Sotaveteraanit eivät ole mikään yhtenäinen ryhmä. Heitä kohdeltiin ennen blokkitavarana, kuten kaikkia muitakin, jotka voitiin niputtaa jonkin nimikkeen alle. Onneksi enää ei ole niin, vaan ymmärretään se, että vanhakin on yksilö.
Sotaveteraaniappeni ei halua kuulla enää mitään sodasta, eikä halua, että häntä jotenkin erityisesti kunnioitetaan sen tähden, että hänet siihen helvettiin joskus pakotettiin. Siellä oli koko sukupolvi, koska vaihtoehtoakaan ei ollut. Se ei ollut sankaruutta vaan pakko.
Sotaveteraanit saavat omien tukiensa lisäksi samaa apua kuin saavat muutkin samassa elämäntilanteessa elävät, kukin tarpeensa mukaan. Käytännössä kaikki ennen vuotta 1926 syntyneet taitavat olla sotaveteraaneja tai kotirintamalla palvelleita naisia. Heidän määränsä vähenee yli 10% vuosivauhdilla, mikä on vain luonnollista.
Ihmiset ikääntyvät, heidän yleiskuntonsa heikkenee ja he kuolevat pois. Sille ei voi mitään, vaikka kaikenkaikkiaan eliniän odote onkin noussut. 20 vuotta sitten yli 85-vuotiaiden osuus väestöstä oli paljon pienempi kuin nyt, joka kertoo siitä, että kyllä sotaveteraanienkin hyväksi on sentään paljon tehty, jos ei välttämättä juuri sen otsikon alla, niin kuitenkin.
Sotaveteraanien määrän vähenemisestä ja heidän palveluidensa järjestämisestä muuten kuin erikoisnimikkeen "sotaveteraani" alla seuraa se, että erityisesti juuri heille tarkoitettuja palveluita ja tukia tarvitaan vähemmän. Yhtälö on yksinkertainen, mutta ehkä liian monimutkainen kuitenkin persuille, jotka yrittävät ratsastaa jopa sotaveteraaneilla, vaikka kaikki tilastot näyttävät, että ne, jotka sodassa olivat, eivät pahemmin innostuneet äänestämään persuja tai esipersuja (Smp). Aivan hiljattainkin julkaistiin tutkimus, jossa todettiin, että vanhusväestö yleensä kannattaa perussuomalaisia suhteellisesti vähemmän kuin nuoret, joilla ei ole vielä elämänkokemusta ja viisautta.
Sotaveteraaniappeni ei halua kuulla enää mitään sodasta, eikä halua, että häntä jotenkin erityisesti kunnioitetaan sen tähden, että hänet siihen helvettiin joskus pakotettiin. Siellä oli koko sukupolvi, koska vaihtoehtoakaan ei ollut. Se ei ollut sankaruutta vaan pakko.
Sotaveteraanit saavat omien tukiensa lisäksi samaa apua kuin saavat muutkin samassa elämäntilanteessa elävät, kukin tarpeensa mukaan. Käytännössä kaikki ennen vuotta 1926 syntyneet taitavat olla sotaveteraaneja tai kotirintamalla palvelleita naisia. Heidän määränsä vähenee yli 10% vuosivauhdilla, mikä on vain luonnollista.
Ihmiset ikääntyvät, heidän yleiskuntonsa heikkenee ja he kuolevat pois. Sille ei voi mitään, vaikka kaikenkaikkiaan eliniän odote onkin noussut. 20 vuotta sitten yli 85-vuotiaiden osuus väestöstä oli paljon pienempi kuin nyt, joka kertoo siitä, että kyllä sotaveteraanienkin hyväksi on sentään paljon tehty, jos ei välttämättä juuri sen otsikon alla, niin kuitenkin.
Sotaveteraanien määrän vähenemisestä ja heidän palveluidensa järjestämisestä muuten kuin erikoisnimikkeen "sotaveteraani" alla seuraa se, että erityisesti juuri heille tarkoitettuja palveluita ja tukia tarvitaan vähemmän. Yhtälö on yksinkertainen, mutta ehkä liian monimutkainen kuitenkin persuille, jotka yrittävät ratsastaa jopa sotaveteraaneilla, vaikka kaikki tilastot näyttävät, että ne, jotka sodassa olivat, eivät pahemmin innostuneet äänestämään persuja tai esipersuja (Smp). Aivan hiljattainkin julkaistiin tutkimus, jossa todettiin, että vanhusväestö yleensä kannattaa perussuomalaisia suhteellisesti vähemmän kuin nuoret, joilla ei ole vielä elämänkokemusta ja viisautta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
johan oli törkeä vuodatus!
Valetta!! Veteraanit ovat innokkaita perussuomalaisia.