Etelä-Suomea myöten
Revontulia taivaalla
Nyt
37701
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Se jos mikä on suurta syntiä.Revontulet ovat
SYNTIÄ.ÄLÄ KATSO NIITÄ
Katsoin jo, upeita oli. Pitääks niistä tehä
parannus? Katsomalla lisää?
Kävin tekemässä parannusta katsomalla niitä
lisää, kunnes ne menivät pois.
Olenko nyt puhdas?
...että oli tässäkin palstassa jotain muuta kuin
evo-uskovaisten juttua homoasianajoa (huono
juttu).....
Luojamme on suuri kun on antanut meille luontoon
ja taivaalle paljon ihmeteltävää,joita
katselemalla voimme saada murusen siitä Hänen
suuruudestaan ja kaikkivaltiudestaan mitä Hän
edustaa.....
Minä en nähnuyt kuin sadepilviä!Niin käy aina
kun pitäisi katsella joitaim taivaalla näkyvää.
netistä tuosta sunnuntai-iltaisesta näytöksestä:
http://www.spaceweather.com/aurora/gallery_23sep01
.html
Esityksestä myöhästyneille järjestetään
uusintanäytös täysille katsomoille joskus 26-27.
9. Jos pimeys ja sääolot sen sallivat, näytöksen
upeus ylittää huomattavasti tuon edellisen.
Uusintanäytösten sarja alkoi varsin tarkkaan
keskiyöllä vuorokausilukeman siirtyessä 26.
päivän puolelle. Aluksi pari tuntia kunnolla ja
sitten vaimeammin aamun koittoon asti. Nyt
esitykset jatkuvat Amerikan mantereella.
illan pimeyttä odotellessa. Revontulet kyntävät
Alaskan ja Siperian öistä taivasta yli sadan
gigawatin teholla.
Lisää kuvia sunnuntai-iltaisesta, nyt Alaskasta;
eilisessä osoitteessa.
Sinnehäm hiipuivat Siperian taivaalle, kuvia
sensijaan on Saksasta ja Ranskasta:
http://www.spaceweather.com/aurora/gallery_26sep01
.html
Tiedotuksentapainen sellaisille, joita asia
kiinnostaa, uusi revontuliesitys on
jonkinlaisella todennäköisyydellä katseltavissa
parjantain ja lauantain välisenä yönä. Syynä on
torstaiaamuna tapahtuneen auringonpurkauksen
massapilvi joka törmännee kohtapuoliin maan
magneettikenttään.
että revontulet väistävät näkökenttäni myös tänä
yönä, koska en ole tähänkään mennessä bongannut
ensimmäistäkään. Ilmeisesti tämäkin jokin
kohtalon sanelema jutsku.
Toiseen ketjun (häirikön ylläpitämään)
kysymykseen; tänään oli sentään etusivulla
muutama puheenvuoro; JaakkoV on ihan järkevän
tuntuinen kaveri, ja Oplev on takuuvarma (nyt jo
toisella sivulla). Äänenkäyttö oli kuitenkin
siksi kovaa, ettei tehnyt mieli osallistua, ja
toisaalta olen niin mielenkiintoisessa
koulutuksessa, että se vie mukanaan, vaikka
netti, ja tämä palsta on jatkuvasti auki
taustalla. Iltaisinkin on opiskeltava, joten
kirjoittaminen jää vähemmälle.
Mutta toivottavasti pysyttelet linjoilla. Joskus
pelkään olevani se viimeinen mohikaani, joka
lähtee tältä palstalta.
Taisit osua oikeaan rvontulissa. Yön ainoa
kunnollisempi purkaus ajoittui lyhyesti eikä
huikeasti aamun sarastuksen alkuun.
Koulutuskoneissa on niin tehokkaat verkkoyhteydet
(kai?) että kuvasivujenkin kelaaminen sujuu
reaaliajassa. Kävin omalla kurssillani
sivukiinnostuksena valtavat näärät kuvia läpi.
Taivaalliset kiinnostukset lähtivät rullaamaan
hubble-hakusanalla ja linkeillä ja uusilla
vastaantulevilla hakusanoilla eteenpäin. Toinen
suunta oli taide, maailman suunnilleen kaikki
taideteokset ovat netissä, kunhan vain osaa hakea,
mielenkiintoinen löytö oli Boris Vallejo & Julie
Bell, joiden kuvia käytin harjoitusdiaesityksessä.
Aion pysytellä täällä vielä pitkään ja mielessä
on paljon kirjoittelupohdintoja eri asioista, saa
vaan nähdä kuinka ajat antavat myöten
kirjoittamisille.
Se aurinkotuulen iskuaalto, mitä odoteltiin viime
yöksi, iski vasta nyt, eli 12.05 ja näyttää aika
rajulta, joten sen seurausrevontulet menevät taas
sinne Alaskan harakoille.
Tästä voi seurata jatkokertomus kun seurailen
tapahtumista...
Tämä revontulivahtinaolemiseni on sellaista
yleisluonteista uteliaisuutta. Olen kiinnostunut
niin monenlaisista asioista tässä maailmassa (ja
toisissa myös). Minulla on tässä samalla ruudulla
koko ajan 40-50 suht-reaali-aika-käyrää, mitä
seurailen sivusilmällä, mitä "maailmalle" kuuluu.
Tuo äskeinen oli siitä mielenkiintoinen, että
lähes kaikissa käyrissä tapahtui samanaikainen
heilahdus, Kiirunan magnetogrammi heilahti vasta
nyt, puolisen tuntia myöhemmin, Huippuvuorten
vastaavassa heilhdus alkoi puolisen tuntia ennen
iskuaaltoa.
No nyt kolme varttia myöhemmin iskuaaltopulssiin
tuli turbulenssivastaheilahdus.
Samalla tavalla yritän seurata inhimillisten
ihmistapahtumien kirjoa ja hengellisen maailman
tuulahduksia, mutta kun en ole vielä löytänyt
niiden lajien reaali-aika-diagrammeja netistä.
Hyvää tekisi löytää inhimillisen maailamanmenon
jatkuvavaluvainen "chattiuutisvirta"kanavakin.
olinkin miettinyt, mistä seuraat Maan magneettista tilaa. Arvelin, että saattaisit olla Sodankylän observatoriossa töissäkin. No, kiinnostuksesi siis on "vain" harrastuspohjaista.
> Olen kiinnostunut niin monenlaisista asioista tässä maailmassa (ja toisissa myös).
Kuvittelen tietäväni tunteen, jotain samankalataista minäkin koen aika ajoin.
> mutta kun en ole vielä löytänyt niiden lajien reaali-aika-diagrammeja netistä.
:-) :-) :-) :-). Tämä oli paras viikkokausiin. Nauroin täällä yksinäni ääneen.
Tähän sympatiseeraamis- ja kiitosviestiin vielä lopuksi erikoismainita tästä tämänpäiväisestä http://keskustelu.suomi24.fi/?ac=show&id=E93DCB36FBGA47 , tämä "Tällainen tarjous". Palautat tällä palstalla pahasti rapistunutta luottamusta siihen, että uskovatkin ovat älykkäitä ja maailmasta monipuolisesti kiinnostuneita ihmisiä.
Jatka samaan tyyliin. Luen aina tekstisi, kun vain silmiin sattuvat.
Siirtelen sääkirjoitelmiani tuolta toiselta foorumilta, mikä osoittelee vaimenemisen oireita
Re: No Subject 08/9/02 07:58:01 AM
>>Myrskybongarihan minä olen ollut koko pienen ikäni, niin pitkälle, kuin vaan muistan, vaikka termi tuli tutuksi vasta joku vuosi sitten näistä amerikkalaisista tornadonmetsästäjädokumenteista.
Jokin luontainen viehtymys tunkea itsensä niin lähelle ja kouriintuntuvasti kovien kelien keskelle kuin suinkin, yksin ilman kännyjä, kenenkään edes tietämättä, missä. Eihän siinä silloin vaaroja ajattele, kun adrenaliinit kiertää suonissa. Jälkeenpäin sitten järkevän rauhallisesti tilanteita analysoidessa, lähellä ollut vaaran uhka hirvittää.
Monia suhteellisen vaarallisia tilanteita, vaikkei metrimäärää mahdolliseen hengenlähtöön voikaan tarkkaan määritellä.
Myrskyillä metsien reunoissa, mistä puut alkavat ensimmäiseksi kaatua. Pitää vain aavistaa puun kaatumahetki oikein ja loikata pois alta.
Kovilla tuulilla Suomenlahdella pienellä soutuveneellä voimien äärirajoilla. Kauhutilanne airon katkeaminen.
Keväällä pienveneellä jäidenlähdön seassa, vältettävä vain jäämästä puristuksiin ryskyvien jäälauttojen väliin.
Pienellä avoluodolla mesoukkosnauhan jytistessä tuntikausia suoraan päällä. Sitä vaan yrittää kaivautua rukoillen rantahiekkaan mahdollisimman matalaksi.
Talvimyrskyillä avoveden reunassa keinuvilla ja rikkoutuvilla jäälautoilla, joskua alijäähtymisen rajoilla.
--- --- --- --- --- --- --- --- ---
Replying to:
Oletteko te myrskybongarit joutunut monesti vaarallisiin tilanteisiin myrskyjä jahdatessa??? Onko tullut vahinkoja??
Re: Opinnot? 08/26/02 08:58:00 AM
Olen ollut säistä kiinnostunut kaiken ikääni (kuten monista muistakin räväköistä luonnonilmiöistä). Luen yleensä kaikki sääkirjat, mitä silmiin kirjastoissa sattuu. Pyörin joitakin vuosia yliopistollakin ja kahmin kaikenlaisia kiinnostavia luentoja seurattavaksi mm. meteorologian peruskurssit, uteliaisuudesta, ei ammatillisista tarkoitusperistä.
Nykyisin netti on pääseurantakanava. Täällä pääsee lähes kaikkiin sääilmiöihin koko maapallon mittakaavassa jyvälle ja liki reaaliajassa, kunhan vain jostain saa vinkin, että osaa alkaa etsiä.
Tämän päivän löytö oli hurrikaanien reittihistoriasivut, mikä tuli vastaan jäljittäessäni Rusaa
http://www.solar.ifa.hawaii.edu/Tropical/tropical.html
--- --- --- --- --- --- --- --- ---
Replying to:
Miten olette opetelleet kaikki sää-tietämyksenne? Itse? Kursseja? Onko teidän bongareiden joukossa meteorologeja? Miten onnistui "koti-meteorologia" ennen netti-aikaa?
Etelämantereen otsoniaukko 09/18/02 02:56:02 AM
Tämänvuotinen otsonikato vaikuttaa käynnistyneen muutamaa edellisvuotta myöhäisemmin ja toistaiseksi vähäisemmässä määrin ja pienemmällä alueella. Leneekö tämänvuotisilla paikallisilla säätekijöillä ollut osuutta asiaan? Ennusteissahan tilanteen on arveltu pahenevan vielä vuosikymmeniä.
http://www.knmi.nl/gome_fd/tm3/o3hole.html
Atlantin hurrikaanikausi alkamassa? 08/28/02 10:15:30 PM
Jokohan Atlantin hurrikaanikausi olisi alkamassa? Lupaavan näköinen alku Afrikan rannikolla.
http://www.ssd.noaa.gov/PS/TROP/DATA/RT/eatl-wv-loop.html
Meren pintalämpö alueella 27-28 astetta
http://www.oceanweather.com/data/
--- --- --- --- --- --- --- --- ---
Replying to:
"Weaker El Nino Emerges, to Hit U.S. in Autumn"
Source: Reuters, 7//11/02)
WASHINGTON - A weak version of the climate phenomenon El Nino has
emerged, U.S. forecasters said on Thursday, adding that it will affect
U.S. weather by this autumn. The National Oceanic and Atmospheric
Administration announced the official return of what it described as a
"milder, weaker" El Nino than the powerful one in 1997-98 that
unleashed worldwide droughts and floods, killing 24,000.
In a typical El Nino, the United States has fewer Atlantic hurricanes
and a milder summer rainy season in the U.S. Southwest. The Pacific
Northwest has less snow in the winter, while Gulf Coast states may
experience heavier rainfall.
Vernon Kousky, a NOAA meteorologist, said in a statement that this
year's El Nino would begin influencing U.S. weather this autumn but
that it "may not be strong enough" to affect hurricane development. In
May, NOAA predicted 9 to 13 tropical storms would occur during the
hurricane season, with 6 to 8 becoming hurricanes.
09/15/02 08:20:02 AM
Otetaan arvelut uusiksi. Dolly ei yltänyt ihan hurrikaaniluokkaan, vaan jäi "Tropical depression"-sarjaan. Nyt hurrikaaninpoikanen "Ten" yrittää voimistua Karibialla.
http://www.nhc.noaa.gov/graphics_astorm10.html
http://www.nrlmry.navy.mil/tc-bin/tc_home
09/17/02 08:59:05 PM
"Kymppi" voimistuu hitaasti paikoillaan ja hurrikaanitaso on edelleen parin päivän päässä. Afrikan rannikolle on saapumassa myös lupaavannäköinen pilvimöykky seurattavaksi.
09/18/02 09:25:53 PM
Pörriäinen on saanut jo nimenkin: Isidore. Saavuttanee hurrikaanin arvonimen tänään ja rymistelee Havannan yli.
http://www.nhc.noaa.gov/graphics_astorm10.html
09/15/02 02:01:56 AM
Ei ole merkittäviä sateita näkyvissä toistaiseksi. Seuraavakin matalapaine tiistain-keskiviikon paikkeilla näyttäisi tulevan luoteen-pohjoisen suunnalta, jolloin vähäisetkin sateet jäävät päosin Kölivuoriston toiselle rinteelle ja varsinkin eteläinen Suomi pysyy lähes nykyisen kuivana, ellei se matalapaine sattumoisin päätä jumittua Suomen päälle pidemmäksi aikaa.
--- --- --- --- --- --- --- --- ---
Replying to:
Koskahan sateet alkaa ? Elokuun 1. päivän jälkeen 8 mm vettä
ja ukkosta ei koko kesänä, mitä nyt vähä jyrinää jossaain kaukana. Eipä oo tällästä kesää viel kohdalle sattunut
Lauantaiehtoon tarjous. Revontulia taivaalla.
Toistaiseksi aika matalalla pohjoisen puolella,
mutta näyttäisivät olevan voimistumaan päin.
Laimeiksi jäivät eilisiltaiset. Yhdeltätoista
jonkinlainen lyhyt purkaus. Revontulet ovat
edelleenkin vaikeasti ennakoitavia ja
ennustettavia.
Olen seuraillut niitä yli kaksikymentä vuotta
jotakuinkin aktiivisesti, pelkillä silmillä-
kirjoista opettelemalla-auringonpilkuista
ennakoimalla-viimeisen vuoden aikana netistä
tietoja metsästämällä.
Tietämys lisääntyy, mutta aina vaan alimyrskyjen
ilmaantumishetki, voimakkuus ja muotojen
moninaisuus on ennakoimattoman hämäryyden
peitossa. Toiveissa on, että vastalöytämieni
magnetogrammien käyrien lukua opettelemalla
alimyrskyjen ennakoitavuus paranee. Toistaiseksi
varmin keino on ollut pitää rauhallisen
revontulikaaren taivasta intensiivisesti silmällä
tuntikausia, kamerat ja muu rekvisiitta valmiina
käden ulottuvilla yökuvaukseen säädettynä.
Taivaallisen rauhallisuuden repeäminen
valomyrskyksi tapahtuu muutamassa minuutissa.
Alimyrsky on tavanomaisen rauhallisen vihertävän
melko ilmeettömän suhteellisen tasavaloisen
kaaren hajoaminen lyhytaikaiseksi aktiiviseksi
tapahtumiseksi, jossa kaari pirstoutuu
tanssiviksi voimakasvaloisiksi sädenauhoiksi,
jotka kerällekiertyvinä spiraaleina kieppuvat
kohti pohjoista ja jopa tuhatkilometrisiksi
taivasta puhkoviksi säteiksi, jotka syttyvät ja
sammuvat ja aaltoilevat poikki taivaan
edestakaisin. Voimakkaimmillaan säteiden huiput
ovat syvänpunaisia. Joissakin alimyskyissä
valoaallot vyöryvät pohjoisesta horisontista
kohti keskitaivasta ja kaikki muodot hajoavat
lopettajaisiksi sykkiviksi läiskiksi ja
lepattaviksi liekeiksi, jotka hiipuvat takaisin
kohti alkumuodon peruskaarta.
Rauhallinen kaarivaihe kestää yleensä tuntikausia
ja aktiivinen alimyrskyvaihe 5-15 minuuttia.
Useimmat katselijat missaavat lyhytkestoisen
huippuvaiheen alkamalla valmistautua katsomiseen,
etsimällä vaatteita tai kameraa tai jotain muuta
jolloin koko huippushow ehtii mennä ohi.
Upean revontulimyrskyn kokeminen on joillekin
sellainen kokemus, että "revontulien lumoihin"
jää pysyvästi ja selkeän kirkas pimeä
pohjoistaivas houkuttelee tuijottelemaan, jospa
sieltä näkyisi enteitä sykähdyttävälle
spektaakkelille.
Nyt on vahvoja enteitä kunnollisista
revontulista, kunhan taivas pimenee vielä vartin
tai puolituntia.
Auroraovaali kehrää kympissä (mikä on suurin
arvo), magnetogrammit tanssivat, Kiirunan
räpättää edestakaisin, Moskovan meni yli asteikon
ja Nurmijärvenkin heräsi jo.
Ensimmäinen esitys vaimeni, ei ehtinyt kovin
korkealle illanvaalealle taivaalle, melkein täysi
kuukin laimentaa loistetta. seuraillaan
tilannetta ja odotellaan jatkoa...
aivan tuota pikaa ja se on jo hieman
voimakkaampi, kuin edellinen. Revontulikaari
kiipeää hiljalleen ylöspäin vähitellen
voimistuen. Maata kehystävä magneettikenttä kerää
voimaa seuraavaan alimyrskyyn.
Tämä toinen näytös oli jo varsin komea, alkoi
puoli tumtia myöhässä "ilmoitetusta" ajasta. Aika
harvinainen verhomainen liehuva revontuli
itäisestä horisontista läntiseen, ei aivan
keskitaivaalle asti, ripaus punaistakin hetken
aikaa. Luultavasti tulee vielä lisänäytöksiä,
koska kaari ja viheriän voimakkuus jäivät
vielä "päälle".
Yön viimeinen näytös ajoittui aamun sarastuksen
tuntumaan ja näkyi, missä vielä oli pilvetöntä.
Valokuvagallerioissa on lisää kuvia edellisistä:
http://www.spaceweather.com/aurora/gallery_26sep01
.html
Siltä varalta, jos olen saanut jonkun
innostetuksi "taivaantähyilijäksi" vaikka netin
välityksellä, niin muutamien kiinnostavien
sivujen osoitteita:
Aurinkotuulen jatkuvapiirtoisia parametrejä
http://sec.noaa.gov/ace/ACErtsw_data.html
(kiinnostavin revontulien kannalta on plasma
(swepam))
Jatkuvapiirtoisista magnetogrammeista Kiruna on
kaunein
http://www.irf.se/mag/rtplot_java.html
pohjoisen napaseudun revontuliovaali (ei
jatkuvapiirtoinen, pitää poimia aina uudelleen)
http://sec.noaa.gov/pmap/gif/pmapN.gif
Magnetopaussin lepatus aurinkotuulen
riepoteltavana noin viimeisen tunnin ajalta
http://pixie.spasci.com/DynMod/
Kiitos osoitteista!
Noista toissayön revontulista on reilu
viitisenkymmentä kuvaa netissä. Peter von Pagh
sai aika hyvän niistä verhomaisista revontulista.
Alaskan kuvista löytyy sitä harvinaisinta
violettiakin väriä, mitä itse en ole nähnyt kuin
kerran eläessäni. Violetti väri liittyy
huipputehoihin, mikä tuossa edellisessä
parhaimmillaan oli 430 gigawattia
http://www.spaceweather.com/aurora/gallery_01oct01
.html
Eilen aamulla auringossa tapahtui jälleen kunnon
purkaus, minkä seurauksena nyt tulevana yönä
jälleen todennäköisesti leiskuu ja leimuaa värejä
ja valoja taivaalla. Harmittavasti vain kuu on
täysi ja möllöttää valaisemassa koko pimeän ajan
ja vie revontulilta näyttävyystehoa.
että huomenna sattuisi kirkas ilma, niin olisiko
taivaalla mitään mielenkiintoista tähysteltävää?
Olen lupautunut viettämään illan Mooses-kissan
seurassa, ja mieleni juolahti, että luukaalista
löytyy kaukoputki, siis ihan aito oikea
sellainen. Huoneen ikkuna, missä se sijaitsee
aukenee käsittääkseni pohjoiseen.
Katsoin noita revontulikuvia, ja olivathan ne
upeita. En ole luonnossa koskaan nähnyt tätä
ilmiötä, ja oikeastaan kuvittelinkin, että niitä
voi Suomessa nähdä ainoastaan Lapissa.
Revontuliennuste huono ensi yölle.
Kaukoputkikatsottavaa, mikäli aukkoa on yli 5
senttiä ja suurennusta yli 20 kertaa, niin
saturnus nousee illalla hämärtymisen aikoihin
noin koillisen suunnalta, siltä voisi tähyillä
renkaita. Jupiter nousee samalta suunnalta 22
aikoihin ja sen ympärillä kieppuu neljä suurinta
kuuta. Mikäli kaukoputkessa on kunnolla tehoa,
voisi etsiä Otavasta oikealle ylös pari galaksia
M81 ja M82, ne ovat suunnilleen pohjoisessa 22
aikoihin, niitten paikan etsimiseen pitää olla
joko koordinaatit säädettävissä putkeen (9h,
55,6min, 69,1 astetta ja toinen ihan vieressa)
tai sitten kiikari mukaan tähdestä tähteen
loikkimispaikannusta varten.
Sääennuste puolipilvistä ja suurempi sadealue
ehtinee paikalle vasta seuraavaksi yöksi, joten
saattaa olla katselutaivasta.
En jaksnut valvoa ilmeisesti tarpeeksi kauan,kun
oli kirkasta.Nyt on sateista ja pilvistä aika
ajoin.Olen kyllä nähnyt täällä etelässä(kaakossa)
revontulia syksyisin lähinnä marraskuussa,mutta
nämä parhaat jäivät nyt väliin.Ehkäpä vielä
tärppää.Kyllä ne ovat hienoja liehuvia loimuja.
Se toisen ja kolmannen päivän välisen yön
revontuliajoitusarvaus meni pieleen noin
kahdellatoista tunnilla ja näytelmä ajoittui
Suomen päiväaikaan ja näkyi Kanadan yössä, joista
kuvat on lisätty ekapäivän galleriaan.
Katseluohjeita riputtelee lisää, vaikka
pilvenhaituvia vähän huiteleekin taivaalla.
Otahan siitä kaukoputkesta se etupään halkaisija
senteissä, niin voin arvioida lisää löydettävää.
Otavan seutu ja sen alainen maisema ja siitä
vasemmalle päin on pullollaan galakseja, joiden
etsiminen ja löytäminen voi olla todellinen
taivaallinen löytöretki.
Omia muisteluita vuoden takaisesta syksystä, kun
en ollut päässyt netin ihanuudesta jyvälle ja
vietin syksyn kaikki pimeät illat kiikarin kanssa
parvekkeella ja metsästin karttojen ja
opaskirjojen avulla Messierin kohteita (tunnus M
ja numeroita 110 asti). Aika paljon niitä löytyi
ihan kiikarikopelolla, varmaan luetteloja
löytyneistä on tähtikirjojen välissä. Nyt ei
pääse jatkamaan toistaiseksi jahtia, niin kauan,
kuin tämä "ensi-innostus" kihisee tällä
tietokoneen ruudun ääressä.
Varmasti kaukoputki oli aivan kelvollinen, jokin
antiikkivehe, jolla näkee todella kauas, ja
korkean talon ylimmäisestä kerroksesta aukeaa
mahtavan esteetön näköala. Mutta, koko maisema
kylpee keinovaloissa, auringonlaskun jälkeen en
edes erottanut oliko pilvistä vai poutaa.
Taivaalta en bongannut ensimmäistäkään tähteä.
No, täytyy tyytyä koti-ikkunan pieneen
taivaankaistaleeseen, kiikareiden läpi katsottuna.
Voin mielessäni kuvitella kapineen ja löytyisi
sille mainio katsottavakin, mutta ehkä
kaupunkimaisemassa kannattaa unohtaa ne galaksit.
Eilisilta vetäytyi melkein täyspilveen
alkuillasta, joten ei sieltä eilistaivaalta ehkä
mitään olisi löytynyt nähtäväksikään.
Paras katselemiskohde sellaiselle välineelle on
kuu, juuri silloin kun se nousee
kaupunkihorisontin ylle. Pitäisi vaan etukäteen
selvittää tarkka nousukohta ja nousuaika, että
osaisi tähystellä oikeaan suuntaan, kun
kraaterien kuopittama, lähes koko kuvakentän
täyttävä kuun puolikas tai sirppi nousee
mahtavana kaupungin talojen seasta taivaalle
ilmakehän väreilyjen aaltoiluttamana.
kun tuijottelin osittaista kuunpimennystä.Se oli
melkoisen omalaatuinen ilmiö.Näkyi
hitaasti,kuinka maan varjo lipui kuun eten ja
sitten hitaasti pois.
Ja noin sinä omilla silmilläsi todistit
pannukakkumaan pyöreän reunan olemassaolon.
Maa on siis lätty vertikaalitasossa?
Siis kun katsoo maaplätyn varjokuvaa etäisyyden
aiheuttaman lätistymisilmiön lättäämän kuun
pinnalla se näyttää aivan pyöreältä kuin
pannukakun reuna jos mansikkahillo on unohtunut
pois.
mitä todennököisimmin