Suomen sodan aikaan 1808-1809 sotilaiden keskipituus ol 165 cm ja saappaan koko 38.Näistä miehistä ei paljoa ollut näkyvissä kanervikossa
Vuonna 1922 kutsuntaikäisten keskipituus oli 171 senttiä ja nuorten miesten keskipituus on siitä pitäen kasvanut noin sentin kymmenessä vuodessa. Nykyisin kutsuntoihin tulevien pituus on jotakuinkin tasan 180 senttiä.
Sotavuosina kutsuntaikäisistä oli 7 prosenttia alle 160-senttisiä ja joka kolmas painoi alle 60 kiloa.
Maakuntien väliset keskipituuden erot vuonna 1941 olivat vielä selviä. Eteläsuomalaiset ja länsisuomalaiset olivat muita pitempiä. Parempi ravinto ja muut ympäristötekijät ovat tasoittaneet eroja ja kasvattaneet keskipituutta samoin kuin väestön liikkuminen ja sekoittuminen.
Sotavuosina miehet painoivat selvästi vähemmän kuin nykyiset varusmiehet. Vuonna 1938 varsinaissuomalaisista ja pohjoiskarjalaisista varusmiehistä tehdyn tutkimuksen mukaan heidän keskipainonsa oli 68,1 kiloa. Otoksessa olivat siis varusmiehet sekä Länsi- että Itä-Suomesta.
Nyt varusmiehet painavat keskimäärin jo 77 kiloa. Lihominen alkaa yleensä heti armeijan jälkeen.
Kuten yleensä pituuden lisääntyessä nimenomaan alaraajat ovat kasvaneet. Sotavuosina miehet olivat lyhyt- ja pienijalkaisempia kuin nykyiset varusmiehet.Sota-aikaan yleisin kengännumero oli 40, arvioi suomalaisen varusmiehen ruumiinrakenteesta väitöskirjan tehnyt Seppo Dahlström.
Ensimmäiseen maailmansotaan asti sotilaan pituudesta ja painosta oli myös etua koska isompi keho kestää ampuma- ja teräasehaavoja tiettyyn rajaan asti paremmin.Itse taistelutkin olivat osaksi tuolloin vielä luonteeltaan mies miestä vastaan.
Aina tuohon asti sodasta selvinneet olivat keskipituudeltaan pitempiä kuin taisteluissa kaatuneet.
http://humrep.oxfordjournals.org/content/22/11/3002/F1.large.jpg
Groznyn kaupunkisota oli isokokoisille venäläis-sotilaille tuhoisa,pitkillä alaraajoilla kyykyssä olo on hankalaa ja luo tarvetta raajojen oikaisuun.Puhumattakaaan ison ruumiinrakenteen tuomista haitoista joista iso osumapinta ei ole vähäisin.
Isoille sotilaille annetaan myös isot aseet kannettavaksi mikä lisää kömpelyyttä.
Ensimmäisellä videolla näkyvät isot kömpelöt miehet RPG ja kevyt kk Kalashnikov PKM mies joka ei pysy kyykyssä
http://www.youtube.com/watch?v=Ee8-kdgWFrw#t=5m20s
Samat miehet taistelun jälkeen
http://www.youtube.com/watch?NR=1&v=8jwIRk-E6eo#t=7m40s
Vuonna 1922 kutsuntaikäisten keskipituus oli 171 senttiä ja nuorten miesten keskipituus on siitä pitäen kasvanut noin sentin kymmenessä vuodessa. Nykyisin kutsuntoihin tulevien pituus on jotakuinkin tasan 180 senttiä.
Sotavuosina kutsuntaikäisistä oli 7 prosenttia alle 160-senttisiä ja joka kolmas painoi alle 60 kiloa.
Maakuntien väliset keskipituuden erot vuonna 1941 olivat vielä selviä. Eteläsuomalaiset ja länsisuomalaiset olivat muita pitempiä. Parempi ravinto ja muut ympäristötekijät ovat tasoittaneet eroja ja kasvattaneet keskipituutta samoin kuin väestön liikkuminen ja sekoittuminen.
Sotavuosina miehet painoivat selvästi vähemmän kuin nykyiset varusmiehet. Vuonna 1938 varsinaissuomalaisista ja pohjoiskarjalaisista varusmiehistä tehdyn tutkimuksen mukaan heidän keskipainonsa oli 68,1 kiloa. Otoksessa olivat siis varusmiehet sekä Länsi- että Itä-Suomesta.
Nyt varusmiehet painavat keskimäärin jo 77 kiloa. Lihominen alkaa yleensä heti armeijan jälkeen.
Kuten yleensä pituuden lisääntyessä nimenomaan alaraajat ovat kasvaneet. Sotavuosina miehet olivat lyhyt- ja pienijalkaisempia kuin nykyiset varusmiehet.Sota-aikaan yleisin kengännumero oli 40, arvioi suomalaisen varusmiehen ruumiinrakenteesta väitöskirjan tehnyt Seppo Dahlström.
Ensimmäiseen maailmansotaan asti sotilaan pituudesta ja painosta oli myös etua koska isompi keho kestää ampuma- ja teräasehaavoja tiettyyn rajaan asti paremmin.Itse taistelutkin olivat osaksi tuolloin vielä luonteeltaan mies miestä vastaan.
Aina tuohon asti sodasta selvinneet olivat keskipituudeltaan pitempiä kuin taisteluissa kaatuneet.
http://humrep.oxfordjournals.org/content/22/11/3002/F1.large.jpg
Groznyn kaupunkisota oli isokokoisille venäläis-sotilaille tuhoisa,pitkillä alaraajoilla kyykyssä olo on hankalaa ja luo tarvetta raajojen oikaisuun.Puhumattakaaan ison ruumiinrakenteen tuomista haitoista joista iso osumapinta ei ole vähäisin.
Isoille sotilaille annetaan myös isot aseet kannettavaksi mikä lisää kömpelyyttä.
Ensimmäisellä videolla näkyvät isot kömpelöt miehet RPG ja kevyt kk Kalashnikov PKM mies joka ei pysy kyykyssä
http://www.youtube.com/watch?v=Ee8-kdgWFrw#t=5m20s
Samat miehet taistelun jälkeen
http://www.youtube.com/watch?NR=1&v=8jwIRk-E6eo#t=7m40s
Vastaukset 11
Vanhimmat
Nooh olihan ne Cajanus ja Myllyrinne aikanaan pitkiä. Kyllä Väinä pitempi oli kuin Kurjalan ja Paskogradin sotilaspiiri.
Olisiko kellään tietoa, paljonko oli täysikasvuisten miesten keskipituus kaikkina vuosikymmeninä, tästä vuodesta taaksepäin niin paljon kuin mahdollista? Erit tarvitsisin tietoa miesten keskipituuksista 1930,40,50,60,70 ja 80 luvuilta. JOS joku löytää tietoa, niin voitte kertoa naistenkin keskipituudet? Mutta tarvitsen tutkimuksessani erit miesten keskipituudet? Ja JOS joku löytää, myös lasten keskipituudet 7 v:aasta täyteen ikään 30 -luvulta niin monelta vuosikymmeneltä kuin mahdollista. Minun tiedossani on vain lasten keskipituudet 50 -luvulta. Löysin ne 50 -luvun lääkärikirjasta, jos teilläkin on vanhoja lääkärikirjoja, niistä voisitte löytää vastaukset. Kiitos jo etukäteen jos joku voisi auttaa ?
Lyhyitä on suomalaiset olleet. Rooman legioonissahan taisi keskipituus olla 165-168 luokkaa jo yli 2000 vuotta sitten.
Keskiajalla suomalaisten keskipituus oli suurempi, kuin uudella ajalla 1500 - 1900 luvun alkupuoleeen asti.
Keskiajalla ilmasto oli lämpimämpi.
Rooman legioonien keskipituus oli suurempi kuin 165-168. Niihin taisi olla jo minimivaatimuksena yli 170cm pituus.
Isot miehet on perinteisesti sijitetu tykistöön. Intissä sotaharjoituksissa nämä korstot sippasivat paljon useammin kuin pienikokoiset. Muistakaamme kunnioituksella kaikkia Japseja Vietnamilaista ja Mongooleja. 😁😁😁
Entä sitten? Onko sota muka ainoa näkökulma asiaan?
Iso ja voimakas ruho ei välttämättä ole kilpailuetu todella tiukassa paikassa.
Suomalaiset hakkapeliitat olivat pelätty vastus,vaikka niin miehet kuin hevosetkin olivat pienempiä kooltaan kuin Wallensteinin kyrassierit.
Stalinin pakkotyöleireillä,joissa työ oli kovaa ja muonitus niukkaa ja laadullisesti ala-arvoista,kuolivat ensimmäisten joukossa isot ja riskit miehet koska elimistö ei kestänyt romahtanutta toimintaympäristöä.
Parhaiten selvisivät pienet ja keskikokoiset kuivankälppeät sällit.
Läski putki miäs tai nainen ei ole tuottava, kun on ahtaat paikat yleensä.🧌
On muitakin ammatteja kuin ’putkimies’!
Saatko muka palkkaa täällä päivystämisestä?