan edelleen alueellisesti keskittynyttä vuonna 2009. Neljän eniten teollistuneen maakunnan, Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan yhteenlaskettu osuus koko maan tuotannon jalostusarvosta teollisuudessa oli 49,4 prosenttia, kun se vuonna 2008 oli 51,3 prosenttia."
Ja Uusimaa on tietysti suurin noista. Pitää muistaa että Uudellamaalla on paljon sellaisia huippuyksiköitä jotka ovat maailmanlaajuisesti arvostettuja ja tunnettuja ja jotka tuovat valuuttatuloja. Vaikkapa Koneen pari hissikauppaa saattavat tuottaa enemmän kuin isokin kaivos vientituloja nettona.
asukasta kohden laskettuna jää jumpoksi. Oikea tuotanto syntyy ihan muualla kuin Helsingissä. Helsingissä palkansaajan palkka tulee verovaroista tai siitä voitosta, jonka yhtiö tekee, kun se myy maakunnassa tuotettua tavaraa. Valtio on tukenut pääkaupunkia myös lahjoittamalla halpaa energiaa. Vanhana jäänteenä pääkaupunki on saanut ostaa maakaasua verotta. Siitä meille kaupungin asukkaille on tietysti hyötyä. Kun Helsingin energialaitos tuottaa voittoa 300 miljoonaa vuodessa, voidaan kunnallisvero pitää alhaalla.
"tuotanto laskettuna per työntekijä jää kauaksi koko maan keskiarvostakin"
Jos lasketaan per (teollisuus)työntekijä niin veikkaan että tuotannon laadun huomioiden ylittää maan keskiarvon reilusti...
vaan kerro mitä merkittävi teollisuuden aloja siellä Uudellamaalla on ?
"Teollisuuden myydyn tuotannon arvo oli noin 73 miljardia euroa vuonna 2009. Myydyn tuotannon kokonaisarvosta metalliteollisuuden osuus oli 43,9 prosenttia, kemianteollisuuden 19,2 prosenttia, metsäteollisuuden 18,1 prosenttia ja elintarviketeollisuuden 11,1 prosenttia. Näiden päätoimialojen suuruusjärjestyksessä ei tapahtunut muutoksia edellisvuodesta. Toimialat on jaettu tarkempiin alaluokkiin liitetaulukossa "
Kun katsot tuosta
http://www.stat.fi/til/atoi/2009/atoi_2009_2011-03-03_kat_001_fi.html
otsikolla
"Kuvio 4. Maakunnan jalostusarvo jaettuna maakunnan asukasluvulla koko teollisuudessa (B,C,D,E) 2009"
Niin huomaat että Uusimaan jalostusarvo per asukas on suurin...
Tuossa luokittelussa muistaakseni mm elekroniikka kuuluu metalliin?
Porvoo: Nesteen jalostamot kemian teollisuus. Ja eiköhän se liene Alkonkin laitokset Rajamäellä? Sipoossa jopa meijeri, samoin Riihimäen kupeessa?
Kone Oyj ja KoneCranes. Lohja Rudus Lohjalla. Löytyy paljon pieniä metallialan, muovialan ja elektroniikka-alan yrityksiä.
Helsinki eikä pääkaupunkiseutu ole koko Uusimaa.
Tämä totuus ei näytä menevän sinun maaseutuvihamieliseen kalloosi.
Täällä on keskustelu Helsingin osuudesta. Sieltä ei löydy muita kuin muiden työllä eläviä.
Suututtaa vaan kun asioita vääristellään. Katsohan tuota
http://www.stat.fi/til/atoi/2004/atoi_2004_2006-02-23_kar_001.html
karttaa niin näet että esimerkiksi pohjoisessa jalostusarvo per asukas keskittyy Tornioon (teräs, metalli) ja Ouluun (Nokia, elektroniikka) ja mm koko Lappi ja Kainuu ei tuota käytännössä mitään...
Kyllä tuo kartta kertoo että sinne minne eteläiseen Suomeen on asutusta keskittynyt niin siellä myös tuotanto tehdään... Pohjanmaa vähän koittaa pyristellä...
Jos verrataan vaikkapa Merijärveä ja Helsinkiä niin kummastakohan mahtaa löytyä ne elätit?
Nyt on vertailussa Merijärvi ja Helsinki
Arvannet varmaan kumpi niistä on yhteiskunnan elätti.
Ei kahta sanaa. Kun katsotaan yhteiskunnan tulonsiirtoja plussat ja miinukset niin kyllä Merijärvi on elätti ja Helsinki on siellä maksajien puolella...
Helsingistä. Miksi muuten yritetään kääntää asia koko Uudenmaan asiaksi. Tuskin sielläkään kovin innostuenita olla elätihelsinkiläisitä.
Helsinki on elättikunta.
Helsingissä ei juurikaan ole teollista- eikä alkutuotantoa eli Helsinki elää muun Suomen elättinä.
mitä Helsinki tuottaa muuta kuin saasteita ja paskaa..
Nokian tuotantolaitoksessa tehdään tulosta. Tuotantopaikkakunta ei saa siitä yhteisöveroa senttiäkään itselleen. Kaikki menee Helsinkiin.
Merijärven metsistä ajetaan puutta Pohjois-Pohjanmaan tehtailel, missä se jalostetaan. Helsinkiläiset elätit sitten elävät muidern työllä.
Hyvänä esimerkkeinä ovat myös Känä ja Mielipidepankki, jotka tukityöllistettyinä jakavat sontaa SDP:n puoluetoimistolta.
Ja mistähän on saatu aikanaan rahat Pohjois-Pohjanmaan tejtaiden rakentamiseen? Merijärveltäkö? Ei, kyllä se raha on siirretty etelästä ja näin ollen on vain asiaan kuuluvaa että pääoman korko ja tuotot tulevat sinne mistä rahakin on lähtöisin.
Kompakysymys? Monenko Lapin ja pohjoisen vesivoimalan rahoitus on kerätty Lapista? Ja monenko rahoitus lapioitu etelästä?
Rahat tehtaiden perustamiseen ovat peräisin osakkeenomistajilta, jotka asuvat eri puolilla Suomea. Muuttoliikkeen takia rahat voivat olla peräisin aivan eri paikkakunnalta, missä osakkeenomistaja nyt asuu. Pääoman korko osakkeenomistajalle maksetaan puolestaan sen Pohjois-Pohjanmaalla olevan tehtaan tuotolla.
Mites on tuon historian tuntemuksen laita? Iso osa noista voimayhtiöistä, kaivoksista, metallifirmoista ovat alunperin valtion omistamia ja sijoitettu ja rakennettu ja rahoitettu aluepoliittisin perustein. Verovaroilla. Joista suurin osa on ollut peräisin mistä päin?
pahasti, kaivokset sun muut on perustettu tuottamaan voittoa sijoittajilleen ja täytyy sanoa esim. vesivoiman suhteen niin voitot on ollut ruhtinaalliset..
http://www.kemijoki.fi/kejo-fi/sp_ContentF473E
Omistajat: Suomen Valtio yli 50%. Miten minulla on muistikuva että Kemijoki Oy oli aikoinaan valtion kokonaan omistama ja rahoitus ensimmäisiin vomalaitoksiin otettiin verovaroista? Kekkoslovakialaiseen tapaan?
http://www.kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/?iid=1053
"Kemijoki Oy:n toimitusjohtajana ja johtokunnan puheenjohtajana Axelson oli 1960–1975. Kun energiantuotantoa 1950-luvulla pyrittiin laajentamaan, katseet suuntautuivat pohjoisen jokiin, koska Etelä-Suomen suuret kosket oli jo valjastettu. Ennen työn uskomista 1954 perustetulle valtioenemmistöiselle Kemijoki Oy:lle käytiin eduskunnassa tiukka yhteenotto valtiollisen ja yksityisen yritystoiminnan kannattajien välillä. Metsäyhtiöt ehtivät perustaa 1943 Pohjolan Voima Oy:n, joka rakensi Kemijokeen kaksi voimalaitosta. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja Maalaisliitto olivat kuitenkin valtiollisen ratkaisun takana. Valtionhallinnossa kysymystä ei nähty pelkästään energiataloudellisena vaan myös Pohjois-Suomen kehityssuunnitelmiin, teollistamissuunnitelmien kehittämiseen ja työllisyyteen liittyvänä.
Kemijoen valjastaminen oli valtava urakka. Kemijoki Oy:n vuosittaiset investoinnit olivat perustamista seuranneella reilun kymmenen vuoden jaksolla jatkuvasti 80–120 miljoonaa (vuoden 2007 euroa). Rahoituksen hankkimisessa turvauduttiin luovuuteen. Vuonna 1957 urakka oli syönyt Kemijoki Oy:n voimavarat, mutta apuun tuli Yhdysvaltojen Suomelle myöntämä 4,5 miljardin markan laina (noin 100 milj. vuoden 2007 euroa), josta valtaosa ohjautui Pirttikosken voimalaitoksen rakentamiseen. Sveitsissä 1961 liikkeelle lasketulla Suomen ensimmäisellä kansainvälisellä obligaatiolainalla kerätyt 30 miljoonaa frangia (noin 44 milj. vuoden 2007 euroa) menivät Kemijoki Oy:n käyttöön."
http://www.doria.fi/handle/10024/7353/browse?value=teollistuminen&type=subject
ja paljonko on tullut voittoa, tilastoto varmaan löytyy kadenkäänteessä siihenkin ?
>>>Verovaroilla. Joista suurin osa on ollut peräisin mistä päin?
on tuottanut hintansa takaisin moneen kymmeneen kertaan ja niiden tuottama hyöty on siirtynyt kätevästi etelään johtoja pitkin.
Tehdas on ollut aikoinaan paikkakuntalainen yritys. Sitten se on monen kaupan ja lopulta pörssin kautta ajautunut suuryhtiölle.
Eli paikallisella investoinnilla se on alunperin perustettu.
Jaa mikä tehdas? Rautaruukki Torniossako? Vai Kemijoki Oy Rovaniemellä?
Ihmettelen miksi vesivoimalaitokset on perustettu jokien ääreen maaseudulle eikä Helsinkiin. Taas saimme esimerkin kepulaisten tyhmästä aluepolitiikasta.
jotenkin oikeilla jäljillä.
Suurin ongelma tässä kuntapolitiikassa on mieletön keskittämisvimma.
Tsaarinajan Venäläisenä perinteenä meillä on keskitetty liikaa pääkaupunkiin hallinnollisia ja yleishyödyllisiä laitoksia.
Nyt on korkea aika purkaa nämä keskittymät. Suomea pitää kehittää tasapuolisesti.
Hyvä huomio.
Venäjänvallan aikainen muinaisjäänne tämä Helsingin virastoviidakko valitettavasti on.