Mitenkähän olisi? Pitäisiköhän meidän taas
käynnistää rattoisa rupattelutuokio evosta, kun
täällä tuntuu olevan niin seesteisen rauhallista?
käynnistää rattoisa rupattelutuokio evosta, kun
täällä tuntuu olevan niin seesteisen rauhallista?
EclipsE !
Mrv
22520
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
jos sais mukaan joitain uusia argumentteja tehtäis
samalla maailmanhistoriaa. Olenkin jo kyllästynyt
niihin vanhoihin jankutuksiin
toivomus olisi,että aloittaisitte keskustelun
tuomalla esiin edes yhden luomista tukevan
todisteen.Silloin keskusteluun tulisi uutta
säpinää,kun pseudohippi@co yrittäisivät parhaansa
mukaan kumota tätä todistetta.Tätä todistetta
odotellessa taidan tästä lähteä saunaan...
vaikkapa vaihteeksi tuon tärkeimmän tutkimiseen,
siis lajimme "aivo-koneen" hurjaan
problematiikkaan. Sieltä kaikki jutskat jutskia
peilaa ja todellisuudesta emme liene tiedä kuin
tuon "aivo-olion" vaivaisen kälysen pahaisen
tulkinnan tulkinnan jakojäännöksen puolikkaan
hiukkasen hitusen pahasen murusen oletuksen.
Jos taas jumalista ja sellaisista kaiken syistä
kumminkin pohditte jutskia, niin esim. Gottfried
Wilhelm Leibnizin argumentaatiossa "suuria
kosmisia prinsiippejä vastaan", toteaa, ettei
kysymys syyn aiheuttajasta ole filosofisesti
suinkaan aivan yksinkertainen:
1.5.3Leib.
" se tarkoittaa sitä, että mitään ei voi tapahtua
ellei jonkun, jolla on riittävästi tietoa
asioista, ole mahdollista antaa riittävää syytä,
joka määrittää, miksi jokin on niin, eikä millään
muulla tavalla. Kun tämä prinsiippi on ratkaistu,
kysymme heti seuraavaksi: 'Miksi täällä on
jotakin pikemmin kuin ei-mitään?'. 'Ei-mitään' on
yksinkertaisempi ja helpompi kuin 'jotakin'. Jos
otaksutaan, että asioiden on oltava olemassa, on
myös oltava mahdollista sanoa, miksi ne ovat niin
kuin ovat, eikä muulla tavoin... Ja koska
tämänhetkiset aineen liikkeet juontuu aiemmista,
ja ne taas aiemmista, on meillä sama kysymys,
kuinka pitkälle menneeseen etenemmekin. Niinpä
sellaisen riittävän syyn, joka ei tarvitse muita
syitä edellytyksekseen, on sijaittava siinä
substanssissa, joka aiheuttaa kontingenttien
esineiden sarjautumisen, tai sen on oltava
olento, joka sisältää jo itsessään syyn
olemassaoloonsa; muutoin ei olisi olemassa
riittävää syytä, jonka kohdalla voisimme
pysähtyä. Tätä finaalista asioiden syytä
kutsutaan Jumalaksi ".
No ja tuohan on vain nimi,tys jollekin...ja kääk,
pysähdyn ma...en voi nimittäin välttyä menemästä
saunaan...nyt...
Joo tunnettu filosofinen sitaattihan
kuuluu: "suuri ongelmamme on se, että jotain on
sen sijaan, että mitään ei olisi".Tämä ongelmahan
kaiketi toimii pääasiallisena stimulaattorina
näissä evokeskusteluissakin.Olemme vaan niin
kovin erimielisiä näitten olevaisten alkuperästä.
Minua risoo suunnattomasti tuo
fundamentalististen evouskovien lauma johtajanaan
mainitsemasi Pseudohippi. Heitä taas nähtävästi
risoo meidän kreationistien tiukasti tieteelinen
asennoituminen näihin maailmankaikkeuden
syntyprobleemoihin.
Laitetaan tähän nyt sitten vaikka pieneksi
ärsykkeeksi evouskovaisille heidän
maailmankatsomustaan vastaava sitaatti
Sartrelta:" jokainen on syntynyt ilman
tarkoitusta,yrittää pidentää elämäänsä
heikkouttaan ja kuolee sattumalta".
No saitko hyvät löylyt?
Fundamentaali evouskovainen ja tiukan
tieteellinen kreationisti. Joukosta puuttuu enää
joulupukki, yksisarvinen ja Jumala.
oli kyllä ja sen hyvyydestä pahemmin tiedä,
sanotaan sen parantavan monenlaisia vaivojakin.
Itse paranin jo aika päiviä sitten noista
mainitsemistasi "nismeistä", ei täällä pallolla
kukaan tiedä mistä ja miten kaikki on tullut ja
miten menee, sellaisesta on turha esittää
parempaa tulkintaa kuin mitä ylipäätään on,
tunteilulla ei pärjää tässä sarjassa mihinkään.
En tällä nyt tarkoita tähän asti tutkittuja
perusteltuja jutskia luonnosta, vaan ylipäätään
miksi on milloinkaan mitään missään ketään
ollenkaan, ei luultavasti selviä koskaan se.
Miksi olet mikä olet missä olet...miksi pitää
muuten olla elolla tarkoitus, väärä kysymys,
johon ei ole kellään selväpäistä vastausta.
Ideat ovat avainasemassa, koska ne ovat
perimmäisin ja varsinaisin todellisuus, erilaiset
kappaleet ja osaset kertovat vain pientä osaa
olevaisuudesta, esim talo on vain ideoittensa
varjokuva. Ihmisen ideat toimivat ihmiselle, sen,
lähinnä fyysisen olomuodon tarkoitusperistä.
"Mitä Jumala teki ennen kuin loi taivaan ja
maan?": valmistelemalla helvettiä tällaisille
kiusallisille kysyjille. Höpsönpölöä..."Jos
Jumala olisi käsitteensä mukainen, eli äärettömän
hyvä ja kaikkivaltias olento, maailmassa ei olisi
mitään pahaa. Ongelma on siis "aivo-koneessamme ?"
En ole muuten maininnut viestissäni mistään
hipeistä mitään, miksi olisin, sellainen heppu
elää omaa tarkoitustaan, "nistejä" vain kiusaa ja
nauraa luultavasti partoihinsa.
Tutkitaan enemmän tuota aivomössöämme ja
vastaukset löytyvät taatusti moniin kiinnostaviin
jutskiin ja "nismeihin".
No tuota kyseistä aivomössötutkimusta sulle ovat
tehneet oikein olan takaa kyseennalaiset isä ja
poika Riekkinen kuopion yliopistossa panne siinä
sivussa muutamia heille kuulumattomia valuuttoja
taskuihinsa.Vaan eipä siinä sinänsä mitään
kummeksuttavaa ole.Sehän tuntuu olevan nykyisin
vähänkin korkeammassa asemassa olevilla
enemmänkin sääntö kuin poikkeus.
En tiedä olenko vielä sinulle suositellut, jotta
lukisit Jyri Puhakaisen kirjan "persoonan
kieltäjät". Se olisi varmasti sulle
mielenkiintoinen kun intressisi tuntuvat
orientoituvan kaalin seutuville.Tämä Puhakainen
ei ole uskovainen, mutta hänen kritiikkinsä
aivotutkimusta vastaan on todella terävää.
laittaa sinun rahat taskuunsa,vai oletko niiden
rahojen käyttäjä?
En ymmärrä mitä nuo mainitsemasi henkilöt tässä
keskustelussa mitään merkitsevät...mutta,
Ei ole oikeastaan muuta kuin kuin aivomme ja
siellä tapahtuvat prosessit, jotka ovat kaiken
ydin kun me ihmiset jotain duunataan tai
ilmaistaan ihmisille. Jos sinun intressit
ja "henkinen kiihtymyksesi" keskittyvät lähinnä
aivojen tuottamiin mielikuvitusolentoihin, niin
silloin mielestäni pitäisi keskityä niihin
aivoihin, eikä sellaisiin olentoihin.
Voisimme ehkä päästä lähemmäksi
kaipaamaamme "totuutta" maailmoistamme ja
kuvistamme niistä. Joku on joskus todennut
että; ": ´"Aaveet eivät luultavasti ole mitään
sen enempää - tai vähempää - kuin kehon
tuottamia "haamukuvia." Kuten nyt raaja joka
tunnetaan, vaikka sitä ei edes ole, amputoitu.
Aivojen tulkintaa on pitkälti myös tietomme
asioista, oikea tieto taas toimii siinä
todellisuudessa jossa elämme ja se toimii meille
auttavasti todellisuuden oikeanlaisessa
hahmottamisessa ja toimiemme järkevyyden pohjana
lajimme ja muiden hyväksi.
Eli jos tieto jumalasta olisi luonnollista, niin
sitä ei liene tarvitsisi isommin pakkosyöttää ja
kaikki olisi siltä osin "hyvin", mutta kun ei ole
ja kiihko jatkuu aaveiden puolesta monella
rintamalla.
Aivoista on paikallistettu jo huomattava määrä
käyttäytymistämme määrääviä tekijöitä, että monen
ongelman vastaukset löytyvät takuulla sieltä,
eipä ehkä juuri muuta kannattaisi tutkiakkaan,
ensi alkuun. Voi tulla muuten suuruudenhullu olo
tai sitten liian pieni tarkoitukseton olo, jotka
ne eivät ole perusteltavissa ennenkuin tunnemme
mekanismit ja motiivit, miksi näin aivoissamme
käy.
Itselläni ei ole sellaista valtamotiivia että
viitsisin ryhtyä "nismien" puolesta isommin
tappelemaan, koska tietomme ei yksinkertaisesti
riitä niin että kaikki olisimme täysin
tyytyväisiä ja sellaista päivää tuskin tuleekaan
niin kauan kun tukeudutaan aaveisiin ja
haaveisiin.
Oikea ja hyvä tieto on valttia ja varmuutta joka
luo pohjaa tulevaisuudelle. Ja siinä etsimisessä
epävarmuus ei haittaa meitsiä ollenkaan, pelkoa
kun ei sittenkään tarvitse pelätä, se on hyvä
moottori.
Aivojaan lienee turhaa ylikuormittaa pakollisella
oikeassa olemisella, ei sellainen mitään auta,
ylikuormituksen estämiseksi on itse valittava,
mitä tietoa ottaa, mitä ei. Itse en ota tietoa
aaveilta (jumalilta)niin kauan kun sellaisella ei
ole edes omia kotisivuja netissä, luulisi jo
sellaiset piankin pykäävän jos olisi kovasti
tärkeää asiaa ja jotain todellista huolta
ihmispoloisista.
Mieleni minun tekevi, aivoni ajattelevi
lähteäni laulamahan, saa'ani sanelemahan,
sukuvirttä suoltamahan, lajivirttä laulamahan.
Sun täytyy kyllä lähteä pitämään luento kaalista
johonkin yliopistoon.En tiedä onko sulla siihen
riittävästi pätevyyttä tässä meritokraattisessa
yhteiskunnassa,mutta jos proffat sattuisivat
kuulemaan ylläolevan vuodatuksesi aivojen
puolesta, niin uskoisin, että sinut suorastaan
imaistaisiin luennoimaan "pöntöstä"näistä
argumenttejasi.
Suurimmalta osaltaan lahko nimeltä perhe!
on erinomaisen ravitsevaa ruokaa ja sinun kaalisi
muuten tekee mielestäni hassuja johtopäätöksiä
taas minun kaalista josta en itsekkään tiedä
kaalin vertaa mutta niitä kaalinpuolikkaita
selvästi juuri pitäisi tutkia mutta helppoa ei
ole se itse itseään kaalia sillä tavalla tässä
meritokraattisessa kaalisopassa tsiikaa.
Public interface Aivo
Niinpä!Kaalinpuoliskot menevät usein sekaisin,
kuten tässä seuraavassakin jutussa, joka on
sitaatti tämän mainitsemani Jyri Puhakaisen
kirjasta.Puhakainen haluaa tällä esimerkillä
kuvata kuinka kaalitutkijoiden kaali ei toimi
alkuunkaan rationaalisesti.Rasitapa kaaliasi ja
kerro kommenttisi tästä kaalitutkijoiden
lausunnosta.
Tutkija Jarmo Liukkosen mukaan "Ulmalan
aivopuoliskot eivät kestäneet kansallista
arvotehtävää",kun hän epäonnistui vuoden 1994
arvokisoissa.Ulmala toimi Liukkosen mielestä
väärällä aivopuoliskolla,koska
urheilusuorituksessa olisi toimittava
tunteellisella oikealla aivopuoliskolla eikä
järkevällä vasemmalla puoliskolla.Lisäksi
Liukkosen mielestä Ulmalalta meni
hermojärjestelmää säätelevä termostaatti sekaisin.
(IL,HS 8.9.1994).
On tuo urheilun tuntemus sen verran retuperällä
että en osaa sanoa miten siinä parhaiten
pärjäilee kaalilla mutta pitänee vain juosta niin
maan penteleesti mieluiten kait aivot offilla.
Maan mainio kaalisoppa on paikkaansa ansainnut,
olkaa niin hyviä, mutta kukas tappaa lampaan.
Palvilammas - kaalikeitto
n.6:lle
2,5 l vettä
500 g luutonta lampaan lapaa
1 tl karkeaa suolaa
300 g liemijuureksia
3 laakerinlehteä
½ tl kokonaisia mustapippureita
½ tl kokonaisia valkopippureita
500 g valkokaalia
200 g luutonta palvilammasta
100 g porkkanaa
150 g kuorittua perunaa
2 rkl hienonnettua persiljaa
Laita vesi, lampaanlapa ja suola kattilaan. Laita
kattila tulelle. Kuori pinnalle kertyvä vaahto
tarkkaan pois ja lisää kattilaan liemijuurekset,
laakerinlehdet ja pippurit. Keitä kannen alla
noin 2 tuntia eli kunnes liha on mureaa. Nosta
liha pois liemestä ja siivilöi liemi. Leikkaa
liha 1 cm kuutioiksi. Laita liemi takaisin
kattilaan ja lisää joukkoon ohuiksi suikaleiksi
leikattu kaali. Leikkaa palvilammas pieniksi
kuutioiksi. Hauduta 1 tunti ja lisää joukkoon
viipaloidut porkkanat, lohkotut perunat ja
kuutioidut lihat. Hauduta kunnes perunat ovat
pehmenneet. Lisää keittoon persilja juuri ennen
tarjoilua.
Nam...aivot offille ja NAM...!
Täällä on jotain ihan muuta vanhoista asioista;
http://www.eso.org/outreach/press-rel/pr-2001/pr-
02-01.html
Kiitos vain kovasti reseptistä!Olen aivan
innoissani saadessani tilaisuuden käyttää kaalia
näin ohjeelliseti gastronomisiin
tarkoituksiin.Sillä ei ilmeisesti ole väliä kumpi
puoli kaalista laitetaan ensin pataan?Ilmeiseti
on syytä laittaa tunteellinen puoli edellä, niin
pääsee nopeammin eroon siitä
kitinästä.Järjellinen puolihan suhtautuu asiaan
varmaankin viileän objektiivisesti kylmänä
faktana.
Mainitsemillasi sivuilla oli todellakin jotain
aivan muuta.Ainakin mielenkiintoisia kuvia!
Eclipse:ä lauantaina, palstaa seuranneena sinun
luulisi jo huomanneen, että hän kirjoittaa
arkisin, päiväsaikaan. En ole häntä juurikaan
seurannut, koska olen muodostanut mielipiteen
kiihkoilijana ja homofobiotikkona pahinta lajia.
Teille näyttääkin olevan ainoana yhteisenä
näkemyksenä tämä kiihkeä kreationismin
puolustaminen.
Itse olen aina ollut kiinnostunut ihmisen
kehityksestä, mutta tämä pysähtynyt jankkaaminen
krea vs. evo alkaa jo kuvottaa. Kuinka monta
keskustelua olet avannut aiheesta, mutta aina
välttänyt vastaamasta jokaiseen evoluutiota
puoltavaan argumenttiin? Kerran itse esitin
kysymyksen, jonka mielestäni myös perustelin,
sen, eikö etiikka ja moraali voisi liittyä
saumattomasti ihmisen evoluutioon, mutta vastasit
vain viestissäni olevaan aivan toisarvoiseen
kysymykseen. Kuinka muka missään keskustelussa
päästään muuhun kuin saman toistoon, ellei edes
mietitä kysymyksiä ja pyritä vastaamaan niihin?
Keskustelun käynnistäjänä tämä olisi jo
moraalisesti velvoittavaa.
Olet siteerannut Sartrea joissain viesteissäsi,
ja tämä onkin elämäfilosofiani: Ihminen on
kehittynyt sattumalta, jokainen yksilö on syntyy
sattumalta ja myös kuolevat sattumalta, toiset
hyvinkin varhain, jotkut taas niin vanhoina että
odottavat sitä helpotuksena. Ja kyllä, mielestäni
Sartre on oikeassa, jokaisen on itse luotava
elämänsä tarkoituksen, ja parhaimmassa
tapauksessa pyrittävä siihen, että oman
toimintansa kautta tuottavat sitä myös muille.
Tällaisia mietteitä kuohuvien lasillisten jälkeen
palattuani kotiin erään sukulaiseni 60
vuotispäiviltä. Tässä tilaisuudessa oli
edustettuna eri ikäryhmiä, nuorin 3v. Noiden
kersojen puuhia seuratessani (vaikka välillä
äänihermoihini vihloi tosi pahasti), niin mietin,
että näille toivoisin turvallisen ja hyvän
maailman jossa varttua, eikä se onnistu
rukoilemalla ja tempausta toivomalla. Tämä
maailma on paha (en ole tänään kuunnellut
uutisia), mutta muista eläimistä poiketen voimme
vaikuttaa siihen, ja tähän on mielestäni turha
istua odottamassa apua jostain ylhäältä.
Agnostikon näkökulmasta: jos jotain Jumalaa on,
niin hän myös edellyttäisi tätä meiltä.
Tuolla ylhäällä olevissa jutuissa,joita en itse
ole käynnistänyt on vakaumukselleni parempia
perusteluita luettavissa.Ja minä en odottele
mitään tempausta, enkä usko rukouksen voimaan
siinä hämmästyttävän sokeassa merkityksessä, jota
tämän nykyisen ajan kiihkofundamentalistit
edustavat.Heillehän Jumala on jonkinlainen
taivaallinen joulupukki, joka antaa kyllä heidän
Mersuihinsa uudet rengassatsit kunhan he sitä
pyytävät.Ja jos joku heistä sattuu tämän
lukemaan, niin kehoitan menemään kirjaostoksille
tai kirjastoon ja hakemaan vaikkapa Lutherin
kirjan "Syvyydestä minä huudan". Se on oiva
opetuskirja rukouksesta.
Eikä se maailman paremmaksi tekeminen näille
pienokaisille kyllä ainakaan onnistu kertomalla
heille evonpaskaa.Lapset tarvitsevat
turvallisuutta, ja mikä onkaan sen parempi kuin,
että he jo pienestä pitäen saavat kuulla, että
heillä on Isä taivaassa, joka on ottanut heidät
huomaansa ja myös tahtoo pitää heidän asioistaan
huolen kaikkina niinä karikkoisinakin hetkinä,
joita tämä elämä vääjäämättä tuo tullessaan.Evo
on vähän turvaton selkänoja silloin kun kaikki
tuntuu kaatuvan päälle.Se ei sinua silloin
ymmärrä, eikä voi auttaa.
”Lapset tarvitsevat turvallisuutta, ja mikä
onkaan sen parempi kuin, että he jo pienestä
pitäen saavat kuulla, että heillä on Isä
taivaassa, joka on ottanut heidät huomaansa ja
myös tahtoo pitää heidän asioistaan huolen
kaikkina niinä karikkoisinakin hetkinä, joita
tämä elämä vääjäämättä tuo tullessaan.”
Kuule, tämä on minulle kuin punainen vaate
härälle. Ketä Hän suojelee?! Mieleen nousee eräs
kuuluisa lehtikuva: alaston pikkutyttö, joka
juoksee huutaen, kuoriutunut iho roikkuen,
vietnamilaisesta kylästä, johon amerikkalaiset
ovat kylväneet napalmia. Ja lapsista, jotka ovat
menettäneet molemmat jalkansa astuttuaan
maamiinoihin. Nälkään kuolemaisillaan olevia
apaattisia lapsia, ja ne, jotka tonkivat
kaatopaikoilla rikkaiden jätteitä henkensä
pitimeksi. Ketä Hän suojeli Estonian uppoamisen
yhteydessä? Siellä meni meren pohjaan
rippikoululeiriläisiä, kuusitoista nuorta, ja
kaikki pikkulapset hukkuivat, elonjääneet olivat
vain ne vahvat, jotka jaksoivat taistella
hengestään. Entä venäjän katulapset, unohtamatta
suht turvallisen kotimaamme; insestin uhreja, ja
ne kaksi pikkutyttöä, jotka pedofiili käytti
hyväkseen ja tappoi. Entä nämä viime ajan
tapahtumat; torkahtiko ”suojelija”? Taisi siinä
jäädä moni lapsi äidittömäksi ja/tai isättömäksi.
Ja joka päivä joku kuolee liikenteessä…
Lapsi tarvitsee turvallisuutta, mutta höpinä
jostain taivaallisesta suojelijasta kuulostaa
minusta täydeltä puppupuheelta. Kuinka selität
asian lapselle, joka sairastuu esimerkiksi
johonkin kivuliaaseen, kuolemaan johtavaan
sairauteen? Ei, olen sitä mieltä, ettei lapselle
ole tarvetta syöttää pajunköyttä, anteeksi vain
kiivastumiseni.
Kiivastu pois vaan.Satun muuten muistamaan
myöskin tuon saman kuvan vietnamista kuin
sinäkin.Siitä kuvasta on tullutkin jonkinlainen
sodanvastustajien ikoni.
Älä kuitenkaan laita meidän ihmisten töppäilyjä
Jumalan piikkin.Jos ihmiset syntisyydessään
kylvävät napalmia toistensa niskaan, niin ei se
ole Jumalan vika.
Sitäpaitsi saat olla saletti, ettei siinä
Taivasten valtakunnassa, joka on tuleva Jeesuksen
toisen tulemuksen yhteydessä enään ole sotia,eikä
mitään muutakaan onnettomuutta,sillä Hän on
pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän
silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä
murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva,
sillä kaikki entinen on mennyt. Ilm.21:4.
Ja minun henkilökohtaisen uskoni mukaan tuo
pommituksia paennut vietnamilaistyttö on
siellä,sillä häntähän ei Jumala voi laittaa
vastuuseen Jeesuksen hylkäämisestä, koska
todennäköisesti hän ei koskaan maan päällä
ollessaan saanut edes tilaisuutta ottaa Jeesusta
vastaankaan.Mutta teillä, jotka kylvette
kristillisen kultturin keskellä tilanne on toinen.
ja sama toistuu kerta toisensa jälkeen näissä
keskusteluista: Sinä puhuit taivaallisen Isän
suojelusta, ja tähän minä vastasinkin,
esimerkkien kanssa. Siis, painotan vielä kerran,
kuinka lasta voi tuudittaa ajatukseen, että
siellä ylhäällä joku suojelisi pahalta?
Löytyykö kirjoituksestani syytöksiä, tai
syyllisten etsimistä? Olen todella sitä mieltä,
että pahuus on ihmisen aikaansaannosta, mutta
vielä kerran, jos Jumalaa on, niin ei hän näytä
puuttuvan asioihin, saatikka suojella yhtään
ketään. Meidän itsemme on saatava muutoksen
aikaan, ja minusta tämä on tärkeää tulevien
sukupolvien kannalta. Hällä väliä onko taivasta
olemassa, ja onko kuoleman jälkeen mitään (jota
epäilen vahvasti), se selviää aikanaan. Maailman
tilaa minä murehdin, elämä on tässä ja nyt, ja on
väärin että niin monet joutuvat kärsimään.
P.S. Se pikkutyttö selvisi kuin ihmeen kaupalla
hengissä. Valokuvaaja etsi tämän käsiinsä, ja sai
siirrettyä kunnon hoitoon länsimaiseen
sairaalaan. Hän ei kokonaan toipunut vammoistaan,
asuu tällä hetkellä Yhdysvalloissa.
Tämä kysymyksenasettelu on sen verran laaja, että
sen perinpohjainen käsittely netissä ei
onnistu.Kysymyksesi ovat kuitenkin hyviä, ja olen
itsekin toki joutunut etsimään niihin vastauksia
oikein olan takaa.Yritän tässä seuraavassa vain
pinnallisesti referoida ajatteluani näiden
kysymysten tiimoilta.
Jumala on antanut luomilleen ihmisille vapaan
tahdon.Siten Hänen on myös ollut pakko antaa myös
mahdollisuus siihen, että ihmiset käyttävät
vapauttaan väärin, vaikka se sitten merkitsisi
toisten vahingoittamista. Todellinen vapaus
merkitsee moraalista vastuullisuutta, ja
moraalinen vastuullisuus puolestaan merkitsee
sitä, että olemme moraalisessa vastuussa toinen
toisillemme.Mitä on vapaus rakastaa tai olla
rakastamatta, ellei se ole samalla vapautta tehdä
hyvää tai vahingoittaa toista? Jumala järjesti
asiat näin, koska vaihtoehtona olisi ollut luoda
robotteja, jotka eivät kykene osoittamaan oikeaa
rakkautta.Mitä järkeä sellaisten luomisessa olisi
ollut?
Miksei siis Jumala puutu tilanteeseen aina
silloin kun joku aikoo käyttää vapauttaan väärin
ja vahingoittaa toista ihmistä? Minusta vastaus
on mahdollista löytää tarkastelemalla itse
vapauden olemusta.Vapaus, jonka käyttäminen
estettäisiin aina kun sen väärinkäyttäminen olisi
uhkaamassa, ei olisi mitään vapautta.
Voihan asiaa kelata myös näin:jos annan
lapselleni satasen, pystynkö täysin valvomaan
miten hän sen käyttää? Jos puutun asiaan aina,
kun lapseni käyttää sitä epäviisaasti, onko se
silloin enää oikeastaan hänen rahansa? Olnko
oikeastaan tuolloin edes antanut hänelle mitään?
Nimittäin jos hän saa ostaa rahallaan vain sitä,
mikä minun mielestäni on järkevää, onko se
silloin hänen rahaansa? Eikö se silloinkin ole
yhä minun rahaani, jota minä käytän hänen
välityksellään?
Ja kun Jumala antaa meille vapauden sen täytyy
olla luonteeltaan myöskin, ainakin enimmäkseen,
peruuttamaton asia. Hänen on tietyin rajoituksin
pidettävä siitä "näppinsä erossa".Jumala luo
vapaita ihmisiä, jotka saavat tehdä oman mielensä
mukaan, ei ennalta determinoituja robotteja.
Ehkäpä tämän valossa on hiukan helpompi ymmärtää
niitä kauheuksia, joita maailmassa tapahtuu
panematta Jumalaa aina vastuuseen jokaisesta
onnettomuudesta.Mutta tähän vapauteen kuulluu
myöskin olennaisena osana se pointti, että voimme
myös vapaasti tahtoen antaa Jumalalle elämämme
ohjat.Siinä tapauksessa Hän ottaa vastuun minun
elämästäni, mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä,
että elämästäni tulisi ruusuilla tanssimista,
sillä sen jälkeen kun olen tullut Jumalan
yhteyteen Hän tahtoo myös opettaa minua. Eikä
hänellä ole muuta tapaa opettaa minua kuin antaa
minun hakata näissä elämäni karikoissa päätäni
seinään,eli hän sallii silloinkin minun toteuttaa
omaa tahtoani kuitenkin taas palauttaen minut
maan pinnalle ja antaen nähdä, mihinkä minun oma
Hänelle käänteinen tahtoni minut johtaa.Mutta kun
elän tällä tavoin Jumalan yhteydessä olen silloin
myöskin Hänen suojeluksessaan ja voin turvautua
Häneen vaikeuksien kohdatessa aivan kuten
aiemmassa viestissäni sinulle olen kuvannut.Tämän
perusteella myös väitän, että kun lapsi oppii jo
pienestä turvaamaan Jumalaan, niin hän myöskin
oppii vähitellen tuntemaan turvallisuutta titäen,
että häntä kannattavat iankaikkiset käsivarret.
No toivottavasti tämä nyt oli edes jonkinlainen
vastaus? Oli muuten kiva kuulla tuon pienen tytön
selviytyneen.
no jos ei muu auta...tosin onpahan se alkanut
melkoisen hyvin ilman minuakin. ;D