Björn Kurtén oli kuuluisa suomalainen paleontologi ja viime kesänä satuin lukemaan yhden hänen kirjoistaan nimeltä Viattomat tappajat. Kirja koostuu erilaisista biologiaa ja paleontologiaa koskevista esseista ja yksi näistä käsittelee Maan ikää. Luvussa nimeltä Vuoren kello Kurtén selittää savikerroskronologiasta, jolla voidaan mitata järvien ikää. Tekniikka perustuu tosiseikkaan, että ''glasiaalisissa savissa (joita syntyy sulavesijärviin jään reunan ympärille) näkyy vuorotellen vaaleita ja tummia kerrostumia.'' Vaaleat kerrokset syntyvät kesäisin ja tummat talvisin.
Miten kreationistit selittävät yli 100 000 vuoden ajanjaksot, jotka löytyvät näistä kerroksista: ''Michael A. Bell ja Thomas R. Haglund ovat tutkineet periaatteessa samanlaista fossiilista järvenpohjaa kuin Valkiajärvessä nyt on, mutta tämä entinen järvi sijaitsee Nevadassa Yhdysvalloissa (Paleobiology 8:282 - 292, 1982) Tässäkin kerrostumapatjassa on vuorotellen vaaleita ja piileväpitoisia kesäkerroksia ja tummia talvikerroksia. Yhden vuosikerrostuman paksuus oli keskimäärin alle puoli millimetriä (0,347), ja koko kerrostumapatja oli noin 50 metriä paksu. Tämä viittaa liki 150 000 vuoden pituiseen ajanjaksoon.''
Miten kreationistit selittävät yli 100 000 vuoden ajanjaksot, jotka löytyvät näistä kerroksista: ''Michael A. Bell ja Thomas R. Haglund ovat tutkineet periaatteessa samanlaista fossiilista järvenpohjaa kuin Valkiajärvessä nyt on, mutta tämä entinen järvi sijaitsee Nevadassa Yhdysvalloissa (Paleobiology 8:282 - 292, 1982) Tässäkin kerrostumapatjassa on vuorotellen vaaleita ja piileväpitoisia kesäkerroksia ja tummia talvikerroksia. Yhden vuosikerrostuman paksuus oli keskimäärin alle puoli millimetriä (0,347), ja koko kerrostumapatja oli noin 50 metriä paksu. Tämä viittaa liki 150 000 vuoden pituiseen ajanjaksoon.''
Vastaukset 16
Vanhimmat
Miten on selitettävissä noiden kerrostumien läpi kulkevat kasvit?
Meillä on savipelto jossa tehtiin kaivuutyötä yli kahden merin syvyyteen
pellossa on iso kerrotuma keskimäärin 10cmn väleinja välit irtoavat helposti levyiksi. näitä kerroksia on päällekkäin 18kpl.
n.10cmn kerros jakaantuu 14-26 hienompaan kerrokseen jotka ovat kuin puun syyt.
Jokaisen n. 10cmn kerroksen läpi kulkee pystysurassa olevia kasvinjäänteitä päättyen kerrosten väliin.
Osa kerrosten välissä olevista kasveista on vaakasuorassa saumakohdalla sen yläpinnassa. Isoa kerrosta ne eivät läpäise.
Kysynkin, miten kasvit alkavat aina alapinnasta ja jatkuu vain yläpintaan?
Miksi ne ovat jaksottain juuri kerrosjaon mukaisesti mikäli hienot puumaiset syyt olisivat vuosittain syntyneet?
Miten tuollaiset levymäiset kerrokset ovat n.10cmn jaollisuuden saaneet?
Ja mikä tekee nuo ohuet puun syidenomaiset kerroserot.
Esittelemäsi teoria ei tässä tapauksessa tunnu vakuuttavalle.
Savikko on vanhaa peltoa jossa kynnetty osa on viljeltäessä kadottanut tuon kertomani kerrostuneisuuden ilmiöineen.
Savikerroskronologiassa käytetyt kerrokset syntyvät ymmärtääkseni järvien pohjaan, joten kommenttisi pelloista on turha.
Maannousu voi toki siirtää aikaisemman järvenpohjan pelloksi, min kä mäkee siitä, että se edelleen on suhteellisen tasainen. Kumpareet eivät tähän kuvaan oikein sopisi.
"Syidenomaiset" kerrokset ovat niitä, joita ketjun avaus esittelee. "Levymäiset" kerrokset voisivat (näin harrastajan geologiatiedoin) kuvata vaikkapa järven ajoittaisia kuivumisia ja ruohottumisia, jolloin kasvit työntävät juuria aikaisempaan humuskerrokseen asti ja lakoutuvat uusien sedimenttien alle, kun niitä taas alkaa kertyä.
Tästä keskustelimme jo aikaisemmin ja ehdotin, että näyttäisit paikan geologeille, sitten kun se ei enää rakenteluasi haittaisi. Esitit kuitenkin hyvän esimerkin tästä geologisesta ajoitusmenetelmästä; on muita paikkoja, joissa tuota väliruohottumista (jos se on sitä) ei ole tapahtunut ja hienoja syitä saadaan lasketuksi tuhansittain.
Kyseessä on vanhaa järvenpohjaa (välillä lampi;Päijänne)mutta sellaista aluetta joka on ensimmäisten joukossa tullut kuivaksi maan noustessa.
Mikäli kyse ei olisi järven pohjasta, tekisit asiasta kymmenkertaisen mysteerin.
Noiden mainitsemieni kerrosten alapuolella savi jatkuu täysin erilaisena savena mittaamattoman määrän.
Kun nämä levymäisesti kerrostuneet kovat harmaasaviosuudet loppuvat, niiden alapuolella on sinistä savea joka on pehmeää kuin muovailuvahaa eikä siitä voi erottaa kerrostuneisuutta eikä myöskään jäämiä kasveista . Tuohon elastiseen saveen voi työntää heinäseivästä käsin koko seipäänmitan sen tavoittamatta esteitä.
Pellon päätyttyä hiekkaharjuun, tuo sininen savikerrostuma jatkuu harjun alle joka on minun mielestäni erittäin kummallinen juttu.
Miten sopii yhteen harjujen syntyteoria yhdessä savikerrosten sisältämien kasvijäämien kanssa.
Paikkakunnallamme tuollaista sinisavea pidettiin pienissä tiilenpolttamoissa (loppuivat 60-vuotta sitten) parhaana tiilen raaka-aineena.
"Miten sopii yhteen harjujen syntyteoria yhdessä savikerrosten sisältämien kasvijäämien kanssa."
Eivät nuo mielestäni riitele. Edelleen jatkuvalla kvartäärijääkaudella on ollut vähintään neljä, ehkä useampiakin, välisulamisten toisistaan erottamia jäätlköitymisjaksoja, joista viimeisin päättyi Suomessa noin 10´000 vuotta sitten. Harju syntyy jäärikkövirran kerätessä soraa jään halkeamaan, joka antaa kasalle korkeutta ja pitkänomaisen muodon. Selkä (poikittainen "harju") kasautuu sulavan jäävirtauksen etureunaan. Kumpikin voi muodostua aikaisemmin syntyneen kerrostuman päälle, jolloin savivoi jatkua harjun alle.
Sininen savi voi siis olla syntynyt jossakin edellisessä jäätiköitymisessä tai myös viimeisimmässä, mutta oloissa, joissa kerrostumia ei muodostu, ja ennen harjua. Jos kerrossavesi ei jatku harjun alle, se on nuorempaa kuin harju, joka ehkä on ollut osa sen kerrostaneen järven rantaa.
Hämmästystä herätti se, että kasvijämät olivat ilman juuria olevia pätkiä.
Kuvittele esimerkiksi koiranputken pätkä, joka on vain 10cm pitkä ja reikä avoin molempien kerrospintojen tasalla.Juuria näkyi aniharvoissa kasveissa .
Minun mielikuvitukseni ei anna selitystä, miten tuollainen saattaisi olla mahdollista syntyä. Kasveista päätellen ne eivät nyt ole niiden alkuperäisessä kasvupaikassa.
Pätevämpi kasvientuntija uskoakseni helposti voisi nuo kasvit nimetä ulkonäön perusteella.
En aio ilmoitella kenellekään tämän kummemmin. Yleensä ilmoituksiin suhtaudutaan yleensä pilkallisen nihkeästi.
Olisiko mahdollista, että tuo savi on keräytynyt vuosittain loivaan rinteeseen ja kun sitä on tullut riittävästi, päällimmäiset kerrokset ovat aina liukuneet hieman ja näin katkaisseet siinä kasvaneet kasvit?
Eipä voi.
Ei ole paikkaa josta valua.
Kerrostuneet kohdat ovat notkelmaa joka on niin loivaa.
Savikot päätyvät lopuksi Päijänteeseen monen mutkan kautta vähitellen laskeutuen kiertäen niemimäisen kallio/soraharjanteen 1,5kmn päähän.
Meidän savikkomme on aivan yläpäässä tuota juonnetta.
Kummastusta herättää kasvinjätteiden hyvä kunto ja mahdollinen tunnistettavuus, sillä varovasti irroittaen niiden kuidut ovat vahingoittumattomia.Kasveja on jopa kymmeniä neliömetrilla joka n.10cmn kerroksessa muokattuun kerrokseen asti samassa kunnossa.
Kaivetulla alueella oli voimakas ummehtunut löyhkä kunnes se tuulettui pois n. tunnin kuluessa.
Aluksi oletimme savessa olleen ruostetta, sillä kaikki olivat kuivuttuaan savessa ruosteen värisiä. Mutta kun jaoimme saven kertomiini levymäisiin lohkoihin, se paljasti kasvit.
Paikallinen Di insinööri otti paljon valokuvia ja sanoi ottavansa moisesta joskus selkoa.
Nyt tuo savi leviteltynä on ottanut hämmästyttävän nopeasti pinnalleen uutta vihreää sammalkasvustoa. Onkohan siinä vanhoja itiöitä?
Harju on osin kalloita ja osin soraa ja muodoltaan puolipallo.
Soraosan alle menee sinisavikerros.Kerrossavi ei mene harjun alle.
Savialueen toisenpuolen reunaharjut ovat olleet joskus ilmeisesti saaria sillä savikko kiertää ne alkaen ja päätyen järveen..
Mielenkiintoista olisi kuulla asiantuntijan selvitys.
"Onkohan siinä vanhoja itiöitä?"
Hyvin mahdollista.
Vaikuttaa, että se on pieni selkä (päätemoreeni) eikä harju. Mitä enemmän ja isompia kiviä on hiekan seassa, sen varmemmin,
Samaa mieltä molemmista. Jääkausiharrastajan eväät on jo käytetty.
Veljelläni Lahdessa vastaavasti kasvoi järvikortetta jota ei esiinny lähimaillakaan luonnossa.
Hän teki tekolammen vuosia sitten.
Kaikenkokoisia kiviä on moreenissa paikoin niin tiiviisti ettei meinaa kenkälusikka väliin sopia. Hakun kanssa se on irroitettava.
Älä sinä taatana yritä tyrkyttää tänne evoluutioteoriaan sopimattomia kerrostumia, ei ne ketään kiinnosta.
Eikä sinun mielipiteet ole koskaan ketään kiinnostaneet, valehtelemalla a. et ole saanut ystäviä.