Svekot itkee ja puolustelee kiintiöitä:

Eihän näillä asioilla ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Opetusta voidaan tarjota molemmilla kielillä myös ilman alempia pisterajoja ruotsinkielisille.

Ihmeellisesti nuo svekosurut käyttävät tuota "molemmilla kielillä"-mantraa!

Millä ihmeen "molemmilla kielillä" ?

Suomessa puhutaan reilusti yli SATAA kieltä nykyään.

Ruotsinkieliset ovat kyllä vielä suurin vähemmistöryhmä, mutta kuitenkin vain yksi monien joukossa.

Tuo svekoretoriikka pitää ampua alas, koska se on tarkoituksellisesti harahaanjohtavaa. Kuten esim kansalliskieli-nimitys ruotsille.

outologiikka kirjoitti:

Eihän näillä asioilla ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Opetusta voidaan tarjota molemmilla kielillä myös ilman alempia pisterajoja ruotsinkielisille.

Väärin. Pisterajat määräytyvät aina sen mukaan kuinka monta hakijaa johonkin koulutukseen on. Mitä enemmän hakijoita, sitä vaikeampi sisäänpääsy jne. Ja ruotsinkielisiin koulutuksiin tulee aina olemaan vähemmän hakijoita kuin suomenkielisiin -- siispä niihin on usein myös helpompi päästä.

srhgsry kirjoitti:

Väärin. Pisterajat määräytyvät aina sen mukaan kuinka monta hakijaa johonkin koulutukseen on. Mitä enemmän hakijoita, sitä vaikeampi sisäänpääsy jne. Ja ruotsinkielisiin koulutuksiin tulee aina olemaan vähemmän hakijoita kuin suomenkielisiin -- siispä niihin on usein myös helpompi päästä.

"Ja ruotsinkielisiin koulutuksiin tulee aina olemaan vähemmän hakijoita kuin suomenkielisiin -- siispä niihin on usein myös helpompi päästä."

Oikea ratkaisu olisikin niin, että esim. lääkikseen haetaan yhtäläisin perustein ja pisterajoin, ja läpi päässeille ruotsinkielisille järjestetään opetus (tai siis osa opetuksesta) ruotsiksi.

20 kirjoitti:

"Ja ruotsinkielisiin koulutuksiin tulee aina olemaan vähemmän hakijoita kuin suomenkielisiin -- siispä niihin on usein myös helpompi päästä."

Oikea ratkaisu olisikin niin, että esim. lääkikseen haetaan yhtäläisin perustein ja pisterajoin, ja läpi päässeille ruotsinkielisille järjestetään opetus (tai siis osa opetuksesta) ruotsiksi.

Mutta kun siinä ei olisi mitään järkeä. Tajuatko että suomenkielisten lääkisten (esim. Helsingin ja Kupion) pisterajoissa on vielä suurempia vaihteluita kuin Helsingin suomen- ja ruotsinkielisten lääkisten pisterajoissa? Pitäisikö koko maassa olla yksi yhteinen pisteraja, riippumatta paikasta ja hakijoiden määrästä? Tajuatko että joka ikisellä yliopistolla ja koulutuksella on omat pisterajansa jotka vaihtelevat vuodesta toiseen?

gaetgat kirjoitti:

Mutta kun siinä ei olisi mitään järkeä. Tajuatko että suomenkielisten lääkisten (esim. Helsingin ja Kupion) pisterajoissa on vielä suurempia vaihteluita kuin Helsingin suomen- ja ruotsinkielisten lääkisten pisterajoissa? Pitäisikö koko maassa olla yksi yhteinen pisteraja, riippumatta paikasta ja hakijoiden määrästä? Tajuatko että joka ikisellä yliopistolla ja koulutuksella on omat pisterajansa jotka vaihtelevat vuodesta toiseen?

Miksei olisi mitään järkeä? Jos svekoja olisi esim. 5% hakijoista, niin jos he ovat yhtä fiksuja kuin suomenkieliset, niin 5% pääsee myös sisään. Mikä tässä on ongelma?

mikä on ongelma? kirjoitti:

Miksei olisi mitään järkeä? Jos svekoja olisi esim. 5% hakijoista, niin jos he ovat yhtä fiksuja kuin suomenkieliset, niin 5% pääsee myös sisään. Mikä tässä on ongelma?

Ei mikään sehän olisi vallan mainiota. Sinä siis kannatat äidinkieleen perustuvia kiintiöitä.

Tänä vuonna lääkiksen ruotsinkieltä taitavien kiintiössä valittiin 26 uutta opiskelijaa.
Koko maassa hyväksyttiin lääkiksiin yhteensä 607 uutta opiskelijaa josta ruotsinkieltä taitavien kiintiö muodosti 4,28 %.
Yleensä se on ollut 5 % eli 30 opiskelijaa.

Kolmas osa ruotsinkielisessä kiintiössä valituista on äidinkieltään suomenkielisiä, eli 8-10 opiskelijaa.

Sinä siis ehdotat että siirryttäisiin äidinkieleen perustuviin kiintiöihin joka kasvattaisi ruotsinKIELISTEN osuutta kolmanneksella.

Koska Itä-Suomen yliopistoon eli Kuopioon pääsee kaikkein pienimmillä pisteillä ja Helsigin ruotsinkeliseen koulutukseen toiseksi korkeimmilla niin se saattaisi myös johtaa siihen että osa Kuopion paikoista jouduttaisiin muuttamaan ruotsinkieliseksi koulutukseksi.

Niinkö ajattelit?

ankdam kirjoitti:

Ei mikään sehän olisi vallan mainiota. Sinä siis kannatat äidinkieleen perustuvia kiintiöitä.

Tänä vuonna lääkiksen ruotsinkieltä taitavien kiintiössä valittiin 26 uutta opiskelijaa.
Koko maassa hyväksyttiin lääkiksiin yhteensä 607 uutta opiskelijaa josta ruotsinkieltä taitavien kiintiö muodosti 4,28 %.
Yleensä se on ollut 5 % eli 30 opiskelijaa.

Kolmas osa ruotsinkielisessä kiintiössä valituista on äidinkieltään suomenkielisiä, eli 8-10 opiskelijaa.

Sinä siis ehdotat että siirryttäisiin äidinkieleen perustuviin kiintiöihin joka kasvattaisi ruotsinKIELISTEN osuutta kolmanneksella.

Koska Itä-Suomen yliopistoon eli Kuopioon pääsee kaikkein pienimmillä pisteillä ja Helsigin ruotsinkeliseen koulutukseen toiseksi korkeimmilla niin se saattaisi myös johtaa siihen että osa Kuopion paikoista jouduttaisiin muuttamaan ruotsinkieliseksi koulutukseksi.

Niinkö ajattelit?

"Sinä siis ehdotat että siirryttäisiin äidinkieleen perustuviin kiintiöihin joka kasvattaisi ruotsinKIELISTEN osuutta kolmanneksella. "

En ymmärrä, miten teit tuollaisen tulkinnan. Tietysti käytäntö olisi vain niissä yliopistoissa, jotka tarjoavat ruotsinkielistä opetusta, eli lääkiksen kohdalla HY. Ei olisi mitään kiintiöitä, mutta läpipäässeille ruotsinkielisille järjestetään opetus ruotsiksi. Eli muuten sama systeemi kuin nyt, mutta niin, että ruotsinkieliseen opetukseen osallistuville olisi sama pisteraja kuin suomenkieliseen opetukseen osallistuville. Eli he hakisivat samassa porukassa samoin ehdoin.

ankdam kirjoitti:

Ei mikään sehän olisi vallan mainiota. Sinä siis kannatat äidinkieleen perustuvia kiintiöitä.

Tänä vuonna lääkiksen ruotsinkieltä taitavien kiintiössä valittiin 26 uutta opiskelijaa.
Koko maassa hyväksyttiin lääkiksiin yhteensä 607 uutta opiskelijaa josta ruotsinkieltä taitavien kiintiö muodosti 4,28 %.
Yleensä se on ollut 5 % eli 30 opiskelijaa.

Kolmas osa ruotsinkielisessä kiintiössä valituista on äidinkieltään suomenkielisiä, eli 8-10 opiskelijaa.

Sinä siis ehdotat että siirryttäisiin äidinkieleen perustuviin kiintiöihin joka kasvattaisi ruotsinKIELISTEN osuutta kolmanneksella.

Koska Itä-Suomen yliopistoon eli Kuopioon pääsee kaikkein pienimmillä pisteillä ja Helsigin ruotsinkeliseen koulutukseen toiseksi korkeimmilla niin se saattaisi myös johtaa siihen että osa Kuopion paikoista jouduttaisiin muuttamaan ruotsinkieliseksi koulutukseksi.

Niinkö ajattelit?

Vain 26 ruotsinkielistä läpäsi kokeen. Kaikkia paikkoja ei täytetty koska taso oli niin huono.

Suomenkielisellä puolella ei ikinä jää paikkoja täyttämättä koska pääsykokeen läpäisijöitä on aina vähemmän kuin paikkoja.

huusianna kirjoitti:

Vain 26 ruotsinkielistä läpäsi kokeen. Kaikkia paikkoja ei täytetty koska taso oli niin huono.

Suomenkielisellä puolella ei ikinä jää paikkoja täyttämättä koska pääsykokeen läpäisijöitä on aina vähemmän kuin paikkoja.

KORJAAN:

Suomenkielisellä puolella ei ikinä jää paikkoja täyttämättä koska pääsykokeen läpäisijöitä on aina ENEMMÄN kuin paikkoja.

SIINÄ ON JUURI SE MERKITTÄVÄ ERO JA OSOITUS PRIVILEGIOSTA

huusianna kirjoitti:

Vain 26 ruotsinkielistä läpäsi kokeen. Kaikkia paikkoja ei täytetty koska taso oli niin huono.

Suomenkielisellä puolella ei ikinä jää paikkoja täyttämättä koska pääsykokeen läpäisijöitä on aina vähemmän kuin paikkoja.

Ruotsinkieliset pääsevät sisään heikommilla tiedoilla

Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.


http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/10/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielisille_2914002.html

srhgsry kirjoitti:

Väärin. Pisterajat määräytyvät aina sen mukaan kuinka monta hakijaa johonkin koulutukseen on. Mitä enemmän hakijoita, sitä vaikeampi sisäänpääsy jne. Ja ruotsinkielisiin koulutuksiin tulee aina olemaan vähemmän hakijoita kuin suomenkielisiin -- siispä niihin on usein myös helpompi päästä.

"Väärin. Pisterajat määräytyvät aina sen mukaan kuinka monta hakijaa johonkin koulutukseen on. Mitä enemmän hakijoita, sitä vaikeampi sisäänpääsy jne. Ja ruotsinkielisiin koulutuksiin tulee aina olemaan vähemmän hakijoita kuin suomenkielisiin -- siispä niihin on usein myös helpompi päästä."

Eikö kysymys ole hakijaa/paikka tarkastelusta. Ilmeisesti ruotsinkielisiä paikkoja suhteessa hakijoihin on enemmän kuin suomenkielisiä paikkoja.

Uppsalassa on aika paljon Hoopo Akatemian tirehtöörejä laatimassa hehehehe "veljien" kanssa mielenkohotus propagandaa Ankdamille, ålantiloisille ja muille yksinkertaisille.

Slaavit ja slaavilaiset juutalaiset tietysti menee katkeruuksissaan mukaan. Harvoin kuitenkaan kyseinen juttu uppoaa angloihin. Ehkä siksi ettei amerikkalaisten ja brittien tarvitse todistella paremmuuttaa itselleen ja kohottaa itsetuntoaan solvaamalla muita.

En sanoa että saksalaistenkaan tarvitsisi mutta joillakin teutoneilla on jäänteitä natsi ajasta jossa jokaista torsbylaista ja jomalalaista kalastajaa Godbyn taffel tehtaan lähellä palvotaan Jumalana.

Voisiko olla etuoikeuksien takia? Mitä mieltä on svekoeinstein?