palkkaerolla tarkoitetaan naisten ja miesten keskimääräisten tuntiansioiden suhteellista eroa. voidaan toki verrata myös kokonaisansioiden suhteita keskimäärin, mutta siinä tapauksessa on huomioitava miesten suurempi osuus tehdyistä työtunneista.
keskituntiansio kuvaa paremmin säännöllisen työajan ansiotasoa, epätyypillisestä työstä kuten myös erilaisista lisistä muodostuva palkkarakenne indikoi taas tiettyä, tuloshakuista, suuntautuneisuutta.
säännölliseen työaikaan perustuva laskennallinen palkkaero koostuu muutamasta sukupuolijärjestelmää korreloivasta tekijästä. naisten urakehitys ja työelämän startti myöhästyvät miehiin verraten ns. biologisesta handy capista johtuen. lasten hankinnasta aiheutuva taloudellinen rasite lankeaa edelleen pääosin naisten kontolle, palkkaero repeää siis heti opiskelujen jälkeen noin 10 prosenttiin ja kertautuu usein koko työhistorian ajan.
tähän vaivaan auttaisi varsin helposti tietyt lainsäädännölliset uudistukset, kuten vanhempainvapaajärjestelmän remontointi ja kuoppakorotukset naisvaltaisille toimialoille.
hitaammasta työkokemuksen kertymisestä seuraa myös kertautuvia, palkkatasoa madaltavia, vaikutuksia. naisten eteneminen työuralla on hidasta, koska usein löytyy samanikäinen tai jopa nuorempi mieskollega, jolle on työkokemusta ennättänyt kertyä riittävän paljon enemmän, jotta hänet voidaan pätevämpänä rekrytoida tai ylentää ohi naisen.
tähän vaivaan auttaa työelämän pelisääntöjen muokkaus tasa-arvo silmällä pitäen. yrityksien tulisi laatia vuosittain tasa-arvosuunnitelmat, joissa strategisesti pyritään poistamaan naisten uralla etenemisen esteitä sekä käytetään muita, myös positiivisen syrjinnän määreet täyttäviä, menetelmiä. esimerkiksi naisten johtajakoulutusta.
suomessa työelämä on poikkeuksellisen jakautunut, sukupuolisegregoitunut. miesvaltaiset ja usein tekniset teollisuusalat näyttävät useimmiten palkkakehityksen suuntia ja naisvaltaiset sosiaali-, opetus- ja hoitoalat seuraavat 20 prosenttia perässä.
tähän ongelmaan pureutuu parhaiten jatkokoulutusmahdollisuuksien monipuolisempi tarjoaminen nuorille peruskoululaisille. itse koulu yhdessä työmarkkinajärjestöjen ja valtiovallan kanssa ( opetussuunnitelmaan sisältyen ) voi aina halutessaan tuottaa materiaalia ja järjestää työelämään tutustumista sukupuolineutraalisti.
niin.
keskituntiansio kuvaa paremmin säännöllisen työajan ansiotasoa, epätyypillisestä työstä kuten myös erilaisista lisistä muodostuva palkkarakenne indikoi taas tiettyä, tuloshakuista, suuntautuneisuutta.
säännölliseen työaikaan perustuva laskennallinen palkkaero koostuu muutamasta sukupuolijärjestelmää korreloivasta tekijästä. naisten urakehitys ja työelämän startti myöhästyvät miehiin verraten ns. biologisesta handy capista johtuen. lasten hankinnasta aiheutuva taloudellinen rasite lankeaa edelleen pääosin naisten kontolle, palkkaero repeää siis heti opiskelujen jälkeen noin 10 prosenttiin ja kertautuu usein koko työhistorian ajan.
tähän vaivaan auttaisi varsin helposti tietyt lainsäädännölliset uudistukset, kuten vanhempainvapaajärjestelmän remontointi ja kuoppakorotukset naisvaltaisille toimialoille.
hitaammasta työkokemuksen kertymisestä seuraa myös kertautuvia, palkkatasoa madaltavia, vaikutuksia. naisten eteneminen työuralla on hidasta, koska usein löytyy samanikäinen tai jopa nuorempi mieskollega, jolle on työkokemusta ennättänyt kertyä riittävän paljon enemmän, jotta hänet voidaan pätevämpänä rekrytoida tai ylentää ohi naisen.
tähän vaivaan auttaa työelämän pelisääntöjen muokkaus tasa-arvo silmällä pitäen. yrityksien tulisi laatia vuosittain tasa-arvosuunnitelmat, joissa strategisesti pyritään poistamaan naisten uralla etenemisen esteitä sekä käytetään muita, myös positiivisen syrjinnän määreet täyttäviä, menetelmiä. esimerkiksi naisten johtajakoulutusta.
suomessa työelämä on poikkeuksellisen jakautunut, sukupuolisegregoitunut. miesvaltaiset ja usein tekniset teollisuusalat näyttävät useimmiten palkkakehityksen suuntia ja naisvaltaiset sosiaali-, opetus- ja hoitoalat seuraavat 20 prosenttia perässä.
tähän ongelmaan pureutuu parhaiten jatkokoulutusmahdollisuuksien monipuolisempi tarjoaminen nuorille peruskoululaisille. itse koulu yhdessä työmarkkinajärjestöjen ja valtiovallan kanssa ( opetussuunnitelmaan sisältyen ) voi aina halutessaan tuottaa materiaalia ja järjestää työelämään tutustumista sukupuolineutraalisti.
niin.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.