Lapin läänissä sijaitseva Kemi on kaupunki, jossa on suhteellisesti eniten demareita koko maassa. Toivottavasti sielläkin järki pikkuhiljaa kasvaa ja ihmiset tajuavat jättää tämän uppovan puolueen.
Kemi,Suomen demaritihein kaupunki
8+6
772
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Demareiden kannatusosuus Kemissä oli vuoden 2008 kunnallisvaaleissa vain 24,2 prosenttia. Se ei ole mielestäni erityisen paljon. En muista, missä SDP:llä on ollut suurin kannatus, mutta Lieksassa se pääsi kunnallisvaaleissa noin 40 prosenttiin. Suurista kaupungeista demareilla oli noin 30 prosentin kannatus Joensuussa, Jyväskylässä ja Kotkassa.
Kemissä jyllää vasemmistoliitto. Sen kannatusosuus viime kunnallisvaaleissa oli 34,6 prosenttia. Vielä joskus 1980-luvulla SKDL:ää kannatti muistaakseni noin 45 prosenttia kemiläisistä.
http://www.yle.fi/vaalit2008/tulospalvelu/kunnat/puolueiden_kannatus_kno240.html
Myös Kouvolassa, Tampereella ja varmaan eräillä muillakin paikkaunnilla demareiden kannatus on suurempaa kuin Kemissä. Aikoinaan Kemissä oli SKDL:llä kaupunginvaltuustossa ehdoton enemmistö, samoin Karkkilan ja Kolarin valtuustoissa, kapu-vaarin kertoman mukaan myös hänen synnyinkunnassaan Rautavaaralla, joka sittemmin on ollut kepuvaltainen, mutta siellä taisi viime vaaleissa perussuomalaiset olla selvästi kannatetuin puolue.
Venäjä Neuvostoliittokaan ei pommittanut Kemiä kun tuli desanteilta tietoja Suomen joukkojen liikkeistä.
Kemistä olen ja kehtaan sanoa. Synnyin siellä Väinön pnä eli 17.2.1972. Että alla omenapuun siellä siellä se Väinö on. Siellä Kemissähän on tehtynä Suomen kuninkaan kruunukin. En ole koskaan käynyt siellä jalokivigalleriassa (varmaan hyvä vartiointi).
Että hyvää syntymäpäivää vaan kaikille! Mutta olen nähnyt Kemin myös erittäin synkässä valossa ja vieraillut joskus siellä jossain slummissa... Kun Mannerheimkin oli todennut, että kemiläisillä on niukka ruokatilanne, niin onneksi on nyt tämä EU, että saavat takaisin, mitä ovat sodassa menettäneet. Kemissä on myös pikkukaupungiksi aika paljon erikoisuuksia jalokivigallerian lisäksi kuten jäänmurtajaristeilyjä yms.. Ihme.
Jalokivigalleriaa ja jäänmurtajaristeilyjäkin tunnetumpi turistivetonaula Kemissä on tietysti hulppea lumilinna talvisin. Joskus kolmisenkymmentä vuotta sitten Kemi pääsi julkisuuteen, kun siellä alettiin viettää ensimmäisenä Suomessa sarjakuvafestivaaleja.
Tosin tuota aiemmin Kemi oli sarjakuvapuolella saattanut itsensä ahdasmieliseksi ja naurettavaksi, kun kommunistit vaativat, ettei kaupunki saa enää tilata Aku Ankkaa kirjastoihin. Heillä oli asialle omat poliittiset perusteensa, jotka kuultuaan muistaakseni joku liberaaleihin kuulunut valtuutettu lisäsi perusteluihin ankkojen housuttomuuden. Asiasta valtakunnan uutisiin raportoinut toimittaja ei ymmärtänyt valtuutetun kommenttia ironiaksi.
Tuntemani kemiläiset ovat kyllä puoluekannastaan huolimatta enimmäkseen huumorintajuista porukkaa. Kaupunkiarkkitehtuuri sitä vastoin oli ainakin ennen melkoisen ankeaa, eikä edes sijaintia meren rannalla osattu hyödyntää. Pajupusikkoja aivan keskustan tuntumassakin. Yksi erikoisuus arkkitehtuurissakin on, vuonna 1940 rakennettu kaupungintalon ja vesitornin yhdistelmä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kemin_kaupungintalo
Kemiä ja Tamperetta sanottu Venäjä'-Neuvostoliiton ystäväksi sotien aikana.
Kommunistien määrästä johtuen.
Siksi Venäjä ei tehnyt ilmapommituksia niihin.
Vasta sitten myöhemmin pommitti Tamperetta.
Valkoinen Suomi ei ole senkummemmin sitten sortanut niitä.
Kekkonen jopa otti kommunistit suojelukseensa. (osa hyviä välejä Neuvostoliittoon )
Vielä 70-luvulla kommunistit ns Taitolaiset oli kovasti mieltä. että Suomi liittää Neuvostoliittoon.
esim Tarja Halosen vappupuhe silloin.
" Suomelle olisi ollut siunauksellista liittyä Neuvostoliittoon "
Puhe on nauhalla mm Ylessä.
Kemin kaupungintalo on Kemin kaupungintalo, vesitorni ja maamerkki. Talo on noin 52 metriä korkea ja siis suomalaisittain varsin korkea rakennus. Kaupungintalo valmistui vuonna 1940 ja siihen on myöhemmin tehty laajennuksia.
Talvi- ja jatkosotien aikana Kemin kaupunki säästyi pommituksilta, mutta Lapin sodassa saksalaiset räjäyttivät Kemijoen sillat ja yrittivät myös kaataa Kemin kaupungintalon räjäyttämällä siitä kolme kerrosta pois talon alaosasta. Kemin kaupungintalo oli kuitenkin poikkeuksellisten hissikuilujensa ansiosta niin vahvarakenteinen, ettei se kaatunut. Kemin kaupungintalo kunnostettiin ja sitä myös laajennettiin myöhemmin.
Sodan jälkeinen aika oli Suomessa epävarmaa aikaa, jolloin kommunistien vallankaappausta pelättiin. Kemin tapahtumat vuonna 1949 saivat alkunsa lakosta Kemijoen uittotyömaalla. Lakot päättyivät kahden ihmisen kuolemaan mielenosoitusmarssin aikana Kemin veritorstaina 18. elokuuta 1949.