Olisi kysymys.

Eivät uskonnot ole tiedettä, uskontojen tutkiminenkin, teologia, vain osittain ja eräillä tutkijoilla.

Ihmisluonnon ristiriitaisuuksiin kuuluu kuitenkin, että monet tiedemiehetkin ovat uskovaisia, ja useimmat pystyvät loogiseen ja analyyttiseen tieteen tekoon lähes millä alalla tahansa epätieteellisestä vakaumuksestaan huolimatta. Tuollainen on tavallaan henkistä kaksoiselämää, mutta jotkut pystyvät siihen ilman vaurioita.

Historia ei ole luonnontiedett, tutkittavaa asiaa ei voida varsinaisesti todistaa toistettavilla koeasetelmilla. Luotettavaksi jonkin teorian tekee se, että se on mainittu usessa eri lähteessä, jotka todennäköisesti ovat riipumattomia toisistaan. Valitettavasti en osaa mainita sinulle mitään asiakirjojen nimiä, mutta käsittääkseni juuri tästä on kyse Jeesuksen ristillä killumisesta. Asia mainitaan siis muuallakin kuin vain Raamatussa.

Mitä tulee uskoviin tiedemiehiin, en näe tässä asiassa mitään erikoisen suurta ristiriitaa. Eivät uskonnottomatkaan ihmiset ovat täysin analyyttisiä ja rationaalisia, arkipäivän elämässä kaikki ei millään voi noudattaa tieteen tutkimukselle asettavia vaatimuksia. Kuka omaan kokemukseen nojaten uskoo että kaikki miehet ovat sikoja tai naiset huoria, joku uskoo perusteettomasti omiin kykyihinsä kun taas toisella on huono itsetunto. Ei kai uskonto niin erilaista ole. Tutkimuksen kriteerit ovat tutkimuksessa, kun taas tiedemiehen mahdollinen uskonnollisuus liittyy häneen yksityishenkilönä.

Toki olihan Jeesuksella elämä ennen kuin tuli ns. kuuluisaksi Palestiinassa.
Tämäkin on mielestäni mielenkiintoinen tarina Hänestä.
http://eidualistinen.blogspot.com/2011/01/jeesuksen-elaman-salatut-vaiheet.html

Mutta tietyllätapaa nyt eksyimme siitä kysymyksestä jolla tämä keskustelu lähti käyntiin.
Ymmärrän hyvin että uskonto ei oikein ole tieteen laji, mutta olen huomannut että Kvanttisuus on nostanut hienoisesti päätään nykyisin.
Ja sehän tarkoittaa että hyvin paljon vanhoja fysiikkaan perustuvia uskomuksia tulee purkautumaan.
Mutta näinhän tiede etenee. Ottaen huomioon kaiken mitä irti saa.
Tämän seurauksena myös tulevat tarkastelun kohteeksi arkiset uskomuksemme.
Kuten mainitsin tämä hiukas juttu viimeksi murti uskomuksen Einsteinin teorian olevan totta.
Ja silläpohjalla asettelin kysymyksen, että huijataank uskomus asioissa loppupelissä vain itseään, kun kuitenkin tieteenparissa ollaan hyvin tarkkoja siitä mitä tiedetään, ja ne täytyy pystyä perustelemaan.
Mutta nyt kun menimme sen tietyn rajan yli, niin henkilökohtaiset uskomuksemmekin saivat uuden perspektiivin.
Joten jos tiedeihminen ei ole rehellinen itselleen, niin hänellä on myös kehityttävä työssään ollakseen rehellinen omassa uskomuksessaan, ja kantaen vastuun itsestään.

En tiedä menikö tämä juttu jo harakoille.
Toivottavasti joku vastaisi tohon alussa olleeseen kysymykseen koskien Moosesta.