Kansanedustaja Tossavainen: Suomi pois Afganistanista
julkaistu tänään klo 10:56, päivitetty tänään klo 11:17
Reijo Tossavainen
Kuva: YLE
Perussuomalaisten kansanedustaja Reijo Tossavaisen mukaan hallituksen budjettiesitys on kestämätön. Tossavainen itse hakisi säästöjä esimerkiksi kehitysyhteistyörahoista ja kutsumalla suomalaissotilaat pois Afganistanista.
Kouvolan Valkealasta Savitaipaleelle muuttanut Reijo Tossavainen on pettynyt hallituksen budjettiesitykseen. Etenkin puolustusvoimien kohdalla ollaan Tossavaisen mielestä karsimassa vääristä kohdista. Hän korostaa, että Suomi on tällä hetkellä puolueellinen osallinen sotaa Afganistanissa.
- Itse karsisin ulkomaisista tehtävistä. Esimerkiksi Afganistanista pitäisi tulla kiireen vilkkaa pois. Se poikkeaa Suomen perinteisestä tavasta toimia ulkomailla kriisinhallintatehtävistä. Afganistanissa olemme toisen sotivan osapuolen tukena, osana sotaa.
Tossavaisen mukaan Suomen pitää keskittyä enemmän siviilikriisien hallintaan, mikä olisi myös halvempaa kuin sotilaallinen kriisinhallinta.
- Nyt tämä ulkomainen kriisihallinta maksaa noin 130 miljoonaa euroa vuositasolla, siitä voitaisiin noin puolet leikata pois.
Neljä varuskuntaa vaarassa
Puolustusvoimien varalle kaavaillut säästöt tarkoittaisivat Tossavaisen mukaan jopa neljän suuren varuskunnan lakkauttamista. Joukko-osastojen lakkautuksilta ei Tossavaisen mukaan voida välttyä, mutta Kymenlaakson varuskunnat ovat hänen mukaansa turvassa.
- Jos joudumme karsimaan esimerkiksi 200 miljoonaa euroa vuositasolla, tarkoittaisi se neljän suuren varuskunnan lopettamista. On puhuttu jopa suuremmista summista. Neljää ei voida lopettaa, varsinkaan valmiusyhtymiä, joista Karjalan Prikaati on yksi. Utin Jääkärirykmentti on myös hyvin tärkeä, tulevat säästöt eivät voi näitä koskea. Joka tapauksessa joudutaan myös joukko-osastoja lopettamaan, mikä on erittäin huono asia.
- Puolueena olemme sitä mieltä, että 200 miljoonaa on kohtuuttoman suuri määrä. Maan turvallisuutta ei saa vaarantaa. Puolustusvoimat on tämän kansakunnan henkivakuutus ja se täytyy pitää kunnossa.
Varjobudjetti vähentäisi kehitysyhteistyötä
Perussuomalaisilta on tulossa lähipäivinä varjobudjetti vastauksena hallituksen budjettiesitykselle. Tossavainen kertoo, että perussuomalaiset ovat tehneet varjobudjetissaan karsintaa eri kohteista kuin hallitus ja lisännyt rahaa sinne, missä tarvitaan. Hän paljastaa yhden säästökohteen listalta: kehitysyhteistyörahat.
- Kehitysyhteistyömäärärahat ovat tällä hetkellä noin miljardi euroa. Tutkimusten mukaan niistä menee yli puolet hukkaan korruptioon ja erilaisten välikäsien taskuun. Sieltä voidaan leikata vaikkapa puolet ja kohdentaa loput sellaisiin kohteisiin, missä raha menee perille, erityisesti äkillisten kriisien auttamiseen kuten esimerkiksi Haitin kriisiin.
Tossavainen näkee edessä niin synkkiä aikoja, ettei hallituksen budjettiesitys tule sitä hänen mukaansa kestämään. Hallituksen budjettiesityksen ja todellisuuden välillä on Tossavaisen mielestä usean miljardin euron heitto, jota joudutaan tulevissa lisäbudjeteissa korjaamaan rankalla kädellä.
- Budjettiesitys perustuu liki kahden prosentin kasvuun ensi vuodelle, joka on täysin utopistinen ajatus. Täytyy muistaa, että kansantuote väheni kahdeksan prosenttia viimeisessä lamassa pari vuotta sitten. Tämä tuleva lama on todennäköisesti sitäkin pahempi. Silloin valtion budjetti on todella vastuuttomasti laadittu.
YLE Kymenlaakso / Niklas Joki
julkaistu tänään klo 10:56, päivitetty tänään klo 11:17
Reijo Tossavainen
Kuva: YLE
Perussuomalaisten kansanedustaja Reijo Tossavaisen mukaan hallituksen budjettiesitys on kestämätön. Tossavainen itse hakisi säästöjä esimerkiksi kehitysyhteistyörahoista ja kutsumalla suomalaissotilaat pois Afganistanista.
Kouvolan Valkealasta Savitaipaleelle muuttanut Reijo Tossavainen on pettynyt hallituksen budjettiesitykseen. Etenkin puolustusvoimien kohdalla ollaan Tossavaisen mielestä karsimassa vääristä kohdista. Hän korostaa, että Suomi on tällä hetkellä puolueellinen osallinen sotaa Afganistanissa.
- Itse karsisin ulkomaisista tehtävistä. Esimerkiksi Afganistanista pitäisi tulla kiireen vilkkaa pois. Se poikkeaa Suomen perinteisestä tavasta toimia ulkomailla kriisinhallintatehtävistä. Afganistanissa olemme toisen sotivan osapuolen tukena, osana sotaa.
Tossavaisen mukaan Suomen pitää keskittyä enemmän siviilikriisien hallintaan, mikä olisi myös halvempaa kuin sotilaallinen kriisinhallinta.
- Nyt tämä ulkomainen kriisihallinta maksaa noin 130 miljoonaa euroa vuositasolla, siitä voitaisiin noin puolet leikata pois.
Neljä varuskuntaa vaarassa
Puolustusvoimien varalle kaavaillut säästöt tarkoittaisivat Tossavaisen mukaan jopa neljän suuren varuskunnan lakkauttamista. Joukko-osastojen lakkautuksilta ei Tossavaisen mukaan voida välttyä, mutta Kymenlaakson varuskunnat ovat hänen mukaansa turvassa.
- Jos joudumme karsimaan esimerkiksi 200 miljoonaa euroa vuositasolla, tarkoittaisi se neljän suuren varuskunnan lopettamista. On puhuttu jopa suuremmista summista. Neljää ei voida lopettaa, varsinkaan valmiusyhtymiä, joista Karjalan Prikaati on yksi. Utin Jääkärirykmentti on myös hyvin tärkeä, tulevat säästöt eivät voi näitä koskea. Joka tapauksessa joudutaan myös joukko-osastoja lopettamaan, mikä on erittäin huono asia.
- Puolueena olemme sitä mieltä, että 200 miljoonaa on kohtuuttoman suuri määrä. Maan turvallisuutta ei saa vaarantaa. Puolustusvoimat on tämän kansakunnan henkivakuutus ja se täytyy pitää kunnossa.
Varjobudjetti vähentäisi kehitysyhteistyötä
Perussuomalaisilta on tulossa lähipäivinä varjobudjetti vastauksena hallituksen budjettiesitykselle. Tossavainen kertoo, että perussuomalaiset ovat tehneet varjobudjetissaan karsintaa eri kohteista kuin hallitus ja lisännyt rahaa sinne, missä tarvitaan. Hän paljastaa yhden säästökohteen listalta: kehitysyhteistyörahat.
- Kehitysyhteistyömäärärahat ovat tällä hetkellä noin miljardi euroa. Tutkimusten mukaan niistä menee yli puolet hukkaan korruptioon ja erilaisten välikäsien taskuun. Sieltä voidaan leikata vaikkapa puolet ja kohdentaa loput sellaisiin kohteisiin, missä raha menee perille, erityisesti äkillisten kriisien auttamiseen kuten esimerkiksi Haitin kriisiin.
Tossavainen näkee edessä niin synkkiä aikoja, ettei hallituksen budjettiesitys tule sitä hänen mukaansa kestämään. Hallituksen budjettiesityksen ja todellisuuden välillä on Tossavaisen mielestä usean miljardin euron heitto, jota joudutaan tulevissa lisäbudjeteissa korjaamaan rankalla kädellä.
- Budjettiesitys perustuu liki kahden prosentin kasvuun ensi vuodelle, joka on täysin utopistinen ajatus. Täytyy muistaa, että kansantuote väheni kahdeksan prosenttia viimeisessä lamassa pari vuotta sitten. Tämä tuleva lama on todennäköisesti sitäkin pahempi. Silloin valtion budjetti on todella vastuuttomasti laadittu.
YLE Kymenlaakso / Niklas Joki
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kannatetaan. KAIKKI suomen sotilaat mars kotiin auttamaan sairaita ja vanhuksia. Kotimaassa on ihan tarpeeksi ongelmaa. Lisäksi KAIKKI kehitysyhteistyörahat täytyy saada auttamaan vain suomalaisia.
Kannatettava ajatus. Suomen ei pidä tukea Natoa eikä puolustaa USAta. Suomen pitää puolustaa Suomea.
Onko persut muuten oikeasti ainoa puolue joka haluaa puolustaa Suomea aseellisesti?
Kyllä se tällä hetkellä siltä tuntuu. Tossavaisen Reijo on oikealla asialla.
Soini ja Väyrynen on Suomen oman puolustuksen puolesta.
Kokoomuksen Natoseikkailu saisi jo riittää.
Laskekaa jos Suomelta on mennyt joka vuosi Afganistanin sotaan 200-300 miljoonaa ja Afganistanin jälleenrakennukseen 100 miljoonaa.
Eikä siinä ihan kaikki. USA ja Nato saavat turpaansa Afganistanissa Suomi muiden mukana vaikkakin vähän sivummalla.