Saako armon alla elävä ihminen

Kysymys armosta

Elää synnissä ja jatkuvasti harjoittaa syntiä, jotta armo tulisi oikein suureksi?

40

85

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • hukkaan heittämistä

      No tietty saa, mutta ei kannata.

      Siitä tulee paha olo, eikä sellainen kehitä ja jalosta ihmistä elämässä. Elämän ja ajan hukkaan heittämistä.

    • Missä rauhasi lepää

      Onko Uusi testamentti kanssasi samaa mieltä?

      Voisitko kertoa jos, niin missä kohden, vai estitkä ajatutksesi vain Martti Lutherin antaman ohjeen mukasesti: "Tee vain syntiä, mutta usko enemmän" - jonka mukaan karkimmatkaan synnit eivät voi erottaa meitä Jumalasta.

    • Tämä pohdinta on jo Raamatussa. Apostoli Paavali pohtii (Room. 5:20-21): "Laki tuli maailmaan sitä varten, että rikkomus tulisi suuremmaksi. Mutta missä synti on tullut suureksi, siellä on armo tullut ylenpalttiseksi. Niin kuin synti on hallinnut ja vienyt kuolemaan, niin on armo hallitseva ja johtava ikuiseen elämään, koska Herramme Jeesus Kristus on lahjoittanut meille vanhurskauden." Apostoli asettaa siis synnin mahdin tilalle ja synnin mahdin voittajaksi Kristuksen. Ole Kristuksen oma ja pyydä, että hän saisi sinussa ja elämässäsi yhä enemmän muotoa.

      Paavali jo kysyy (Room. 6:1): "Onko meidän jatkuvasti tehtävä syntiä, jotta armo tulisi yhä suuremmaksi?" Ja hän vastaa (Room. 6:2-5): "Ei tietenkään. Kun kerran olemme kuolleet pois synnistä, kuinka voisimme edelleen elää siinä? Tiedättehän, että meidät kaikki Kristukseen Jeesukseen kastetut on kastettu hänen kuolemaansa. Näin meidät kasteessa annettiin kuolemaan ja haudattiin yhdessä hänen kanssaan, jotta mekin alkaisimme elää uutta elämää, niin kuin Kristus Isän kirkkauden voimalla herätettiin kuolleista."

      Synnin mahti on universaali (Room. 3:23). Pyhä kaste antaa parannusteon armoa, että voimme pyrkiä elämään ylösnousemuksen lapsia jo nyt tässä elämässä ja omana aikanamme uudessa elämässä. Siinä toteutuu Paavalin nk. nykyaikainen eli tätä päivää koskeva ja tässä elämässä toteutuva eskatologia. Kyseessä on kokonaisvaltainen valtapiirin siirtymä synnistä armoon, sillä Paavali päättä (Room. 6:12-14): "Synti ei siis saa hallita teidän kuolevaista ruumistanne, niin että noudatatte sen himoja. Älkää antako ruumiinne jäseniä synnin käyttöön vääryyden aseiksi! Kun nyt kerran olette siirtyneet kuolemasta elämään, antakaa itsenne Jumalalle ja ruumiinne jäsenet hänelle vanhurskauden aseiksi! Synti ei enää ole teidän herranne, sillä te ette ole lain vaan armon alaisia."

      Jumalan Sana selvästi käskee luopumaan pahuudesta ja synnistä.
      Herramme Jeesus Kristus kehottaa "älä enää syntiä tee" Joh. 5:14 ja 8:11, koska yskiksemme kuolemme syntiimme (Joh. 8:21) ja on synnin orja (Joh. 8:34). Pyhä Henki avaa silmämme ja sydämemme näkemään tilamme (Joh. 16:8-9). Anteeksianto katkaisee synnin kierteen (Joh. 20:33; Apt. 10:43, 13:38).

      Myös näistä kohdin löydät selvät viitteet yksiselitteisesti parannuksentekoa varten:
      Apt. 3:26; Apt. 8:22; Room. 14:20; Ef. 4:31; Kol. 3:8; 1. Piet. 2:1; 1. Piet. 2:16; Jak. 1:21.

      rovasti Taneli-pappi

      • Kysymys Tanelille

        Mien kiistatta oikein kirjoitettu esityksesi kuitenkaan sopii yhteen sen vauvakastettujen yhteisön opetuksen kanssa tosiasiallisesti, jota kutsutte nimeomaan "syntistenpyhien yhteisöksi", toisin kuin Jumalan sana kutsuu seurakuntia: "pyhien ja rakastettujen yheisöiksi"?

        Miten tämä sopii yhteen esim. Sonja opetuksen kanssa, joka avoimesti julistaa itsestään käsin, "kaikki me olemme syntisiä"?


      • Balttis

        Oiken opin tavoittelu ei ketään auta, vaan se että on siitä osallinen: läpielettynä todellisuutena.

        Sitä tarkoittanevat Paavalin sanat: Jumalan valtakunta ei ole sanoissa, vaan sen voimasssa, kuten tässä: Ef.1:15-23.


      • Baltasar kysyy

        Koska kerrot kuinka kristillisen kastajaliikkeen käynnistänyt Jeesus, opetuslapsineen: Joh.3:22-4:2; - kastoi muka pikkulapsia, ottaesaan heitä syliinsä: Mark.10:13-16; - kuten väitit epämääräisesti tähän sanankohtaan väärämielisesti viitaten?


      • Ballttis

        Tämä on aivan muuta Taneli, kuin mitä Sonja ja kirkko opettaa: "syntistenpyhien yhteisönä", ja totisesti sinä et ole kaukana taivasten valtakunnasta, kun vielä saadaan se kaste Kristukseen oikeaan kontekstiin elämässäsi.

        Sen hinta on tosin se että et voi enää sen jälkeen toimia, luterilaisen kirkon pappina, rikkomatta tunnustuskirjojen taikoja sekä lihallissta pappisvalaasi.


      • Balttis

        1 Piet,3:21; >> Tämän vastineena vesi teidätkin pelastaa, kasteena - joka ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta - Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen (osallisuuden) kautta.


      • edesauttamus

        Olen osallistunut palstan pappien arvosteluun näiden lietsottua itsensä omatekoisten oppiensa viljelyyn ja Raamatun sanoman mitätöintiin.

        Siksi olen iloinen, että tällä kertaa pappi pitäytyy lipereissään ja kirjoittaa silkkaa asiaa, joten ruusuja tulee, sanokaamme vaikkapa virtuaaliset neljä kappaletta, jottei aivan mahdottomaksi menisi ja Taneli vallan ylpistyisi.


    • Ballttis

      Oletko sinä Tanali astunut synnistä pois kuollen, kasteen hautaan - jossa olet tullut yhdeksi Jeesuksen Kristuksen kuoleman ja myös ylösnousemuksen kanssa - ja onko sinun "vanha ihmiesesi" (ikä siis tidottomassa tilassa oleva vauva) ristiinaulittu yhtenä Hänen kanssaan, niin että voit nyt - tämän todellisen parannustien, ja uudestisynnyttämisen pesen, sekä Pyhän Hengen vaikuttaman uudistuksen jälkeen sanoa: eläväsin nyt synnin valtapiiristä pois kuolleena ja herätettynä jo nyt kuolleista, Isän kirkkauden kautta, kuten Kristuskin - eläen toki vielä lunsatamattomassa lihassa, mutta ei enää sen sokaisevassa ohjauksessa? Onko tämä totta jo nyt sinulle:

      Room.6:22; >> Mutta NYT, KUN OLETTE SYNNISTÄ VAPAUTETUT, ja Jumalan palvelijoiksi tulleet, on teidän hedelmänne pyhitys. >> tai tämä:

      1 Piet.2:24,25; >> ... joka "itse kantoi meidän syntimme" ruumiissan ristinpuuhun, ETTÄ ME, SYNNISTÄ POISKUOLLEINA, eläisimme vanhurskaudelle: ja "Hänen haavainsa kautta, ME OLEMME PARATUT ". Sillä TE OLITTE "eksyksissä niinkuin lampaat" (tämä opetus ei voi koskea vastasyntyneitä sylivauvoja) mutta NYT TE OLETTE palanneet sielujenne paimenen ja kaitsijan tykö.

      • EL.a . K IM

        Ballttis

        Toi 1 Piet. 2:24-25 viittaa Juutalaisiin, kun Jeesus kuittas niiden velat.

        Viitteet:

        Jes. 53:5,12
        Room. 6:10,11

        Ps. 23:1. 119:176.
        Jes:53:6.
        Hes. 34:5,6. 37:24.
        Joh. 10:11,12
        Hebr. 1320.


    • Kysymys armosta sanoi :
      Saako armon alla elävä ihminen
      elää synnissä ja jatkuvasti harjoittaa syntiä, jotta armo tulisi oikein suureksi?
      _________
      Ei saa.
      Taneli on tuolla kirjoittanut aiheesta aika hyvin.

      Hebrealaiskirje :
      10:26 Sillä jos me tahallamme teemme syntiä, päästyämme totuuden tuntoon, niin ei ole enää uhria meidän syntiemme edestä,
      10:27 vaan hirmuinen tuomion odotus ja tulen kiivaus, joka on kuluttava vastustajat.

    • Balltis

      Ja alituinen ja armon varjolla jatkettu synninharjittaminen, ja siinä armon varjolla eläminen, sekä jatkuvat automaattiset synninpäästöt, uusittuine Kristuksen uhriateriaksi asettamisineen, ovat satantistista ja vaarallista harhaoppia, joka on peräisin katolisen kirkon- messu-uhri käsityksistä, ja käytännössä ne ovat tätä toimointa: >> he kun jälleen ITSELLENSÄ RISTIINAULITSEVAT JUMALAN POJAN JA HÄNTÄ JULKI HÄPÄISEVÄT.

    • Tämän kysymyksen motiivi ei oikein aina hahmotu. Voisiko sitä tarkentaa vaikka muutaman esimerkin kautta?

      1
      Ihminen joka ei piittaa sen enempää maallisesta laista, kun Raamatunkaan laeista. Hän tekee rötöksiä, varkauksia, ryöstöjä, rattijuopumuksia, pahoinpitelyitä. Hän sairastuu alkoholismiin eivätkä huumeetkaan ole vieraita. Kärsii välillä vapausrangaistuksia, on asunnoton ja työtön. Harrastaa irtosuhteita sekä myy seksiä. Huijaa ja valehtelee aina kun on mahdollisuus.

      Jos hän pyytää syntejään anteeksi, katuu mutta sortuu noihin. Hän kilvoittelee välillä paremmalla tai välillä huonommalla menestyksellä.

      2
      Ihminen tulee uskoon. Jättää välillä ”synnit” pois, mutta huomaa kohta olevansa seksisuhteessa ja valehtelevansa muille uskoville. Kavaltaa rahaa, mutta kukaan ei sitä huomaa. Saa väärin perustein yhteiskunnalta tukea. Vihaa omia vanhempiaan koska ovat ”vääräuskoisia” ja siksi ei halua olla heidän kanssaan missään tekemisissä. Katuu, pyytää anteeksi, mutta homma jatkuu taas samankaltaisena.


      Ihminen joka tietoisesti tekee pahaa, on ilkeä ja varastaa, valehtelee ym. mutta on arvostetussa asemassa. Hän pyytää anteeksi julkisesti ja näkyvästi. Ei itsensä takia vaan sen arvostuksen takia, jota muut hänelle osoittavat.

      4
      Ihminen jota painostetaan erilaisista synneistä, ja tuo syntilista onniin kattava, että tekipä hän mitä tahansa, ei voi olla syyllistymättä aina johonkin syntiin. Hän ei tee sitä tietoisesti, mutta ulkopuoliset huomauttelevat niistä tavan takaa.

      • Balttis

        Käytännön esimerkkejä olisi esittää vaikka kuinka, sellaisten ihmisten elämästä, joiden omaksuman evankeliumi käsityksen mukaan, ihmisen et tarvitse lainkaan muuttaa elitapojaan ja tottumuksiaan, sen jälkeen kun on tullut uskoon (puhumattakaan vauvakastetuista).

        Heidän kohdallaan armo kelpaa mutta he eivät tahdo kuulla mitään, sitä seuraavan elmänparannuksen tai Kristuksen terveen opin sisältämistä kehoituksen sanoista, vaan kieltäytyvät niiden astettamista vevoitteista ja uudistumisen sekä muutoksen vaatimuksista, väittäen näitä kehoituksen sanoja voin evankeliumin sisälmäksi laiksi, - jonka tarkoituksena on synnintunnon kautta lisätä enenevässä määrin armon suuruutta. Näitä ihmisiä minä kutsun "hurskaiksi sioiksi", erään "körttiläisen" kirjan nimen mukaan. Tämä on sen Lutherin evankeluimin seurausta, jossa hän opetti ja käsitti evankeliumin sisältävän sekä lakia että evankeliumia. Hän torjui juuri tällaisen syyn johdosta, syvästi hengellisen Jaakobin kirjeen "Olkievankeliuimina". Lutherin laki < > evankeliuimi dualismi synnytti nimeomaan hänen vakaantumattoman perspektiiviteologiansa (John Loshenin määritelmä kirjasta: Painiskelua Lutherin kanssa.) joka ajelehti epävakaana minä tietoisuutena näiden kahden välillä, aina äärimmäisestä lain alaisuudesta, rajattomaan ja kurittomaan armoon asti.

        Luther ja nämä mainitsemani "hurskaat siat", eivät tahdo maksaa sitä hintaa elämässään, mikä seuraan "terveen opin" mukaisten sanojen kuuliaisuudesta, ja sitä seuraavassa ihmisen uudistumisessa: Room.6:12-23. Heidän mukaansa ihminen on aina syntinen, eikä koskaan kykene vapautumaan synnin hallintavallasta, koska hän on heikko syntinen, joka ei voi itse mitenkään täyttää tämän dualismin synnyttämän harhan, eli lain vaatimuksia elämässään. He eivät näe sitä että: uskovan tulee elää, irti laista ja siitä poiskuolleena, ja etteivät evankeliumin sanat ole mitää uutta lainsaarnaa vapahdetulle, armon päälle - vaan että: evankeluimi sisältää terveen opin mukaisia kehoituksen sanoja uudestisyntyneille ihmisille, ettei kukaan: meissä vielä jäljellä olevan LIHAN tettämänä lähtisi seuraamaan sen tahtoa, eksyen hänelle sopimattomiin - kuvitellen ettei vanhaa ihmistämme olisikaan todellisesti ristiinaulittu, kuten sana sanoo varmuudella kerran tehdyksi Kristuksen kanssa ristillä: Room.6:6.

        Paavali esittää tämän uudistumisen velvoitteen seuraavasti:

        Efesolaiskirje 4:17-24; >> Sen minä sanon ja VAROITAN HERRASSA; älkää enää vaeltako, niinkuin pakanat vaeltavat mielensä turhuudessa, nuo, jotka, pimentyneinä ymmärrykseltään ja vieraantuneina Jumalan elmästä heissä olevat teitämättömyyden tähden ja sydämensä paatumuksen tähden, ovat päästäneet tuntonsa turtumaan ja heittäytyneet irstauden valtaan, harjoittamaan kaikkinaista saastaisuutta, ahneudessa. Mutta näin te ette ole oppineet Kristusta (vauvakasteen pettäminä) tuntemaan, jos muutoin olette hänestä opetusta saaneet, niin TOTUUS ON JEESUKSESSA:

        että teidän tulee panna pois (se ristinnaulittu vanha ihminen tekoineen, joka on kuollut ristille) vanha ihminesenne (sen kuolleen elämäntapa tottumuksineen), jonka mukaan te ennen vaelsitte ja joka turmelee itsensä petollisia himoja seuraten, ja UUDISTUA MIELENNE HENGELTÄ, JA PUKEA PÄÄLLENNNE UUSI IHMINEN, JOKA ON JUMALAN MUKAAN LUOTU TUTUUDEN VAHHURSKAUTEEN JA PYHYYTTEEN.


      • Balttis Soritellen
        Balttis kirjoitti:

        Käytännön esimerkkejä olisi esittää vaikka kuinka, sellaisten ihmisten elämästä, joiden omaksuman evankeliumi käsityksen mukaan, ihmisen et tarvitse lainkaan muuttaa elitapojaan ja tottumuksiaan, sen jälkeen kun on tullut uskoon (puhumattakaan vauvakastetuista).

        Heidän kohdallaan armo kelpaa mutta he eivät tahdo kuulla mitään, sitä seuraavan elmänparannuksen tai Kristuksen terveen opin sisältämistä kehoituksen sanoista, vaan kieltäytyvät niiden astettamista vevoitteista ja uudistumisen sekä muutoksen vaatimuksista, väittäen näitä kehoituksen sanoja voin evankeliumin sisälmäksi laiksi, - jonka tarkoituksena on synnintunnon kautta lisätä enenevässä määrin armon suuruutta. Näitä ihmisiä minä kutsun "hurskaiksi sioiksi", erään "körttiläisen" kirjan nimen mukaan. Tämä on sen Lutherin evankeluimin seurausta, jossa hän opetti ja käsitti evankeliumin sisältävän sekä lakia että evankeliumia. Hän torjui juuri tällaisen syyn johdosta, syvästi hengellisen Jaakobin kirjeen "Olkievankeliuimina". Lutherin laki < > evankeliuimi dualismi synnytti nimeomaan hänen vakaantumattoman perspektiiviteologiansa (John Loshenin määritelmä kirjasta: Painiskelua Lutherin kanssa.) joka ajelehti epävakaana minä tietoisuutena näiden kahden välillä, aina äärimmäisestä lain alaisuudesta, rajattomaan ja kurittomaan armoon asti.

        Luther ja nämä mainitsemani "hurskaat siat", eivät tahdo maksaa sitä hintaa elämässään, mikä seuraan "terveen opin" mukaisten sanojen kuuliaisuudesta, ja sitä seuraavassa ihmisen uudistumisessa: Room.6:12-23. Heidän mukaansa ihminen on aina syntinen, eikä koskaan kykene vapautumaan synnin hallintavallasta, koska hän on heikko syntinen, joka ei voi itse mitenkään täyttää tämän dualismin synnyttämän harhan, eli lain vaatimuksia elämässään. He eivät näe sitä että: uskovan tulee elää, irti laista ja siitä poiskuolleena, ja etteivät evankeliumin sanat ole mitää uutta lainsaarnaa vapahdetulle, armon päälle - vaan että: evankeluimi sisältää terveen opin mukaisia kehoituksen sanoja uudestisyntyneille ihmisille, ettei kukaan: meissä vielä jäljellä olevan LIHAN tettämänä lähtisi seuraamaan sen tahtoa, eksyen hänelle sopimattomiin - kuvitellen ettei vanhaa ihmistämme olisikaan todellisesti ristiinaulittu, kuten sana sanoo varmuudella kerran tehdyksi Kristuksen kanssa ristillä: Room.6:6.

        Paavali esittää tämän uudistumisen velvoitteen seuraavasti:

        Efesolaiskirje 4:17-24; >> Sen minä sanon ja VAROITAN HERRASSA; älkää enää vaeltako, niinkuin pakanat vaeltavat mielensä turhuudessa, nuo, jotka, pimentyneinä ymmärrykseltään ja vieraantuneina Jumalan elmästä heissä olevat teitämättömyyden tähden ja sydämensä paatumuksen tähden, ovat päästäneet tuntonsa turtumaan ja heittäytyneet irstauden valtaan, harjoittamaan kaikkinaista saastaisuutta, ahneudessa. Mutta näin te ette ole oppineet Kristusta (vauvakasteen pettäminä) tuntemaan, jos muutoin olette hänestä opetusta saaneet, niin TOTUUS ON JEESUKSESSA:

        että teidän tulee panna pois (se ristinnaulittu vanha ihminen tekoineen, joka on kuollut ristille) vanha ihminesenne (sen kuolleen elämäntapa tottumuksineen), jonka mukaan te ennen vaelsitte ja joka turmelee itsensä petollisia himoja seuraten, ja UUDISTUA MIELENNE HENGELTÄ, JA PUKEA PÄÄLLENNNE UUSI IHMINEN, JOKA ON JUMALAN MUKAAN LUOTU TUTUUDEN VAHHURSKAUTEEN JA PYHYYTTEEN.

        Soiri taas tekstin kirjoitusvirheet, mutta paljon kirjoittaessani en jaksa aina tarkistaa tekstiä, - mutta asia toivottavasti tulee silti selväksi.


      • Balttis kirjoitti:

        Käytännön esimerkkejä olisi esittää vaikka kuinka, sellaisten ihmisten elämästä, joiden omaksuman evankeliumi käsityksen mukaan, ihmisen et tarvitse lainkaan muuttaa elitapojaan ja tottumuksiaan, sen jälkeen kun on tullut uskoon (puhumattakaan vauvakastetuista).

        Heidän kohdallaan armo kelpaa mutta he eivät tahdo kuulla mitään, sitä seuraavan elmänparannuksen tai Kristuksen terveen opin sisältämistä kehoituksen sanoista, vaan kieltäytyvät niiden astettamista vevoitteista ja uudistumisen sekä muutoksen vaatimuksista, väittäen näitä kehoituksen sanoja voin evankeliumin sisälmäksi laiksi, - jonka tarkoituksena on synnintunnon kautta lisätä enenevässä määrin armon suuruutta. Näitä ihmisiä minä kutsun "hurskaiksi sioiksi", erään "körttiläisen" kirjan nimen mukaan. Tämä on sen Lutherin evankeluimin seurausta, jossa hän opetti ja käsitti evankeliumin sisältävän sekä lakia että evankeliumia. Hän torjui juuri tällaisen syyn johdosta, syvästi hengellisen Jaakobin kirjeen "Olkievankeliuimina". Lutherin laki < > evankeliuimi dualismi synnytti nimeomaan hänen vakaantumattoman perspektiiviteologiansa (John Loshenin määritelmä kirjasta: Painiskelua Lutherin kanssa.) joka ajelehti epävakaana minä tietoisuutena näiden kahden välillä, aina äärimmäisestä lain alaisuudesta, rajattomaan ja kurittomaan armoon asti.

        Luther ja nämä mainitsemani "hurskaat siat", eivät tahdo maksaa sitä hintaa elämässään, mikä seuraan "terveen opin" mukaisten sanojen kuuliaisuudesta, ja sitä seuraavassa ihmisen uudistumisessa: Room.6:12-23. Heidän mukaansa ihminen on aina syntinen, eikä koskaan kykene vapautumaan synnin hallintavallasta, koska hän on heikko syntinen, joka ei voi itse mitenkään täyttää tämän dualismin synnyttämän harhan, eli lain vaatimuksia elämässään. He eivät näe sitä että: uskovan tulee elää, irti laista ja siitä poiskuolleena, ja etteivät evankeliumin sanat ole mitää uutta lainsaarnaa vapahdetulle, armon päälle - vaan että: evankeluimi sisältää terveen opin mukaisia kehoituksen sanoja uudestisyntyneille ihmisille, ettei kukaan: meissä vielä jäljellä olevan LIHAN tettämänä lähtisi seuraamaan sen tahtoa, eksyen hänelle sopimattomiin - kuvitellen ettei vanhaa ihmistämme olisikaan todellisesti ristiinaulittu, kuten sana sanoo varmuudella kerran tehdyksi Kristuksen kanssa ristillä: Room.6:6.

        Paavali esittää tämän uudistumisen velvoitteen seuraavasti:

        Efesolaiskirje 4:17-24; >> Sen minä sanon ja VAROITAN HERRASSA; älkää enää vaeltako, niinkuin pakanat vaeltavat mielensä turhuudessa, nuo, jotka, pimentyneinä ymmärrykseltään ja vieraantuneina Jumalan elmästä heissä olevat teitämättömyyden tähden ja sydämensä paatumuksen tähden, ovat päästäneet tuntonsa turtumaan ja heittäytyneet irstauden valtaan, harjoittamaan kaikkinaista saastaisuutta, ahneudessa. Mutta näin te ette ole oppineet Kristusta (vauvakasteen pettäminä) tuntemaan, jos muutoin olette hänestä opetusta saaneet, niin TOTUUS ON JEESUKSESSA:

        että teidän tulee panna pois (se ristinnaulittu vanha ihminen tekoineen, joka on kuollut ristille) vanha ihminesenne (sen kuolleen elämäntapa tottumuksineen), jonka mukaan te ennen vaelsitte ja joka turmelee itsensä petollisia himoja seuraten, ja UUDISTUA MIELENNE HENGELTÄ, JA PUKEA PÄÄLLENNNE UUSI IHMINEN, JOKA ON JUMALAN MUKAAN LUOTU TUTUUDEN VAHHURSKAUTEEN JA PYHYYTTEEN.

        Anteeksi, mutta ilmaisusi on välillä sekavaa.

        Toisien sanoen et osaa sanoa, mitä tuo avaus tarkoitti.

        ”…terveen opin sisältämistä kehoituksen sanoista, vaan kieltäytyvät niiden astettamista vevoitteista ja uudistumisen sekä muutoksen vaatimuksista…”

        Onko tuo ”terve” oppi sitä, mitä ihmiset tekevät? Eli se ei ole mitenkään helppoa eikä automaattista. Puhut velvoitteista, joten, mitä ne ovat?’

        ”"hurskaat siat", eivät tahdo maksaa sitä hintaa elämässään, mikä seuraan "terveen opin" mukaisten sanojen kuuliaisuudesta…”

        Tuo kuulostaa siltä, että terve oppi sisältää paljon jotain, mistä meidän tulee maksaa. Tuleeko meidän maksaa esim. sillä että elämästä tulee aika niukkaa ja kärsimystä?

        ”…LIHAN tettämänä lähtisi seuraamaan sen tahtoa, eksyen hänelle sopimattomiin - kuvitellen ettei vanhaa ihmistämme olisikaan todellisesti ristiinaulittu..”

        Tämä liha kun käsitetään niin eri tavoin. Liha tarkoittanee sitä luonnon mukaista mikä ihmisessäkin on. Eli meidän tulee taistella luontoa vastaan kaikin tavoin. Mutta kuitenkin ei kukaan kykene sitä tekemään, sillä se tarkoittaisi että tulemme Jeesuksen kaltaiseksi, eli jumalaksi.

        ”… ja UUDISTUA MIELENNE HENGELTÄ,..” Minusta tämä kuvaa sitä kilvoittelua, jota jokainen tekee.


      • Balttis

        Pahin vahinko tapahtuu silloin kun vanha ihminen, ryhtyy uskovaiseksi ilman vanhan ihmisen kuoleman todeksitietämistä, ja ryhtyy vaikkapa uskonnolliseksi opettejaksi, kuten Nikodemuksen tapauksessa oli asianlaita, ja siksi Jeesus painotti voimakkaasti sitä että hän oli Israelin opettaja, vaikka ei tienyt- ja tuntenut uudestisyntymiseen välttämättömyyttä: LÄHTÖKOHTANA Jumalan valakunnan yhteydessä- ja osallisuudessa elämiselle. Jos tällainen kuolettamaton uskonnollinen vanha ihminen johtaa vaikka Jumalan seurakuntaa, jälki on sen mukaista "ideologiamarkkinoitia", jonka piirissä opetuksen piirissä ei kukaan saa kuulla todellisesti uudestisynnyttävää elävää Jumalan sanaa: Jaak.1:18;sta.

        Maailma kyllä haroittaa mielellään uskontojaan, ja väittää niitä jopa kristinuskoksi, mutta vain ne joiden kerskaus ja vapahduksen perusta on Kristuksen risti, sen osallisuus - ja siirtyminen, sitä seuraten uuteen elämään: 2 Kor.5:17; kuin kuolleista eläväksi tehtynä - on sitä vapahdetun voittosaattoa ylösnousemuksen osallisuuden riemusaatossa, johon uskovat on kutsuttu: 2 Kor.2:14; Gal.6:14-16; ja Gal.2:19,20.


      • Balttis
        mummomuori kirjoitti:

        Anteeksi, mutta ilmaisusi on välillä sekavaa.

        Toisien sanoen et osaa sanoa, mitä tuo avaus tarkoitti.

        ”…terveen opin sisältämistä kehoituksen sanoista, vaan kieltäytyvät niiden astettamista vevoitteista ja uudistumisen sekä muutoksen vaatimuksista…”

        Onko tuo ”terve” oppi sitä, mitä ihmiset tekevät? Eli se ei ole mitenkään helppoa eikä automaattista. Puhut velvoitteista, joten, mitä ne ovat?’

        ”"hurskaat siat", eivät tahdo maksaa sitä hintaa elämässään, mikä seuraan "terveen opin" mukaisten sanojen kuuliaisuudesta…”

        Tuo kuulostaa siltä, että terve oppi sisältää paljon jotain, mistä meidän tulee maksaa. Tuleeko meidän maksaa esim. sillä että elämästä tulee aika niukkaa ja kärsimystä?

        ”…LIHAN tettämänä lähtisi seuraamaan sen tahtoa, eksyen hänelle sopimattomiin - kuvitellen ettei vanhaa ihmistämme olisikaan todellisesti ristiinaulittu..”

        Tämä liha kun käsitetään niin eri tavoin. Liha tarkoittanee sitä luonnon mukaista mikä ihmisessäkin on. Eli meidän tulee taistella luontoa vastaan kaikin tavoin. Mutta kuitenkin ei kukaan kykene sitä tekemään, sillä se tarkoittaisi että tulemme Jeesuksen kaltaiseksi, eli jumalaksi.

        ”… ja UUDISTUA MIELENNE HENGELTÄ,..” Minusta tämä kuvaa sitä kilvoittelua, jota jokainen tekee.

        - Terve oppi sisältää kaikki he kohoituksen sanat, jotka evankelimi sisältää meidän varjelmiseksimme synnin vallasta VAPAHTETTUINA, jotta kukaan ei "vanhan ihmisemme jo kuoltua ristillä", erehtyisi vielä miessä olevana lihan tähden, sekä sen "syninni ruumiin" eli vanhan ihmisen tekojen muistojen tähden - luulemaan että se vanha synnintekijä meissä ei olisikaan jo kerran kuollut lopullisesti, yhdessä Kristuksen kanssa, ja Hänen ruumiissaan ristiinaulittu. Meissä ole liha, ja sen mieli, sotii yhä uskoontulen jälkeenkin meissä Jumalan tahtoa vastaan, vaatien oman tahtonsa täyttämistä, mutta jos me uskossa teidämme olevamme, Kristuksen kanssa ristiinaulitut, ja kouleet pois synnistä - Room.6:6,7, 10-12; - me ymmärrämme ettei meissä asu enää sitä synnin orjaa, joka oli myyty kaikessa seuraamaan syntisen lihan tahtoa, vaan että se synnitekijä on kertakaikkiaan kuollut, eikä enää asu meissä, vaan meissä asuu uusi luomus: 2 Kor.5:17.

        Tämä avaa meille tien siihen voitttoelämään johon olemme ylösnouseen Kristuksen Hengen osallisuudessa kutsutut: Hän meissä ja me Hänessä: Joh.14:18-20.

        Jumalan päämäärä on ihmisen suhteen: tehdä meidät nimenomaan "taivaallisen ihmisen kaltaiseksi": 1 Moos.1:27; eli omaksi kuvakseen: 1 Kor.45-49; - 2 Kor.3:17, 18; 4:5,6.

        Kilvoittelu ei ole mittään epämääräistä harrastelua, vaan Kirsruksen tunemisen myötä tapahtuvaa muuttumista: "kirkkaudesta kirkkauteen Kristuksen kuvan kaltaisiksi, niinkuin muutta Herra, joka on Henki." Kristuksen kirkkauden katseleminin heijastuu valkeutena, kirkkautena Häntä katselevan kasvoista ja elämästäkin, ja tämä on hengellistä puhetta, kieltä asian ilmaisemiseksi:

        Psalmi 36:6-10; >> Herra, sinun armosi ulottuu taivaisiin, sinun totuutesi pilviin asti. Sinun vanhurskautesi on kuin Jumalan vuoret, sinun tuomiosi niinkuin suuri syvyys (Golgatalla), ihmistä ja eläintä sinä autat, Herra. Kuinka kallis on sinun armosi, Jumala ! (Golgatan arvo)

        Ihmislapset etsivät sinun siipiesi suojaa. Heidät raviaan sinun huoneesi lihavuudella, sinä annat heidän juoda suloisuutesi virrasta. Sillä sinun tykönäsi on elämän lähde (Kol.3:1-4); sinun valkeudessasi me näemme valkeuden.


      • Balttis
        Balttis kirjoitti:

        - Terve oppi sisältää kaikki he kohoituksen sanat, jotka evankelimi sisältää meidän varjelmiseksimme synnin vallasta VAPAHTETTUINA, jotta kukaan ei "vanhan ihmisemme jo kuoltua ristillä", erehtyisi vielä miessä olevana lihan tähden, sekä sen "syninni ruumiin" eli vanhan ihmisen tekojen muistojen tähden - luulemaan että se vanha synnintekijä meissä ei olisikaan jo kerran kuollut lopullisesti, yhdessä Kristuksen kanssa, ja Hänen ruumiissaan ristiinaulittu. Meissä ole liha, ja sen mieli, sotii yhä uskoontulen jälkeenkin meissä Jumalan tahtoa vastaan, vaatien oman tahtonsa täyttämistä, mutta jos me uskossa teidämme olevamme, Kristuksen kanssa ristiinaulitut, ja kouleet pois synnistä - Room.6:6,7, 10-12; - me ymmärrämme ettei meissä asu enää sitä synnin orjaa, joka oli myyty kaikessa seuraamaan syntisen lihan tahtoa, vaan että se synnitekijä on kertakaikkiaan kuollut, eikä enää asu meissä, vaan meissä asuu uusi luomus: 2 Kor.5:17.

        Tämä avaa meille tien siihen voitttoelämään johon olemme ylösnouseen Kristuksen Hengen osallisuudessa kutsutut: Hän meissä ja me Hänessä: Joh.14:18-20.

        Jumalan päämäärä on ihmisen suhteen: tehdä meidät nimenomaan "taivaallisen ihmisen kaltaiseksi": 1 Moos.1:27; eli omaksi kuvakseen: 1 Kor.45-49; - 2 Kor.3:17, 18; 4:5,6.

        Kilvoittelu ei ole mittään epämääräistä harrastelua, vaan Kirsruksen tunemisen myötä tapahtuvaa muuttumista: "kirkkaudesta kirkkauteen Kristuksen kuvan kaltaisiksi, niinkuin muutta Herra, joka on Henki." Kristuksen kirkkauden katseleminin heijastuu valkeutena, kirkkautena Häntä katselevan kasvoista ja elämästäkin, ja tämä on hengellistä puhetta, kieltä asian ilmaisemiseksi:

        Psalmi 36:6-10; >> Herra, sinun armosi ulottuu taivaisiin, sinun totuutesi pilviin asti. Sinun vanhurskautesi on kuin Jumalan vuoret, sinun tuomiosi niinkuin suuri syvyys (Golgatalla), ihmistä ja eläintä sinä autat, Herra. Kuinka kallis on sinun armosi, Jumala ! (Golgatan arvo)

        Ihmislapset etsivät sinun siipiesi suojaa. Heidät raviaan sinun huoneesi lihavuudella, sinä annat heidän juoda suloisuutesi virrasta. Sillä sinun tykönäsi on elämän lähde (Kol.3:1-4); sinun valkeudessasi me näemme valkeuden.

        Kaikki muutos taphtuu uskonkautta, viisauden ja ilmestyksen Hengessä: Ef.1:17-23; eli "Pneuma sofia kai apokalypseos", eli Krisruksen näkemisen kautta: ilman peitteitä: Kol.3:1-4. - Hänen katoamttoman kirkkautensa tuntemisen edessä. HÄN ON MEIDÄN ELÄMEMME JA MEIDÄN KATOAMATON ELÄMÄMME ON TALLETTUNA HÄNESSÄ: Kol.1:5; ja 1 Piet.1:3-5.

        Jumala uudestisynnyttää meidät sanasa kautta, ja näyttää meille sen meidän elämämme joka miellä on Hänessä, jonka tykönä on elämän lähde.


      • Balttis
        mummomuori kirjoitti:

        Anteeksi, mutta ilmaisusi on välillä sekavaa.

        Toisien sanoen et osaa sanoa, mitä tuo avaus tarkoitti.

        ”…terveen opin sisältämistä kehoituksen sanoista, vaan kieltäytyvät niiden astettamista vevoitteista ja uudistumisen sekä muutoksen vaatimuksista…”

        Onko tuo ”terve” oppi sitä, mitä ihmiset tekevät? Eli se ei ole mitenkään helppoa eikä automaattista. Puhut velvoitteista, joten, mitä ne ovat?’

        ”"hurskaat siat", eivät tahdo maksaa sitä hintaa elämässään, mikä seuraan "terveen opin" mukaisten sanojen kuuliaisuudesta…”

        Tuo kuulostaa siltä, että terve oppi sisältää paljon jotain, mistä meidän tulee maksaa. Tuleeko meidän maksaa esim. sillä että elämästä tulee aika niukkaa ja kärsimystä?

        ”…LIHAN tettämänä lähtisi seuraamaan sen tahtoa, eksyen hänelle sopimattomiin - kuvitellen ettei vanhaa ihmistämme olisikaan todellisesti ristiinaulittu..”

        Tämä liha kun käsitetään niin eri tavoin. Liha tarkoittanee sitä luonnon mukaista mikä ihmisessäkin on. Eli meidän tulee taistella luontoa vastaan kaikin tavoin. Mutta kuitenkin ei kukaan kykene sitä tekemään, sillä se tarkoittaisi että tulemme Jeesuksen kaltaiseksi, eli jumalaksi.

        ”… ja UUDISTUA MIELENNE HENGELTÄ,..” Minusta tämä kuvaa sitä kilvoittelua, jota jokainen tekee.

        Hurskaat siat eivät tahdo maksaa tätä hintaa: Room.6:19-22.


      • Balttis kirjoitti:

        - Terve oppi sisältää kaikki he kohoituksen sanat, jotka evankelimi sisältää meidän varjelmiseksimme synnin vallasta VAPAHTETTUINA, jotta kukaan ei "vanhan ihmisemme jo kuoltua ristillä", erehtyisi vielä miessä olevana lihan tähden, sekä sen "syninni ruumiin" eli vanhan ihmisen tekojen muistojen tähden - luulemaan että se vanha synnintekijä meissä ei olisikaan jo kerran kuollut lopullisesti, yhdessä Kristuksen kanssa, ja Hänen ruumiissaan ristiinaulittu. Meissä ole liha, ja sen mieli, sotii yhä uskoontulen jälkeenkin meissä Jumalan tahtoa vastaan, vaatien oman tahtonsa täyttämistä, mutta jos me uskossa teidämme olevamme, Kristuksen kanssa ristiinaulitut, ja kouleet pois synnistä - Room.6:6,7, 10-12; - me ymmärrämme ettei meissä asu enää sitä synnin orjaa, joka oli myyty kaikessa seuraamaan syntisen lihan tahtoa, vaan että se synnitekijä on kertakaikkiaan kuollut, eikä enää asu meissä, vaan meissä asuu uusi luomus: 2 Kor.5:17.

        Tämä avaa meille tien siihen voitttoelämään johon olemme ylösnouseen Kristuksen Hengen osallisuudessa kutsutut: Hän meissä ja me Hänessä: Joh.14:18-20.

        Jumalan päämäärä on ihmisen suhteen: tehdä meidät nimenomaan "taivaallisen ihmisen kaltaiseksi": 1 Moos.1:27; eli omaksi kuvakseen: 1 Kor.45-49; - 2 Kor.3:17, 18; 4:5,6.

        Kilvoittelu ei ole mittään epämääräistä harrastelua, vaan Kirsruksen tunemisen myötä tapahtuvaa muuttumista: "kirkkaudesta kirkkauteen Kristuksen kuvan kaltaisiksi, niinkuin muutta Herra, joka on Henki." Kristuksen kirkkauden katseleminin heijastuu valkeutena, kirkkautena Häntä katselevan kasvoista ja elämästäkin, ja tämä on hengellistä puhetta, kieltä asian ilmaisemiseksi:

        Psalmi 36:6-10; >> Herra, sinun armosi ulottuu taivaisiin, sinun totuutesi pilviin asti. Sinun vanhurskautesi on kuin Jumalan vuoret, sinun tuomiosi niinkuin suuri syvyys (Golgatalla), ihmistä ja eläintä sinä autat, Herra. Kuinka kallis on sinun armosi, Jumala ! (Golgatan arvo)

        Ihmislapset etsivät sinun siipiesi suojaa. Heidät raviaan sinun huoneesi lihavuudella, sinä annat heidän juoda suloisuutesi virrasta. Sillä sinun tykönäsi on elämän lähde (Kol.3:1-4); sinun valkeudessasi me näemme valkeuden.

        Eli et edellekään oikein osaa sanoa;

        ”…oppi sisältää kaikki he kohoituksen sanat, jotka evankelimi sisältää meidän varjelmiseksimme synnin vallasta…”

        Tästä väänetään kovasti kättä, että mitä se evankeliumi oikeastaan kertoo. Sitä se ei aina selkeästi kerro, mikä on syntiä ja mikä ei. Toisaalta ei uskovatkaan koe joikaista käskyä yhtä tärkeäksi.

        ”…liha, ja sen mieli, sotii yhä uskoontulen jälkeenkin meissä Jumalan tahtoa vastaan, vaatien oman tahtonsa täyttämistä…”

        Tätä siis kokevat kaikki uskovat? Näin minäkin sen ajattelen. On toisinaan suuri kiusaus laittaa niitä oman tahdon juttuja Jumalan tahdon sanomiksi.

        ”Jumalan päämäärä on ihmisen suhteen: tehdä meidät nimenomaan "taivaallisen ihmisen kaltaiseksi":”

        Eli meidän on lakattava olemasta ihmisiä ja koetettava tulla enemmän jumaliksi?

        ” Kilvoittelu ei ole mittään epämääräistä harrastelua, vaan Kirsruksen tunemisen myötä tapahtuvaa muuttumista: "kirkkaudesta kirkkauteen Kristuksen kuvan kaltaisiksi…”

        Tässä aletaan jo lähentyä. Kristuksen teot ja sana on sitä, mistä meidän tulee ottaa opiksi. Lukea sitä sanaa uudestaan ja uudestaan ja päästää irti väärästä ihmisen ymmärryksestä eli sanoihin juuttumisesta. Samoin meidän tulee kasvattaa ymmärrystä siitä, mikä oli sanoman ydin, jotta voimme soveltaa sitä jokapäiväiseen elämään. Kilvoittelu on tietoista kasvamista kohti Jumalaa.

        Kerro, kuinka nuo edellä mainitsemani esimerkit nyt toimivat tuon sinun saarnasin perusteella?


      • Balttis
        mummomuori kirjoitti:

        Eli et edellekään oikein osaa sanoa;

        ”…oppi sisältää kaikki he kohoituksen sanat, jotka evankelimi sisältää meidän varjelmiseksimme synnin vallasta…”

        Tästä väänetään kovasti kättä, että mitä se evankeliumi oikeastaan kertoo. Sitä se ei aina selkeästi kerro, mikä on syntiä ja mikä ei. Toisaalta ei uskovatkaan koe joikaista käskyä yhtä tärkeäksi.

        ”…liha, ja sen mieli, sotii yhä uskoontulen jälkeenkin meissä Jumalan tahtoa vastaan, vaatien oman tahtonsa täyttämistä…”

        Tätä siis kokevat kaikki uskovat? Näin minäkin sen ajattelen. On toisinaan suuri kiusaus laittaa niitä oman tahdon juttuja Jumalan tahdon sanomiksi.

        ”Jumalan päämäärä on ihmisen suhteen: tehdä meidät nimenomaan "taivaallisen ihmisen kaltaiseksi":”

        Eli meidän on lakattava olemasta ihmisiä ja koetettava tulla enemmän jumaliksi?

        ” Kilvoittelu ei ole mittään epämääräistä harrastelua, vaan Kirsruksen tunemisen myötä tapahtuvaa muuttumista: "kirkkaudesta kirkkauteen Kristuksen kuvan kaltaisiksi…”

        Tässä aletaan jo lähentyä. Kristuksen teot ja sana on sitä, mistä meidän tulee ottaa opiksi. Lukea sitä sanaa uudestaan ja uudestaan ja päästää irti väärästä ihmisen ymmärryksestä eli sanoihin juuttumisesta. Samoin meidän tulee kasvattaa ymmärrystä siitä, mikä oli sanoman ydin, jotta voimme soveltaa sitä jokapäiväiseen elämään. Kilvoittelu on tietoista kasvamista kohti Jumalaa.

        Kerro, kuinka nuo edellä mainitsemani esimerkit nyt toimivat tuon sinun saarnasin perusteella?

        Uuden testamentin sisältämät kehoituksen sanat, eivät ole enää mitään lain käskyjä, ja ikäänkuin uutta sen kirjaimen palvelemista, vaan VAPAHDUKSEN synnyttämää uuden elämän osallisuuden tiedostamista, ja sen tuntemisessa kasvamista. Koska meillä jää uudestisyntymänkin jäkeen, ja vanhan ihmisen kuolemisen jälkeen vielä jäljelle, Ensimmäisen Aadamin kuvuuden mukainen "liha", eli lihan ruumis, joka ennen uudestisyntymistä toimi synnin alle myydyn ihmisen tottumusten ja mielihalujen mukaisen "synnin ruumiina": Room.6:6; [ Room.7:24; josta tuli ilman meille myös "kuoleman ruumis", ellei Kristus olisi lunastanut meitä synnin ja kuoleman laista, kuten Room.8-luku opettaa ] tulee tämän ruumiin "jäsenten lakeineen" lakata johtamasta mietä uudessa elämessämme, niin että olisimme kuuliaset "lihallemme" ja sen johtamia teossamme. Meidän tulee palvella Jumalaa Hengen uudessa olotilassa: Room.7:6; ja tämän elämän lähtökohtana on tämän totena pitäminen että: "meidän vanha ihmisemme on ristiinaulittu kerta kaikkiaan Kristusen kanssa ristillä", ja tätä totenapitämistä seuraa näky siitä että meissä ei ole enää "paikalla olevana nykyisessäkään kuolevaisessa ruumissamme" sitä "subjektia" tekijää, joka seuraisi sokeasti lihaa, eli siinä vielä ilmenevään jäsenten tahtoa, sille elääkseen ja sitä seuratakseen: Room.6:10,11, ja 22.

        Room.8:8; >> Jotka (sitävastoin) lihan vallassa ovat [ sen himoja ja haluja seuraavina epäjumalanpalvelijoina, niille eläen. ] ne eivät voi olla Jumalle otoliset. > jolla ei ole Kristuken Henkeä, se ei ole Hänen omansa....>> ja jae 14:sta: >> Kaikki joita Jumalan Henki hallitsee (johtaa, opastaan, neuvoo, muistuttaa, varoittaa jne) ovat Jumalan lapsia. >>

        Tämä on se dynaaminen uusi tila, jonka tulee toteutua tilannekohtaisesti, kuuliaisuudessa, "sielujemme paimenta kohtaan", elämässämme sen jälkeen kun Jeesus: >> itse kantoi meidän syntimme ruumiissaan ristinpuuhun, että ME, SYNNISTÄ POIS KUOLLEINA, ELÄISIMME VANHURKAUDELLE >> 1 Piet.2:24,25, - missä ikinä liikummekin.

        Hesekielin kirja sanoo sen näin:

        Hes. 36:26,27; >> Ja Minä annan teille UUDEN SYDÄMEN, JA UUDEN HENGEN MINÄ ANNAN TEIDÄN SISIMPÄÄNNE. Minä poistan teidän ruumiistannne, (paatuneen) kivisydämen ja annan teille (herkän) lihasydämen. Henkeni Minä annan teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte (Pyhän kutsumuksen arvon mukaisesti.) Minun käskyjeni ( sana: "toora" = opetus, johdatus, neuvot, opetus, jne.) mukaan, noudatatte Minun oikeuksiani ja pidätte ne. >>

        Näillä ei ansaita itse pelasusta omin teoin, vaan varjellaan Jumalan Ihmenen, siinä uudestisynnyttämisen peson puhtaudessa ja pyhyydessä, joka on tämän kutsumuksen arvon mukainen, ja varjelaan seurakunta synniltä ja sen turmiollisilta vaikutksilta.

        Koska miedän vanha ihmisemme (synninorja) on ristiiinaulittu, meidän tulee myös riisua te tekoineen, eikä olla sokeita ja likinäköisiä tässä asiassa, unhoittaen puhdistuneemme entisistä synneistä. 1 Piet.1:9; Ef.4:22--24.

        Käytännössä tämä vaatii totuuden kuuliaistuutta, ja rakkautta sitä kohtaan kaikessa.


      • Balttis
        mummomuori kirjoitti:

        Eli et edellekään oikein osaa sanoa;

        ”…oppi sisältää kaikki he kohoituksen sanat, jotka evankelimi sisältää meidän varjelmiseksimme synnin vallasta…”

        Tästä väänetään kovasti kättä, että mitä se evankeliumi oikeastaan kertoo. Sitä se ei aina selkeästi kerro, mikä on syntiä ja mikä ei. Toisaalta ei uskovatkaan koe joikaista käskyä yhtä tärkeäksi.

        ”…liha, ja sen mieli, sotii yhä uskoontulen jälkeenkin meissä Jumalan tahtoa vastaan, vaatien oman tahtonsa täyttämistä…”

        Tätä siis kokevat kaikki uskovat? Näin minäkin sen ajattelen. On toisinaan suuri kiusaus laittaa niitä oman tahdon juttuja Jumalan tahdon sanomiksi.

        ”Jumalan päämäärä on ihmisen suhteen: tehdä meidät nimenomaan "taivaallisen ihmisen kaltaiseksi":”

        Eli meidän on lakattava olemasta ihmisiä ja koetettava tulla enemmän jumaliksi?

        ” Kilvoittelu ei ole mittään epämääräistä harrastelua, vaan Kirsruksen tunemisen myötä tapahtuvaa muuttumista: "kirkkaudesta kirkkauteen Kristuksen kuvan kaltaisiksi…”

        Tässä aletaan jo lähentyä. Kristuksen teot ja sana on sitä, mistä meidän tulee ottaa opiksi. Lukea sitä sanaa uudestaan ja uudestaan ja päästää irti väärästä ihmisen ymmärryksestä eli sanoihin juuttumisesta. Samoin meidän tulee kasvattaa ymmärrystä siitä, mikä oli sanoman ydin, jotta voimme soveltaa sitä jokapäiväiseen elämään. Kilvoittelu on tietoista kasvamista kohti Jumalaa.

        Kerro, kuinka nuo edellä mainitsemani esimerkit nyt toimivat tuon sinun saarnasin perusteella?

        Tämä ei tarkoita että meidän tulisi lakata olemasta ihmisiä, vaan nimenomaan sitä että meidän tulee kaikessa osittautua Jumalan ihmiskisi, sen suuren rakkauden kiitokseksi uudestiluotuina: jonka Jumala on lahjoittanut meille: "siinä rakastetussa, jossa meillä on lunastus Hänen verensä kautta, rikkomusten anteeksi saaminen Hänen armonsa rikkauden mukaan. Ef. 1-luku.


      • EL.a . K.IM
        Balttis kirjoitti:

        Uuden testamentin sisältämät kehoituksen sanat, eivät ole enää mitään lain käskyjä, ja ikäänkuin uutta sen kirjaimen palvelemista, vaan VAPAHDUKSEN synnyttämää uuden elämän osallisuuden tiedostamista, ja sen tuntemisessa kasvamista. Koska meillä jää uudestisyntymänkin jäkeen, ja vanhan ihmisen kuolemisen jälkeen vielä jäljelle, Ensimmäisen Aadamin kuvuuden mukainen "liha", eli lihan ruumis, joka ennen uudestisyntymistä toimi synnin alle myydyn ihmisen tottumusten ja mielihalujen mukaisen "synnin ruumiina": Room.6:6; [ Room.7:24; josta tuli ilman meille myös "kuoleman ruumis", ellei Kristus olisi lunastanut meitä synnin ja kuoleman laista, kuten Room.8-luku opettaa ] tulee tämän ruumiin "jäsenten lakeineen" lakata johtamasta mietä uudessa elämessämme, niin että olisimme kuuliaset "lihallemme" ja sen johtamia teossamme. Meidän tulee palvella Jumalaa Hengen uudessa olotilassa: Room.7:6; ja tämän elämän lähtökohtana on tämän totena pitäminen että: "meidän vanha ihmisemme on ristiinaulittu kerta kaikkiaan Kristusen kanssa ristillä", ja tätä totenapitämistä seuraa näky siitä että meissä ei ole enää "paikalla olevana nykyisessäkään kuolevaisessa ruumissamme" sitä "subjektia" tekijää, joka seuraisi sokeasti lihaa, eli siinä vielä ilmenevään jäsenten tahtoa, sille elääkseen ja sitä seuratakseen: Room.6:10,11, ja 22.

        Room.8:8; >> Jotka (sitävastoin) lihan vallassa ovat [ sen himoja ja haluja seuraavina epäjumalanpalvelijoina, niille eläen. ] ne eivät voi olla Jumalle otoliset. > jolla ei ole Kristuken Henkeä, se ei ole Hänen omansa....>> ja jae 14:sta: >> Kaikki joita Jumalan Henki hallitsee (johtaa, opastaan, neuvoo, muistuttaa, varoittaa jne) ovat Jumalan lapsia. >>

        Tämä on se dynaaminen uusi tila, jonka tulee toteutua tilannekohtaisesti, kuuliaisuudessa, "sielujemme paimenta kohtaan", elämässämme sen jälkeen kun Jeesus: >> itse kantoi meidän syntimme ruumiissaan ristinpuuhun, että ME, SYNNISTÄ POIS KUOLLEINA, ELÄISIMME VANHURKAUDELLE >> 1 Piet.2:24,25, - missä ikinä liikummekin.

        Hesekielin kirja sanoo sen näin:

        Hes. 36:26,27; >> Ja Minä annan teille UUDEN SYDÄMEN, JA UUDEN HENGEN MINÄ ANNAN TEIDÄN SISIMPÄÄNNE. Minä poistan teidän ruumiistannne, (paatuneen) kivisydämen ja annan teille (herkän) lihasydämen. Henkeni Minä annan teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte (Pyhän kutsumuksen arvon mukaisesti.) Minun käskyjeni ( sana: "toora" = opetus, johdatus, neuvot, opetus, jne.) mukaan, noudatatte Minun oikeuksiani ja pidätte ne. >>

        Näillä ei ansaita itse pelasusta omin teoin, vaan varjellaan Jumalan Ihmenen, siinä uudestisynnyttämisen peson puhtaudessa ja pyhyydessä, joka on tämän kutsumuksen arvon mukainen, ja varjelaan seurakunta synniltä ja sen turmiollisilta vaikutksilta.

        Koska miedän vanha ihmisemme (synninorja) on ristiiinaulittu, meidän tulee myös riisua te tekoineen, eikä olla sokeita ja likinäköisiä tässä asiassa, unhoittaen puhdistuneemme entisistä synneistä. 1 Piet.1:9; Ef.4:22--24.

        Käytännössä tämä vaatii totuuden kuuliaistuutta, ja rakkautta sitä kohtaan kaikessa.

        Balttis

        Kultaseni.

        Se lihasydämmen antaminen viittaa siihen valitusvirren juttuun, kun vinguttiin, että tee sydämestäni vahva.

        No senhän moni muistaa, mikä oli vastaus.

        Mutta ei omia hylätä.

        Siihen on vastaveto siihen juttuun:

        `Murtunutta sydäntä en hylkää.`


      • EL.a .K.IM
        Balttis kirjoitti:

        Tämä ei tarkoita että meidän tulisi lakata olemasta ihmisiä, vaan nimenomaan sitä että meidän tulee kaikessa osittautua Jumalan ihmiskisi, sen suuren rakkauden kiitokseksi uudestiluotuina: jonka Jumala on lahjoittanut meille: "siinä rakastetussa, jossa meillä on lunastus Hänen verensä kautta, rikkomusten anteeksi saaminen Hänen armonsa rikkauden mukaan. Ef. 1-luku.

        Balttis

        Kyllä.

        Ihminen tai Enkeli.

        Jos on Jumalan oma, niin aina haetaan himaan.

        Välillä matka on lyhyt. Välillä joutuu konttaamaan. Jotkut kävelee ihan omin jaloin.

        Osa tulee lentämällä.


    • ??

      " Maailma kyllä harjoittaa mielellään uskontojaan, ja väittää niitä jopa kristinuskoksi !!
      Niin juuri,ja siihenhän heidät on näillä "perinnäis-säännöillä (= kirkon oppi! ) opetettu !

      " Mutta vain ne joiden kerskaus ja vapahduksen perusta on Kristuksen risti, sen osallisuus - ja siirtyminen, sitä seuraten uuteen elämään: 2 Kor.5:17;
      kuin kuolleista eläväksi tehtynä
      on sitä vapahdetun voittosaattoa ylösnousemuksen osallisuuden riemusaatossa, johon uskovat on kutsuttu: 2 Kor.2:14; Gal.6:14-16; ja Gal.2:19,20. "

      Eli uskoviksi tultuamme, siirrymme pimeydestä valkeuteen !

      Ap:n kyssäri oli:
      " Saako armon alla elävä ihminen

      Elää synnissä ja jatkuvasti harjoittaa syntiä, jotta armo tulisi oikein suureksi?

      Eli kuten Taneli-pappi ja Balttis sen jo hyvin ilmaisi: EI SAA ! Jos aiot seurata

      Kristusta, et edes voi elää synnissä, jos Pyhä Henki asuu sydämessäsi.

      Tietämättäsi et voi elää synnissä, vaan se on tietoinen valinta.

      Jos olet vain nimi Kristitty, et ole tullut vielä tottuutta tuntemaan..

      • aamen, aamen

        Aamen


    • Näkisin, ettei ole olemassa Jumalaa niin tällöin ei ole olemassa syntejäkään. Saat vapaasti harjoittaa syntejäsi, mitkä koet synniksi. Ei niihin ketään puutu elämäsi aikana.

      Monesti kuulen joidenkin sanovan, miksi ei ihminen tapa toista ihmistä mikäli hän ei usko synteihin. Kuten täällä on moni ateisti todennut, ei moraalikäsitykset ole yhteydessä uskoon. Minusta on moraalitonta tappaa toista ihmistä tai eläintä. Minusta on moraalitonta vastustaa homojen vihkimistä kirkossa tai naispappeutta. Tosin olen jäävi sanomaan tätä, koska en ole kirkon jäsen mutta yhteiskunta ei toimi, mikäli se toimii moraalittomasti ja minusta yhteiskunta toimii moraalittomasti mikäli homot eivät saa vihkioikeuksia. Minusta on taas kummallista, ettei konservatiivit näe tässä mitään syntiä omalta kohdallaan kun siihen syntiin kerran vakaasti uskovat. Moraalikäsitykset ovat heistä todella kaukana!

      • luminarsku

        >minusta yhteiskunta toimii moraalittomasti mikäli homot eivät saa vihkioikeuksia. Minusta on taas kummallista, ettei konservatiivit näe tässä mitään syntiä omalta kohdallaan kun siihen syntiin kerran vakaasti uskovat.<

        Minusta taas on kummallista, että et näe tuossa ajatuksessasi mitään ristiriitaa. Uskovahan uskoo Raamatun mukaan, että homous on synti, joten homoparien vihkiminen on syntiä. Tällainen moraalikäsitys nousee Raamatun pohjalta.


      • uskomaton nainen
        luminarsku kirjoitti:

        >minusta yhteiskunta toimii moraalittomasti mikäli homot eivät saa vihkioikeuksia. Minusta on taas kummallista, ettei konservatiivit näe tässä mitään syntiä omalta kohdallaan kun siihen syntiin kerran vakaasti uskovat.<

        Minusta taas on kummallista, että et näe tuossa ajatuksessasi mitään ristiriitaa. Uskovahan uskoo Raamatun mukaan, että homous on synti, joten homoparien vihkiminen on syntiä. Tällainen moraalikäsitys nousee Raamatun pohjalta.

        Ei raamattu ole hyvä kirja moraalioppaaksi. Vai onko ihan normaalia uskovien kesken, että tyttäret naivat isänsä kanssa?


    • kasvattaja

      Ihminenhän on vapaa valitsemaan tekemisensä, mutta ei aina valitsemaan tekemistensä seurauksia.

      Kyseessähän on jo Lutherin ajatusrakennelmaa. Hän pohti syvällisen loistvasti ihmisyyttä, että jos pitää syntiä kerran tehdä, niin olkoon. Syntisenä elämme ja sille emme mitään voi, koska synnittömiksi emme tule. Hänen oivalluksensa olikin se, että emme paatuisi syntiin, kylmettäisi sydäntämme Jumalan edessä. Emme saa olla kuin velallinen, jonka velka tulee liian suureksi ja sitten emme enää yrittäisikään suoriutua velastamme. No olkoon menoa-asenne oli se, mistä Luther varoitti meitä. Hän oli realisti ihmistuntija ja syvällinen ajattelija, jonka kynästä on pikaistuksissa harkitsemattomiakin ajatuksia. Armoa on se, että Jumala ei hylkää meitä syntisinäkään.

      Tietenkin tuosta voi muokata/tulkita ajatuksen, että saamme tehdä mahdollisimman paljon pahaa, että armo olisi suurempi. Se kyllä on Lutherin kirjoja luettuani täysin vieras ajatus.

      • Balttis

        Luthrin teologia ja elämä, ovat vastoin Kristuksen terveen opin mukaista julistusta ja opetusta - kaikilta oleellisilta osin.

        Hän ei kelpaa tulkintoineen, johtopäätöksineen edustamaan ja kantamaan Kristuksen nimeä eteenpäin, muutoin kuin niiden silmissä, jotka ovat synnin pettäminä paatuneet sitä Jumalan voimaa tuntematta harjoittamaan, ja jääneet osattomiski todellisesta kasteesta Kristukseen: sekä hänen kuolemaansa, että Hänen ylösnousemuksensa osallisuudessa: perintöosasta pyhitetyissä joukossa heissä asuvan Pyhän Hengen: Kristuksen Hengen myötä: Kol.1:12,13.

        "Syntisetpyhät" eivät edusta Jumalan seurakuntaa, Raamatun tarkoittamass mielessä, vaan kyseessä on antikritillinen maailmankirkon pirullinen vastine aidolle Jumalan seurakunnalle.


    • Balttis

      Minä olen tutkitttuni lähes neljäkymmentä vuotta Lutherin teologiaa, kanssasi juuri päivastaiseen lopputulokseen kuin sinä päätelmissäsi.

      Luther ei olllut mikään todellinen Kristuksen evankeliumin julistaja, ja sisällisesti uudestisynnyttämisen peson, ja siihen kuuluvan Pyhän Hengen uudistuksen läpikäynyt ihminen, vaan hänen teologiansa näivettyi oikeastaan vain yhden raamatullisen oivalluksen synnyttämään teologiseen muutosyritykseen, irti aikansa katolisesta taikauskosta. Tämä reformi muuttui lopulta väkivallan välineeksi, ja katolilais- luterilaiseksi sekauskonnoksi, jota Jumalan sanalla ei voi kristinuskoksi perustelle.

      Luther jäi lihaa, ja siksi hän julisti myös synnin harjoittamisen armon alla, sen kääntämisen jopa irstaudeksi - ikäänkuin luvalliseksi tilaksi, ja asemaksi maan päällä. Juuri tällainen tulkinta, synnyttää näitä syntisenpyhien yhteisöjä, joiden jäsenet ovat kiinni synnissä, kuin madot _askassa, ja laulevat nimikristtyinä identiteetiltään kristinuskolle vierata lauluja "lihassaan" kuten: "minä vaivainen mato matkamies maan" ... jne; kun Jumalan sen sijaan on kutsunut meidät uskossa omistamaan evankeliumin kautta: meidän YLÖSNOUSEEN Herramme Jeesuksen Kristuksen KIRKKAUDEN OSALLISUUDEN: katso: 2 Tess.2:13-15 !

      • Balttis

        Korj. Luther jäi lihaan, ja siksi hän julisti myös synnin harjoittamisen armon alla, - sen käätämiseksi jopa irstaudeksi - ikäänkuin luvalliseksi tilaksi... Eli hän julisti luvalliseksi vaeltamisen lihan mukaan, ja sen valllassa, vastoin tätä opetusta:

        Room.8:13; >> Sillä jos te lihan mukaan elätte, pitää teidän kuoleman; ja ei ymmärtänyt tätä: sama luku jae 8; >> Jotka lihan VALLASSA OVAT, NE EIVÄT VOI OLLA JUMALLE OTOLLISET.


    • EL.a . K.IM

      Kysymys armosta

      Mikä ihmeen synti?

      Mä en tajuu sellaisista synti hommista mitään.

      Kyllä mä sen osaan katsoa, jos joku on tehnyt tieten tahtoen syntiä. En tiedä miksi, mutta sen näkee öögasta, jos osaa katsoa.

      Mä en tajua synnistä mitään, niin duunailen mitä huvittaa.

      Mutta kyllä mä aina ohjeet pyydän ennakkoon.

      Ettei tule hölmöiltyä.

    • Tämä on yksi niistä asioista, jotka eivät vain avaudu.

      Kun joku on uudesti syntynyt, hän ei enää tee syntiä.

      Silloin herää kysymys, mikä kaikki on sitä syntiä? Ehkä tässä minua häiritsee se ajatus, että siitä on annettu niin monta selitystä? On selkeitä luetteloita (vrt. lestadiolaisuus), on historian mukanaan tuomia luetteloita (muistuttavat kovasti noita lestojen juttuja, mutta kohdistuvat vähän toisiin) joissa on aina oman aikakautensa painotus. Sitten on selitys Raamatun lain sanelemista synneistä, jotka ovat sekalainen juttu. Osa ilmeisesti perustuu juutalaisiin lakeihin ja osa sitten kristittyjen Raamatun mukaisiin, etenkin Vanhan Testamentin mukaisiin. Sitten on Uuden Testamentti käskyt, jotka Jeesus asetti. Niistäkin käskyistä on monta tulkintaa. Esimerkki;

      Mark. 10:19
      Käskyt sinä tiedät: 'Älä tapa', 'Älä tee huorin', 'Älä varasta', 'Älä sano väärää todistusta', 'Älä toiselta anasta', 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi.'"
      Roomalaiskirje
      13:9 Sillä nämä: "Älä tee huorin, älä tapa, älä varasta, älä himoitse", ja mikä muu käsky tahansa, ne sisältyvät kaikki tähän sanaan: "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi."
      13:10 Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Sentähden on rakkaus lain täyttämys.

      Miksi sodassa saa tappaa?
      Mikä on se lähimmäinen jota pitää rakastaa? Onko se kuka tahansa vai tarkoin valikoitu?
      Mitä ei saa himoita? Rahaa saa mutta seksuaalista nautintoa ei.
      Mitä se kunnioittaminen oikeastaan on? Entä jos ne vanhemmat olivatkin varkaita ja juoppoja?
      Ei näissä puhuta mitään sellaisesta, mitä on opetettu pitämään syntinä, kuten tupakkaa, naisen työssä käyntiä, musiikkia tai aborttia ja ehkäisyä. Eikä käskyissä kielletä saastumista, velkaantumista tai röyhkeyttä.
      Kuinka eri kulttuurit sitten ovat aikoinaan ”huorin tekemisen” tarkoittaneet? Onko vain valtion hyväksymä ja legitoima avioliitto se oikea avioliitto eikä se vanha tapa? Tarkoittaako se pelkkää sukupuoliyhdyntää vai ihan rakastumista? Onko avioero siis pelkkää huorin tekemistä ja näin kaikki ovat ”huoria”?

      Onko se syntiä jos ei kuulu mihinkään seurakuntaan? Ei ole ottanut aikuiskastetta? Ei tykkää uskollisesta musiikista? Tapaa muitakin kuin vain uskovia ihmisiä? Ei käy säännöllisesti kokouksissa? Ei julista aina ja kaikkialla evankeliumia? Ei edes työpaikalla? Ei kiivaile tai puhu kielillä? …
      Jos tämä on näin vaikeaa määritellä, niin kuinka me voimme olla tekemättä syntiä edes uudesti syntyneinä?

    • Suuntia, Balttis

      Sinulla on niinpaljon epäselviä kysymyksiä esitettävänä, että siihen voi vain sanoa että: yksikään uudestisyntynyt ihminen ei saata syntiä harjoittaa, sillä Jumalan siemen pysyy hänessä, ja sentakia hän ei saata syntiä harjoittaa: aivan kuten 1 Joh.3:9,10; jakeet opettavat. Uskovakin saattaa langeta syntiin, mutta hän ei kykene jäämään sen harjoittajaksi, voittamaksi tai sen valtaan pysyvästi; ja tätä tarkoittaa saman kirjeen osoittama ohje: synnin tunnustamisesta, silloin jos siihen on langennut.

      Jos tutkit asiaa Uuden testamentin valossa, on mahdollista että Pyhä Henki osoittaa sinulle mistä on kyse, ja se että: "kaikki mikä ei tapahdu uskosta, on syntiä": Room.14:23.

      Uudestisynnyttämisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen läpikäynyt ihminen omistaa lähtökotana uuteen elämäänsä, sen hyvän omantunnon jonka hän on saanut Jumalalta, koska Jeesus Kristus on vapahtanut hänet kaikesta synnistä, elämään Jumalalle: Jumalan lasten kirkkauden vapaudessa ja Jumalan Hengen johdossa, sekä ohjauksessakin eli Hengen hallinnassa, ja kuuliaisena Henkien Isälle, ja sielujemme paimenelle. Tämä ei ole enää mitään: "älä tartu, älä koske, älä maista", tapaisten yksisellitteisten säännösten orjuutta tai orjallista noudattamista, vaan sellaista ihmisen hyvän omantunnon säilyttämistä, joka on lahja Jumalalta Krituksen ylösnousemuksen osallisuuden myötä. Siispä vanhurskautetun elämän lähtökohtana on se mikä on lakiliitossa, sen päämääränä, eli tämä:

      1 Tim.51:5; >> käskyn päämäärä on rakkaus, joka tulee PUHTAASTA OMASTATUNNOSTA, JA VILPITTÖMÄSTÄ USKOSTA > Herra, Sinä saatat meille rauhan, sillä myös kaikki tekomme olet Sinä tehnyt. >> Ja tämä lähtökohtaisesti: Jes.32:15-18; >> Näin on siihen asti, kunnes meidän päällemme vuodatetaan Henki korkeudesta. Silloin erämaa muuttuu (siunatuksi) puutarhaksi, ja puutarha on metsän veroinen, ja erämaassa asuu oikeus. Silloin vanhurskauden hedelmä on rauha (jostakäsin kaiken toiminnan pitää versota esiin), vanhuskauden vaikutus on lepo ja turvallisuus iankaikkisesti. Ja Minun kansani asuu rauhan majoissa (Kol.1:5; 3:1-4; 1 Piet.1:3-5.), turvallisissa majapaikoissa, huolettomissa lepopaikiossa.

      • Hmm, näin sen minäkin olen ymmärtänyt;

        ”…yksikään uudestisyntynyt ihminen ei saata syntiä harjoittaa…” ja ”Uskovakin saattaa langeta syntiin, mutta hän ei kykene jäämään sen harjoittajaksi, voittamaksi tai sen valtaan pysyvästi…”

        Sekä;

        ”Tämä ei ole enää mitään: "älä tartu, älä koske, älä maista", tapaisten yksisellitteisten säännösten orjuutta tai orjallista noudattamista, vaan sellaista ihmisen hyvän omantunnon säilyttämistä, joka on lahja Jumalalta Krituksen ylösnousemuksen osallisuuden myötä…”

        ”Kirtityn tulee nimenomaan säilyttää se pelastus, jonka hän on jo saanut - ja se on se uskonkilvoitus johon heidät on kutsuttu. Heidän täytyy valvoa ja varjella itsensä siltä ettei maailma synteineen kiedo häntä eikä hän oman lihansakaa pettämänä, lähde vaeltamaan tietä, jota Jumala ei ole hänelle valmistanut…”

        Uskonkilvoitus kuuluu kristityn elämään. Se on jokaiselle omansa.

        .”Siis sitä seuraava hyvä omatunto, sekä luottamus Kristuksen suorittaman työn kaikkiriittävyyteen…”

        Näin on.

        Joten, ei pidä liikaa kuunnella niitä, ihmisiä, jotka määrittelevät syntejä ja pauhaavat niistä. Ne lienevät juuri noita luetteloita, vaikka jokaisen kohdalla tulee miettiä sitä mikä on lain henki;

        ”Kaikki on puhdasta putaille, mutta kaikki el ole hyvää ja hyödyllistä.”

        Tämä on erittäin hyvä lähtökohta miettiä sitä, milloin joku on syntiä ja milloin ei.


      • Balttis
        mummomuori kirjoitti:

        Hmm, näin sen minäkin olen ymmärtänyt;

        ”…yksikään uudestisyntynyt ihminen ei saata syntiä harjoittaa…” ja ”Uskovakin saattaa langeta syntiin, mutta hän ei kykene jäämään sen harjoittajaksi, voittamaksi tai sen valtaan pysyvästi…”

        Sekä;

        ”Tämä ei ole enää mitään: "älä tartu, älä koske, älä maista", tapaisten yksisellitteisten säännösten orjuutta tai orjallista noudattamista, vaan sellaista ihmisen hyvän omantunnon säilyttämistä, joka on lahja Jumalalta Krituksen ylösnousemuksen osallisuuden myötä…”

        ”Kirtityn tulee nimenomaan säilyttää se pelastus, jonka hän on jo saanut - ja se on se uskonkilvoitus johon heidät on kutsuttu. Heidän täytyy valvoa ja varjella itsensä siltä ettei maailma synteineen kiedo häntä eikä hän oman lihansakaa pettämänä, lähde vaeltamaan tietä, jota Jumala ei ole hänelle valmistanut…”

        Uskonkilvoitus kuuluu kristityn elämään. Se on jokaiselle omansa.

        .”Siis sitä seuraava hyvä omatunto, sekä luottamus Kristuksen suorittaman työn kaikkiriittävyyteen…”

        Näin on.

        Joten, ei pidä liikaa kuunnella niitä, ihmisiä, jotka määrittelevät syntejä ja pauhaavat niistä. Ne lienevät juuri noita luetteloita, vaikka jokaisen kohdalla tulee miettiä sitä mikä on lain henki;

        ”Kaikki on puhdasta putaille, mutta kaikki el ole hyvää ja hyödyllistä.”

        Tämä on erittäin hyvä lähtökohta miettiä sitä, milloin joku on syntiä ja milloin ei.

        Ja se "jolla korva" on, kuulkoon mitä Henki myös sanoo, opettaa, kirkastaa, muistuttaa... johdattaessaan meitä - totuuden Henkenä uskollisesti: kuten vain Ihmeelliselle Neuvonantajalle sopiikin, kirkastaen meille Jumalan Poikaa kirkkaudessa tunnistettuna: Psalmi 110; Luuk.9:28-36; Ilmestyskirja.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä aiot sanoa, kun ja jos tapaatte seuraavan kerran?

      Oletko päättänyt etukäteen?
      Ikävä
      151
      1903
    2. Ellen Jokikunnas paljasti somessa ison perheuutisen - Ralph-poika elämänmuutoksen edessä!

      Ellen Jokikunnas ja Jari Rask sekä Ralph-poika ovat uuden edessä. Tsemppiä koko perheelle ja erityisesti Ralphille! Lu
      Suomalaiset julkkikset
      13
      1826
    3. Joensuun (kaupungin) kiusaamisongelma

      Syrjitään, savustetaan ulos ja kiusataan. Pieneen piiriin ei kaikki mahdu. Tehdään elämästä mahdotonta, jolloin ainoa va
      Joensuu
      39
      1674
    4. Olen levoton takiasi

      Enkä saa itseäni rauhoittumaan
      Ikävä
      106
      1250
    5. Nainen, jos kuuntelet ja tottelet, niin sinulle on hyvä osa

      Ominpäin toimiessasi olet jo nähnyt mihin se on johtanut. Olen jo edeltä sen sinulle kertonut ja näen sen asian ja totuu
      Ikävä
      196
      1228
    6. Archie ja Iida ero.

      Suuri kohujen saattelema rakkaustarina on ohi?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      85
      1208
    7. Evoluutioteoria on varmuudella väärin - monet tutkijat irtisaunoutuvat siitä

      Tutkimuksissa on löytynyt paljon näyttöä siitä, ettei evoluutioteoria ole totta. Monet tutkijat kuitenkin vielä kannatta
      412
      1110
    8. Lakkaa haaveilemasta.

      Oon löytänyt uuden naisen. mieheltä. tutulle. Naiselle.
      Ikävä
      62
      889
    9. Älä stressaa. Rakastan sua

      Eikä tämä tunne mene pois, se on varmaan jo huomattu kumpikin ❤️
      Ikävä
      49
      841
    10. Ois kiva nähdä

      Ja viettää Iltoja sun kanssa
      Ikävä
      50
      836
    Aihe