Vuonna 1997 olin eduskunnassa kuultavana, kun uutta yliopistolakia valmisteltiin. Kiinnitin jo silloin huomiota ruotsinkielisten suureen yliedustukseen korkeakoulutuksessa:
Dosentti Heikki Tala 25.4.1997
YLIOPISTOLAKI
Uusi laki korvaisi 20 nykyistä erillistä lakia. Tämä on hyvin perusteltua. Perusterveydenhuollossa näin meneteltiin 25 vuotta sitten, kun säädettiin kansanterveyslaki. Korkeimman opetuksen kannalta on tärkeää, että yliopistot saavat päättää itse opetus- ja tutkimushallintonsa järjestämisestä, johon lakiesityksellä pyritään.
Hyvää on myös pyrkimys antaa mahdollisimman monelle tilaisuus korkeakouluopintoihin ja samalla taata opiskelijapaikkojen tehokas käyttö.
Hallitusmuodon mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta. Tältä osin lakiesitys ontuu huomattavasti:
Lakiesityksessä on 9 lukua ja 45 §:ää. Näistä 14 pykälässä (31 %) käsitellään kieliasiaa. Esityksessä mainitaan 27 kertaa ruotsi tai ruotsin kieli ja sen lisäksi 19 kertaa kielitaito, tutkintokieli, jne. Syntyykin vaikutelma, että itse asiassa ollaan säätämässä uutta kielilakia ruotsin kielen asemasta Suomessa, joka laki tällä kertaa koskee yliopistoja ja korkeakouluja.
Kieliasian suhteeton paisuttaminen tekee lakiesityksestä sekavan ja vaikeaselkoisen. Pääasia eli yliopistolaitoksen kehittämiseksi tarvittava lainsäädännöllinen kehys jää puutteelliseksi ja hukkuu osin tähän kielikysymykseen.
Yhdenvertaisuusongelmasta voidaan todeta mm. seuraavaa:
Vuonna 1995 ruotsinkielisten korkeakouluopiskelijoiden osuus kaikista oli 7.2 % ja uusista vuonna 1995 opiskelemaan otetuista 7.3 %. Ruotsinkielisten osuus koko väestöstä oli 5.7 % eli heidän yliedustuksensa kaikista korkeakouluopiskelijoista oli 26.3 % ja uusista peräti 28 %.
Vuonna 1995 korkeakouluihin opiskelemaan pyrkineistä suomenkielisistä ylioppilaista otettiin 22 % mutta ruotsinkielisistä lähes kaksi kertaa suurempi osuus eli 38 %.
Tätä ruotsinkielisten suosimista on yritetty perustella seuraavasti: ”Koska kuitenkin jonkin kieliryhmän koulutustarpeen turvaaminen saattaa vaatia poikkeamista yhdenmukaisista valintaperusteista, ehdotetaan lakiin sisällytettäväksi tätä koskeva poikkeussäännös.” Tämä ns. positiivisen diskriminoinnin periaate ei kuitenkaan istu Suomen ruotsinkieliseen vähemmistöön, jolla on aina ollut ylivertaiset mahdollisuudet korkeimpaan hengenviljelykseen omalla äidinkielellään. Edelleenkin heidän osuutensa korkeakouluissa on selvästi suurempi kuin suomenkielisten osuus.
”Myönteistä syrjintää” on käytetty mm. USA:ssa turvaamaan orjuudessa eläneen mustan väestön mahdollisuuksia joskus päästä samalle koulutustasolle valtaväestön kanssa. Suomen ruotsinkielisiin tämä periaate ei millään mittareilla mitattuna sovellu (sen sijaan Ruotsin ikiaikaiseen suomenkieliseen väestönosaan se soveltuisi mainiosti Ruotsin korkeakoululaitoksessa).
Ruotsinkielisiin korkeakouluihin pyrittäessä ruotsin kielen taidon testauksessakin noudatetaan epätasa-arvoa, sillä Suomeen opiskelemaan tulevilta norjalaisille ja tanskalaisille on helpompi kielikoe kuin suomenkielisille.
Ruotsinkielisten professuurien minimimäärän lyöminen lukkoon laissa ei liioin ole perusteltua eikä tällainen periaate ole nykyaikaa.
Dosentti Heikki Tala 25.4.1997
YLIOPISTOLAKI
Uusi laki korvaisi 20 nykyistä erillistä lakia. Tämä on hyvin perusteltua. Perusterveydenhuollossa näin meneteltiin 25 vuotta sitten, kun säädettiin kansanterveyslaki. Korkeimman opetuksen kannalta on tärkeää, että yliopistot saavat päättää itse opetus- ja tutkimushallintonsa järjestämisestä, johon lakiesityksellä pyritään.
Hyvää on myös pyrkimys antaa mahdollisimman monelle tilaisuus korkeakouluopintoihin ja samalla taata opiskelijapaikkojen tehokas käyttö.
Hallitusmuodon mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta. Tältä osin lakiesitys ontuu huomattavasti:
Lakiesityksessä on 9 lukua ja 45 §:ää. Näistä 14 pykälässä (31 %) käsitellään kieliasiaa. Esityksessä mainitaan 27 kertaa ruotsi tai ruotsin kieli ja sen lisäksi 19 kertaa kielitaito, tutkintokieli, jne. Syntyykin vaikutelma, että itse asiassa ollaan säätämässä uutta kielilakia ruotsin kielen asemasta Suomessa, joka laki tällä kertaa koskee yliopistoja ja korkeakouluja.
Kieliasian suhteeton paisuttaminen tekee lakiesityksestä sekavan ja vaikeaselkoisen. Pääasia eli yliopistolaitoksen kehittämiseksi tarvittava lainsäädännöllinen kehys jää puutteelliseksi ja hukkuu osin tähän kielikysymykseen.
Yhdenvertaisuusongelmasta voidaan todeta mm. seuraavaa:
Vuonna 1995 ruotsinkielisten korkeakouluopiskelijoiden osuus kaikista oli 7.2 % ja uusista vuonna 1995 opiskelemaan otetuista 7.3 %. Ruotsinkielisten osuus koko väestöstä oli 5.7 % eli heidän yliedustuksensa kaikista korkeakouluopiskelijoista oli 26.3 % ja uusista peräti 28 %.
Vuonna 1995 korkeakouluihin opiskelemaan pyrkineistä suomenkielisistä ylioppilaista otettiin 22 % mutta ruotsinkielisistä lähes kaksi kertaa suurempi osuus eli 38 %.
Tätä ruotsinkielisten suosimista on yritetty perustella seuraavasti: ”Koska kuitenkin jonkin kieliryhmän koulutustarpeen turvaaminen saattaa vaatia poikkeamista yhdenmukaisista valintaperusteista, ehdotetaan lakiin sisällytettäväksi tätä koskeva poikkeussäännös.” Tämä ns. positiivisen diskriminoinnin periaate ei kuitenkaan istu Suomen ruotsinkieliseen vähemmistöön, jolla on aina ollut ylivertaiset mahdollisuudet korkeimpaan hengenviljelykseen omalla äidinkielellään. Edelleenkin heidän osuutensa korkeakouluissa on selvästi suurempi kuin suomenkielisten osuus.
”Myönteistä syrjintää” on käytetty mm. USA:ssa turvaamaan orjuudessa eläneen mustan väestön mahdollisuuksia joskus päästä samalle koulutustasolle valtaväestön kanssa. Suomen ruotsinkielisiin tämä periaate ei millään mittareilla mitattuna sovellu (sen sijaan Ruotsin ikiaikaiseen suomenkieliseen väestönosaan se soveltuisi mainiosti Ruotsin korkeakoululaitoksessa).
Ruotsinkielisiin korkeakouluihin pyrittäessä ruotsin kielen taidon testauksessakin noudatetaan epätasa-arvoa, sillä Suomeen opiskelemaan tulevilta norjalaisille ja tanskalaisille on helpompi kielikoe kuin suomenkielisille.
Ruotsinkielisten professuurien minimimäärän lyöminen lukkoon laissa ei liioin ole perusteltua eikä tällainen periaate ole nykyaikaa.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Täyttä asiaa tämän päivän tapahtumiinkin, kun Turkuun suunnitellaan ruotsinkielisten lääkäreiden lisäkoulutusta.
Stackars lilla Heikki. Han måste klaga varenda dag. Någonting är det fel med honom, bl a fick han ju sparken från jobbet för över 20 år sedan.
Jos hu-rripolot niin haluavat nähdä, että siirtyminen lakkautetusta lääkintöhallituksesta YK:n ja muihin kansainvälisiin (myös pohjoismaisiin) tehtäviin olisi potkut, niin siitä vain riekkumaan. Onneksi tosiasiat puhuvat puolestaan urastani, joka jatkuu vielä yli 70-vuotiaana kunnallispolitiikassa - ja tietenkin kielipolitiikassa! ;-)
Laitoin äsken tämän kirjallisen asiantuntijalausuntoni kaikille kansaedustajille ja ministereille. Opetusministeri Jukka Gustafsson saa siitä hyvää faktatietoa pyrkimyksilleen lisätä tasa-arvoa korkeakouluissa.
Kiitoksia Heikki taas kerran vaivannäöstäsi kaikkien meidän hiljaisempien puolesta.
"Neljän lapsen äiti" = Heikki
Poliitikkoja on pidettävä ajan tasalla koko ajan seuraaviin vaaleihin saakka. Koko ajan kyselyitä ja asioiden esille tuomista jotka eivät kansalaisten kannalta ole taspuolisia.
Vaalien lähestyessä voikin vatsanpohjassa olla kumma tunne, että onko kansa ja äänestäjät sittenkään tyytyväisiä minun toimintaani? Jukka Gustafsson on jo sen verran vanha, että tuskin enää tarvitsee uudelleen valintaansa ajatella, kuka tietää?
Tässä kaikkien kansanedustajien ja ministereiden sähköpostiosoitteet yhdessä nipussa. Siitä ne on helppo kopioida ja lähettää viestejä:
'[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]';
jatkuu:
'[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'; '[email protected]'
Ahvenanmaalaiset menevät pääsääntöisesti opiskelemaan Ruotsiin.
Manner-Suomessa ns.ruotsinkielisiä lienee noin 4% väestöstä. Yliopistoissa ja korkeakouluissa ei siis pitäisi olla kuin noin 4%:n osuus opiskelijoista ns.ruotsinkielisillä, jotta se pysyisi väestöosuuden mittakaavassa.
Ja kaikkien ns.ruotsinkielisten pitäisi tietysti läpäistä pääsykokeet samoilla pisteillä kuin suomenkielistenkin. Ns.ruotsinkielisten kiintiöpaikat pitää lakkauttaa!
Ikävää eriarvoistamista meillä nuo kiintiöt suomenruotsalaisille ja miksi muut vähemmistöt eivät kitise mistään kiintiöistä tai erikoiskohtelusta heille? Miksi Ahvenanmaan annetaan toimia rasistisesti ? Eikö meiltä löydy suoraselkäistä ja
lahjomatonta poliitikkoa joka tekisi lopun tuosta hurrilaisten pelleilystä ?
valheellinen kaksikielisyyskupla puhkeaa!
Lillukanvarsia! Ihan eritason juttuja on perustuslain muutokset. Viimeisimmässä on vain sementointu nykyisten puolueiden valta-asema. Lisäksi laissa on ihan eritasoisia asioita ylevistä periaatteista naurettaviin yksityiskohtiin. Olisipa edes tyylitajua!
Vanhan rantarosvohurrisuvun jälkeläisenä toki puolustan ruotsinkielen elossapysyttämistä sen verran, että koulutuskiintiöitä voi määrätä kohtuullisten palvelujen saamiseksi, esim. 85-vuotiaan äitini lääkärinpalvelut mielessä.
Saa sinne ruotsinkielisten puolelle muuten pyrkiä myös alunperin suomenkieliset. Moni niin tekeekin! Itse aikoinaan pyrin ja pääsin suomenkieliseen yliopistoon, vaikka suomi ei kovin loistavaa siihen aikaan ollutkaan.
Selasin huvikseni esim. Turun Yliopiston tarjontaa, niin siellähän on valtava määrä ruotsinkielisiä ohjelmia.
Oma Tammisaaressa asuva sukulaiseni on 88 v. ja kertoilee hauskoja tarinoita paikallisesta lääkäripulasta. Hänellä on siitä ensikäden tietoa jo 50-luvulta saakka.
Kerroppa, Ankka, minkä tasoinen "suru-lääkäri" viihtyisi Tammisaaressa? Myös sukulainen olisi kiinnostunut, sillä paikkakunnalle muutettuaan on mahdollisuus käyttää muita kieliä kuin ruotsia täysin nollassa.. .. joten unohtuvat.
Paras ortopedi (ne lonkkaleikkaukset) ainakin tällä hetkellä on Egyptistä. Muut Tammisaaressa toimivat lääkärit ovat vähän lähempää kuin tämä ortopedi, mutta ruotsinkielisiä ei ole alueelle eksynyt. (Ruotsinkielentaitoisia kylläkin on, mutta ei siis näitä suru-kiintiölääkäreitä).
Minne kiintiölääkärit matkustavat?
Kaikki ruotsinkieliset oppilaitokset pitäisi välittömästi muuttaa suomenkielisiksi oppilaitoksiksi. Näissä voisi olla 5% ruotsinkielistä opetusta. Koulutus kustannetaan verovaroilla ja suomenkielisiä veronmaksajia on 91% kansasta. Suomenkielisillä ei ole pienintäkään tarvetta oppia ruotsia, opiskellakseen lähes sataprosenttisesti omakustantamissaan kouluissa. Kaikki opetus täytyy olla suomeksi Suomessa.