Enpä usko,että ns. suuri yleisö tietää, että säätiöt on vapautettu osinkotulojen verotuksesta sekä luovutusvoittojen verosta.
Säätiöt kuitenkin ovat eräitä suurimpia osinkotulojen saajia. Helsingin pörssiin listattujen yritysten omistajien joukosta on helppo löytää valtavia omaisuuksia hallinnoivia säätiöitä. Ne on vapautettu osinkotulojen sekä luovutusvoittojen verotuksesta toisin kuin esim. yksityiset henkilöt.
Esimerkkinä vaikkapa Aktia. Aktiasta voisi sanoa,että se on ehkä Suomen suurin veronkiertäjäkeskittymä. Käytännössä jokainen Aktian asiakas tukee veronkiertoa tietämättään tai tieten.
Ainoat puolueet jotka säätiöiden verovapautta ovat kritisoineet on Perussuomalaiset ja Vasemmistoliitto.
RKP on ollut niin hädissään Perussuomalaisten esille nostamasta säätiöiden verovapaudesta, että Rkp vaati hallitusohjelmaan seuraavan lausuman: "Hallitus toimii yleishyödyllisten yhteisöjen verovapauden säilyttämiseksi nykyisessä laajuudessa."
Helsingin Sanomat kirjoitti 28.7.201: "Rikkaiden säätiöiden vahvasti tukema Rkp vastusti vasemmistoliiton ehdotusta säätiöiden verottamisesta ja vaati ohjelmaan päinvastoin kirjauksen säätiöiden verovapaudesta." Ts. työväen puolueetkin takaavat miiljardeja hallinnoivien säätiöiden siivestämisen.
Suuret säätiöt ja rahastot voitaisiin siis tehdä verovelvollisiksi jos vaan haluttaisiin. Niiden pääomille voisi asettaa myös esim. 10-15 % solidaarisuusvero osana kestävyysvajeen lieventämistä.
Verojen maksaminen on mitä suuremmassa määrin yleishyödyllistä toimintaa. Miksi säätiöt eivät osallistu siihen?
Rahaa on esim. Svenska folkskolans vännereille, vaikka ulkomaille antaa: HBL: "Såld till Estland. Svenska folkskolans vänner har gjort sig av med estnisksvenska skutan Hoppet som blev mycket dyrare än planerat. En annan orsak var att det inte hör till SFV:s primära uppgifter att bygga eller segla träskutor. Här anländer Hoppet "hem" till Hapsal i slutet av september. Foto: Katrin Pärnpuu Fondchefens pojkdröm slukade förmögenhet Förra kanslichefen för Svenska folkskolans vänner plöjde ner hundratusentals euro fondpengar i träskutan Hoppet som skulle segla med finlandssvenskar i Karibien och Medelhavet. Maria Gestrin-Hagner Publicerad: 10.10.2011 EkonomiFonder och stiftelserFinlandSjöfartSvenskfinland Mindre A Större I åratal fixade Christoffer Grönholm fram hundratusentals euro till bygget av den estnisk-svenska träskutan Hoppet. Men redan innan Grönholm dog i april, började finansiärerna dra öronen åt sig över kanslichefens pojkdröm som hade blivit mycket dyrare än planerat.
I januari beslutade styrelsen för Svenska folkskolans vänner sluta stödja båtbygget. SFV äger hela aktiestocken i Rederi Ab Hoppet.
– Beslutet att lägga ner projektet togs i våras i SFV:s styrelse då den ansåg att skutan inte riktigt var det område som Svenska folkskolans vänner skulle hålla sig till, säger Sten Westerholm, vd för Rederi Ab Hoppet.
Westerholm säger att kanslichefens död satte käppar i hjulen.
– Den huvudsakliga orsaken är att Christoffer...
0Äänestä
kummia juttuja
Eli rahaa oli laitettu veneeseen satoja tuhansia euroja, koska jo edesmenneellä Christoffer Grönholmilla oli "poika-ajan unelma" rakentaa vene, jolla seilattaisiin suomenrutosalaisuuden nimissä kaukomaille. Eestinruotsalaisessa museossa Haapsalussa yritetään ylläpitää Viron ruotsalaisuutta, jota ei enää ole olemassakaan, ei ole ollut vuosikymmeniin. Oli ennen NL:a, mutta kaikki muuttuivat Ruotsiin pakoon. Haapsalussa on museo, jossa ei ole mitään esineitä, vaan ainoastaan kirjoituksia ja piirroksia, joitain valokuvia. SFV maksaa kaiken. Haapsaluss asuu eestiläisiä. Vene myytiin heille paljon alemmalla summalla, kuin siihen on rahaa laitettu. Laivapaatin nimi on "Toivo". Säätiö saa siis laittaa rahaa minne vaan, eikä eds ruotsinkielinen kansalainen voi mitään.
0Äänestä
ikn facl neul maled
kummia juttuja kirjoitti:
Eli rahaa oli laitettu veneeseen satoja tuhansia euroja, koska jo edesmenneellä Christoffer Grönholmilla oli "poika-ajan unelma" rakentaa vene, jolla seilattaisiin suomenrutosalaisuuden nimissä kaukomaille. Eestinruotsalaisessa museossa Haapsalussa yritetään ylläpitää Viron ruotsalaisuutta, jota ei enää ole olemassakaan, ei ole ollut vuosikymmeniin. Oli ennen NL:a, mutta kaikki muuttuivat Ruotsiin pakoon. Haapsalussa on museo, jossa ei ole mitään esineitä, vaan ainoastaan kirjoituksia ja piirroksia, joitain valokuvia. SFV maksaa kaiken. Haapsaluss asuu eestiläisiä. Vene myytiin heille paljon alemmalla summalla, kuin siihen on rahaa laitettu. Laivapaatin nimi on "Toivo". Säätiö saa siis laittaa rahaa minne vaan, eikä eds ruotsinkielinen kansalainen voi mitään.
Ei hitto. Arvasinhan meni että jollakin tavalla nämä svekkosurkimukset yrittävät roskapuheiden lisäksi virolaisia kiusata. Että oikein museo surkimuksille joiden kuuluisin mies Bernhard Schmidt hävisi selvästi ja kirkkaasi "turaani" Väisälälle. Vaikka Schmidtin isä oli saksalainen niin jokainen baltiansaksalainen jonka mielestä on syytä ylpeillä ruotsalaisuudella on häpeä. Äitiään saa toki kunnioittaa mutta kansallismielisyys sillä perusteella on tyhmää joka sopii vain jomalalaiselle kalastajalle tai godbyläiselle sipsintekijälle.
0Äänestä
Säätiöt verolle
Kysyin tällä palstalla jo vuosi sitten: "Miksi RKP:n säätiöitä ei tutkita ?", ja ehdotin säätiöiden verottamista.
Aihe eli palstalla todella kauan , kunnes se RKP:n palstanvalvojan toimesta poistettiin.
Säätiöt on todella saatava verotettavksi, ja tämä aihe on nostettava uudelleen ruodittavaksi.
Kiitokset kansanedustaja Ruohonen-Lernerille ajankohtaisen ja tärkeän aiheen esillenostosta.
Tälle asialle tulee varmasti kentän täysi tuki !
0Äänestä
pesk
Mitäköhän esim. latvialaiset sanoisi jos baltiansaksalaiset alkaisi sinne perustamaan museoita tai puolalaiset Liettuaan. Svekkojen ei pidä nielaista. Syy siihen miksi vironruotsalaisten museota ei ole vielä vandalisoitu on se että virolaisilla on tärkeämpääkin tekemistä mutta älkää huoliko sillä jos hyvin käy niin vuonna 2019 saadaan Virossa toinen puhdistus jossa viimeisetkin germaani pöpön jäänteet kipataan Ahneidenmaalle tai Itämereen.
0Äänestä
Maksun aika tulee
Kun perussuomalaiset pääsevät hallitukseen ( viimeistään alle 4 v päästä ) laitetaan rkp säätiöt verolle, se on selvää.
Wallinilla alahuuli alkoi jo väpättää TV vaalitentissa kun Soini väläytti asiaa, ja raukkaparka koetti aloittaa säälittävän rkp puolustuspuheen "linnanmäestä".
Meillä suomalaisilla on vielä juhlat edessä kun alamma kotouttaa näitä rkp rahoja takaisin niille joille ne kuuluvat !
0Äänestä
undrar
Varför känner sannfinländarna alltid begär till det som andra har ?
0Äänestä
röstare
undrar kirjoitti:
Varför känner sannfinländarna alltid begär till det som andra har ?
Avundsjukan är det som grasserar,det som man inte själv har får ingen annan heller äga,åtminstone inte svenskspråkiga.
0Äänestä
dzasd
Siinä kyllä menevät kaikki säätiöt verolle, jos sellaiseen ryhdytään.
0Äänestä
kateutta vai järkeä
röstare kirjoitti:
Avundsjukan är det som grasserar,det som man inte själv har får ingen annan heller äga,åtminstone inte svenskspråkiga.
olisiko säätiöiden verotus kuitenkin jotain muuta kuin naapurikateutta uudesta autosta
eiköhän nyt ole oikeasti aika katsoa, mistä verotuloja oikeudenmukaisesti voidaan hakea
säätiöiden verotus on ihan käyttökelpoinen ajatus
0Äänestä
ålga
dzasd kirjoitti:
Siinä kyllä menevät kaikki säätiöt verolle, jos sellaiseen ryhdytään.
Det är förstås OK om alla stiftelser beskattas och inte enbart svenskspråkiga.
0Äänestä
rahantuloa..
Kyllä siihen keino löytyy millä suojataan oikeat säätiöt , pääasia että nämä rkp säätiöt pistetään verolle.
Vero voisi olla progressiivinen säätiöiden koon mukaan, tuollainen 30 % ensi alkuun sopisi näille rkp:läisille...
0Äänestä
gdgfdg
Kävin kesällä Haapsalun ruotsalaismuseossa. rannassa puutalossa oli seinillä tekstejä ja piirroksia, joitain valokuvia myös. Puutalon huoneissa kiersi seinillä kertomus siitä, miten ruotsinkieliset länsi-Virossa olivat elelleet aina siihen ansit, kun lähtö tuli, kun heidän rannalleen alkoi veli venäläinen rakentaa sotilastukikohtia. Vironruotsalaisilla oli vuosisatoja ollut alueellisia erioikeuksia(ainahan niillä on!). he pysyivät siksi omalla alueellaan, kaistaleellaan ja saarillaan, eivät muuttaneet pois. Virolaisia muutti sinne puolisoiksi. Kun NL tuli, Ruotsi järjesti ruotinkieliset ulos laivoilla ja kaikki ovat nyt sopeutuneet asumaan ja elämään Ruotsissa. Viron palautettua itsenäisyyden, on maita palautettu omistajillee. Haapsalussa on hyvin köyhän näköistä, kuin joku Suomen pikkukaupunki 1950-luvun lopussa. Kylpylään menee suomalaisia, ruoka on vaatimatonta, hoidot näennäisiä. Haapsalu on kaunis, mutta rappeutunut tsaarinajoista, jolloin tsaari kävi siellä lomalla. Rautatie muistona siinä ajasta. Svenska folkskolans vänner säätiö/rahsto on pumpannut rahaa Haapsalun museoonsa, ja siis laivaan, mutta hanke ei Virossa ole kuin kuriositeetti. RKp ja Ruotsi eivät ole onnistuneet Virossa saamaan ruotisnkielisyyttä siihen pedestaaliasemaan, joka sillä on Suomessa. Virolaiset ovat itsetietoisia, pitävät oman kielensä maan ainoana virallisena kielenä, heidäthän on rokotettu venäjää vastaan. Ruotsin kielestä ei milloinkaan tule edes vähemmistökieltä. Niin suuria rahasummia ei Rkp ja Ruotsi sinne tule sijoittamaan. varsinkin kun Viron valtion on vielä hieman huno huolehtimaan köyhistään.
Sinänsä huvittavaa, että Rkp-säätiö on näinkin pitkään laittanut rahaa vieraan valtion jo hävinneen vähemmsitökieliryhmän muiston vaalimiseen. Rahaa siis on. Olisi todellakin syytä alkaa verotaa säätiöitä.
0Äänestä
förstår inte
Det är då konstigt att ingen annan får vara stolt och försöka bevara sitt modersmål,enbart finskspråkiga tycks ha rätt till det.
0Äänestä
totuuss
Kuka sen kieltää, etteivät ruotsinkieliset saisi olla ylpeitä kielestään ja historiastaan? Eivät ainakaan suomenkieliset. Ihan vapaasti saa olla ja hyväkin, että ovat, ajattelee finnari. Mutta Rkp:n agenda Suomessa on "vahva ruotsalaisuus" ja tähän saakka on suomenkielisten kokemus ollut, että se vahvuus halutaan suomenkielisyyttä heikentämällä. Rahalla on pystytty nostamaan "ruotsinkielinen vahvuus" suhteettomaan asemaan Suomessa, suhteettoman korkealle. Rkp esittää jatkuvasti "heikkoa, syrjittyä vähemmistöä". Anna-Maja Henrikssonin naukuva ääni on kuin tämän asenteen kiteytymä. Hänen valitusvirtensä on vedetty äärimmäisyyksiin. Syyllinen hän hänen mielestää se finnari, joka sortaa ja tuhoaa ruotsinkielisyyttä, vaikka mitään sortoa ei ole. Asiathan ovat päinvastoin. Suomenkieliset eivät joukkona ole tuhoamassa ruotsinkielisiä, vaan ovat aina sallineet kaikenlaista. Liikaakin. Ovat naiiveina olleet "puolustamassa pienempää" omalla kustannuksellaan. ja Rkp on käyttänyt hyväkseen tätä naiiviutta. Ja erikseen on sitten se karkea kähmintä taustoissa ja siihen liittyvä lahjonta. Lipponen, halonen, ahtisaari, demarihan on lahjottavissa, demarille ei mikään filunki ole vierasta.
0Äänestä
petos!
"Ja erikseen on sitten se karkea kähmintä taustoissa ja siihen liittyvä lahjonta. Lipponen, halonen, ahtisaari, demarihan on lahjottavissa, demarille ei mikään filunki ole vierasta."
Se on kummallista, että demarit on joka maassa näitä lahjottavia ja kähmijöitä. Ruotsin demarijohtaja on syyteharkinnassa veronmaksajien rahojen kähminnästä!
Suomenruotsalaiset verovapaat säätiöt eivät täytä tavoitetta yleishyödyllisyydestä joka on verovapauden edellytys. Jos säätiön tuotosta annetut avustukset ovat suunnattuna pieneen kielivähemmistöön ja muutamaan lipponismin edustajaan niin YLEISHYÖDYLLISYYS ei toteudu.
Säätiöt siis verolle!
0Äänestä
eri säännöillä
Rkp:n säätiöthän ovat nimeomaan vain ruotsinkielisille rkp-läisille. Eivät ne esim. ole kepulaisille ruotsinkielisille tarkoitettu, kuten Peter Albäckin hyvin tietää. Pahinta on että Rkp hallitsee myös verovaroilla kustannettua ruotisnkielistä yleä.
Rkp on säätänyt lait vuosikymmenien aikan sellaisiksi, että ruotsinkieliset pääsevät käsiksi suomenkielisten verorahoihin, mutta suomenkieliset eivät koskaan hyödy rkp:n säätiöiden rahoista.
Nimenomaan suomenruotsalaiset säätiöt ja rahastot ovat sellaisia, jotka eivät täytä yleishyödyllisyyden vaatimusta. Sen takia ne pitää panna vähintään verolle. Saattaisi olla paikallaan myös pohtia niiden käyttämistä Suomen kestävyysvajeen - ja pahimmassa tapauksessa uuden pankkikriisin tuhojen kattamiseen. Silloin suomenruotsalaiset voisivat kerrankin olla mukana yhteistä isänmaata rakentamassa. Nythän he ovat olleet vain nyppimässä rusinoita pullasta vuosikymmenestä toiseen. Jopa siihen mittaan, että nykytutkimukset osoittavat kansan pitävän suomenruotsalaisia epäisänmaallisina (Folkting 1996). Vasta perussuomalaiset ovat uskaltaneet "nostaa hurrin pöydälle" (FST5:n kerrallisen ohjelman nimeä lainatakseni).
0Äänestä
WC
Ryytiläisten ja Talan jorinoita ei kukaan ota vakavasti.
0Äänestä
VOITTO!
Kyllä ne tarinat otetaan todesta kun perussuomalaiset ottavat hallitusvallan.
RKP:llä on kiire alkaa muuttaa kurssia pakkoruotsin suhteen, kyyti on sitä kylmempää mitä kauemmin se jatkuu, kun iso luuta alkaa lakaista !
0Äänestä
Kid45
Ilmeisesti Heikki Tala, Persut ja NeFet haluavat ainoastaan ns. suomenruotsalaiset säätiöt verolle? Kysymys lienee yleishyödyllisyyden uudelleen määrittämisestä. Eli säätiö ei voi olla yleishyödyllinen jos avustukset suunnataan "pienelle kielivähemmistölle"?
Onko esimerkiksi säätiö joka avustaa sotaveteraaneja pantava verolle koska sotaveteraanit ovat "pieni vähemmistö"? Entä säätiöt jotka avustavat kirjailijoita tai taiteilijoita?
Toinen muistettava seikka on että nykymaailmassa pääomat liikkuvat nopeasti ja vapaasti ja usein hakeutuvat sinne missä niiden verotus on pieni. Jos säätiöt laitettaisiin verolle (ts. pääoma tai tuotot verotettaisiin) olisi hyvin todennäköistä että tällaiset suomalaiset säätiöt lopetettaisiin ja uusia vastaavanlaisia syntyisi ulkomaille missä toiminta jatkuisi entiseen malliin siten että Suomen verottajalla ei olisi mahdollisuutta päästä niiden varallisuutta tai tuottoja verottamaan.
0Äänestä
Ioni¤
Kid45 kirjoitti:
Ilmeisesti Heikki Tala, Persut ja NeFet haluavat ainoastaan ns. suomenruotsalaiset säätiöt verolle? Kysymys lienee yleishyödyllisyyden uudelleen määrittämisestä. Eli säätiö ei voi olla yleishyödyllinen jos avustukset suunnataan "pienelle kielivähemmistölle"?
Onko esimerkiksi säätiö joka avustaa sotaveteraaneja pantava verolle koska sotaveteraanit ovat "pieni vähemmistö"? Entä säätiöt jotka avustavat kirjailijoita tai taiteilijoita?
Toinen muistettava seikka on että nykymaailmassa pääomat liikkuvat nopeasti ja vapaasti ja usein hakeutuvat sinne missä niiden verotus on pieni. Jos säätiöt laitettaisiin verolle (ts. pääoma tai tuotot verotettaisiin) olisi hyvin todennäköistä että tällaiset suomalaiset säätiöt lopetettaisiin ja uusia vastaavanlaisia syntyisi ulkomaille missä toiminta jatkuisi entiseen malliin siten että Suomen verottajalla ei olisi mahdollisuutta päästä niiden varallisuutta tai tuottoja verottamaan.
Näyttää siltä, että muun muassa Heikki Tala erityisesti katsoo, etteivät suomenruotsalaiset säätiöt täytä yleishyödyllisyyden kriteeriä. Mihin väite perustetaan, jääkin kovin kyseenalaiseksi.
Yhteisön (säätiön tai yhdistyksen) yleishyödyllisyyttä arvioidaan Korkeimman Hallinto-oikeuden vakiintuneen tulkinnan mukaan yhteisön tosiasiallisen toiminnan mukaan eikä sen mukaan, mitä yhteisön säännöissä todetaan. Jos toiminta muuttuu yleishyödyllisestä toiminnasta elinkeinotoiminnaksi, yleishyödyllisyyden status katoaa. Yhteisön tulee harjoittaa yleishyödyllistä toimintaa. Viittaan muutamaan mielenkiintoiseen ratkaisuun eli ratkaisuihin KHO 1976 T 34, KHO 1974 II 501. Mikäli olosuhteet muuttuvat uudelleen on yleishyödyllisyys arvioitava uudelleen (vrt. KHO 2000:15)
Verolainsäädännnön mukaan yhteisö on yleishyödyllinen, jos sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin. Esimerkisi aatteellisen yhdistyksen osalta vähäinen jäsenmäärä ei periaatteessa ole este, esimerkkinä voisi tuoda esille vaikka yhden kunnan alueella toimivan invalidiyhdistyksen. Absoluuttista jäsenrajamäärää ei pystytä asettamaan. Mainio esimerkki on ratkaisusta KHO 1984 T ilmenevä kannanotto sukusäätiön yleishyödyllisyys. Ratkaiseva oli toiminnan tosialasiallinen yleishyödyllinen luonne vaikka säätiön piiri rajautui säätiön perustajan ja hänen vaimonsa jälkeläisiin. Toinen kuvaava ratkaisu Pohjois-Karjalan Lääninoikeuden ratkaisu 26.11.1987, jossa yhteisö tuki erään yrityksen henkilökunnan virkistyskalastustoimintaa. Siis pelkästään se, että säätiön tarkoitus on tukea ruotsinkielisen väestön kultturi tai yms. toimintaa ei tarkoita toiminnan kohdistumista rajattuun henkilöpiiriin. Itse asiassa enin osa säätiöistä rajaa toimintansa tiettyihin henkilöpiireihin. Jos toiminta kohdistusi vaikkapa tiettyyn perheeseen tai liikkeeseen, voisi yleishyödyllisyyskrietteri jäädä toteutumatta.
Voidaan todeta kattavasti, että yhteisö on yleishyödyllinen toimiessaan yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi niin, että yleishyödyllisyys on toiminnan tarkoitus eikä vain toiminnan sivupiirre. Kuten todettua, ei ylesiyyden vaatimus kuitenkaan tarkoita rajoittamattomanta laajuutta tai edes erityisen suurta laajuutta. Ylipäätään hyödyllisyyskriteerien arvioiminen ei ole kovin vaikeaa, yleensä yhteisön hyödyllisyys on ilmeninen, mikä ilmenee esimerksi apurahojen ja stipendien jakamisena tai vähävaraisten hoitamisen ja tukemisena tietyn henkilöpiirin sisällä. Rajanveto tapahtuu sen suhteen harjoiittaako yhteisö elinkeinotoimintaa vaiko ei.
Kid45 mainitsi pari esimerkkiä säätiöistä, jotka noudattessaan tuon kltaista säädetarkoitusta, täyttävät yleishyödyllisyyden kriteerit, vaikka niiden toiminta kohdistuu tiettyyn ryhmään.
Yleishyödyllisyyskriteeri on jokaisen yhteisön kohdalta erikseen tarkasteltava asia. Yhteisön kieli ei sen enempää poista yleishyödyllisyyttä kuin sitä muodostaisikaan.
Jos yhteisöjen verotukseen siirrytään, tulee verokohtelun olla yhteneväinen.
Eräänä taustana yhteisöjen verovapaudelle on ollut se, että ne ovat eräiltä osin vapauttaneet julkisen vallan hoitamasta eräitä tehtäviään joilta osin. Ajateltakoon vaikka kulttuurin ja tieteellisen tukimuksen tukemista apurahoin tai stipendein.
0Äänestä
määritelmät
"Rälssi Rälssi (ruots. frälse) tarkoittaa erivapauksia (ensi sijassa verovapautta), jotka Ruotsin kirkko ja maallinen ylimystö aikoinaan hankkivat itselleen. Rälssiksi kutsutaan myös kaikkia niitä, jotka nauttivat tätä vapautta. Historiantutkimus puhuu rälssisäädystä, rälssiluokasta tai rälssimiehistä varsinkin keskiajan yhteydessä. 1500-luvulla maallinen rälssi muuttui aatelissäädyksi. Moni maallista rälssiä edustava keskiajan rälssimies oli asemies ja vain vähemmistö lyötiin ritariksi. Hengellinen rälssi syntyi tosiasiallisesti noin 1277, jolloin kirkon maat ja rakennukset saivat verovapauden. Vasta keskiajan viimeisellä vuosisadalla näyttää Ruotsin kirkko saaneen kaikkien tilojensa verovapauden tunnustetuksi. Hengellisestä rälssistä teki lopun Kustaa Vaasan toimeenpanema uskonpuhdistus. Västeråsissa 1527 tehtyjen päätösten mukaan peruutettiin suurin osa kirkon omaisuutta ja tuloja kruunulle. Maallinen eli aatelinen rälssi syntyi 1279 kuningas Maunu Ladonlukon annettua Alsnön asetuksen. Asetuksessa myönnettiin verovapaus kaikille niille, jotka ottivat suorittaakseen sotapalvelusta ratsain. Jo 1300-luvulla tunnustettiin tietyin edellytyksin periytyvä rälssioikeus, joka siis jo silloin mahdollisti rälssisukujen muodostumisen. Kustaa Vaasan ajoista lähtien ratsupalveluvelvollinen rälssiluokka muuttui aateliseksi virkamiessäädyksi. 1500-luvulla ratsupalvelusta vielä koetettiin pitää rälssin edellytyksenä ja ratsupalveluksen laajuus määrättiin rälssimaan tuoton mukaan. Juhana III:n ajoista alkoi olla sääntönä, että rälssi saavutettiin ainoastaan kuninkaan kirjeellä ja että periytyi siinäkin tapauksessa, että ratsupalvelusta ei voitu suorittaa. Aatelistosta oli tullut perinnöllinen sääty ja rälssistä erioikeus. Kustaa II Aadolfin ja Kristiinan ajoista lähtien rälssiin sisältyi taloudellisten etujen ohella oikeus päästä ylempiin virkoihin, forum privilegiatum, patronaattioikeus jne. Suomessa asui useita suomalaisia rälssisukuja. Näitä olivat mun muassa Tavastien, Kurkien, Hornien, Jägerhornien, Sporen, Creutzien ja Karppalaisten suvut. Aateliston viimeiset muodolliset erioikeudet kumottiin perustuslakia uudistettaessa 1995. Suomessa tunnustetaan kuitenkin yhä aatelisarvon periytyminen.
Rälssitilat Rälssitilat olivat alkujaan aateliston omistamia maatiloja, jotka oli vapautettu maaveroista. Rälssimaa kasvoi etenkin kuningatar Kristiinan aikana alaltaan aatelisarvojen runsaan jakelemisen johdosta sekä siitä syystä, että aatelisto sai haltuunsa kruununmaata ja kruununveroja. Kaarle XI:n reduktio teki lopun tästä rälssimaan laajentamisesta. Laadultaan rälssierioikeus pysyi pääasiassa muuttumattomana, mutta rälssin laajentaminen kruunun- ja veromaahan tehtiin mahdottomaksi sillä, että määrättiin maanluonnot eli määriteltiin, mitkä maat saivat olla rälssimaita ja veronalaisia. Vuonna 1789 säädetty yhdistys- ja vakuuskirja vahvisti lopullisesti, että rälssimaata ei voitu muuttaa veronalaiseksi eikä päinvastoin. Tämän jälkeen oli ainoastaan aatelismiehillä oikeus omistaa rälssimaata. Myöhemmin nämä rajoitukset poistettiin, Suomessa lopullisesti vuonna 1864, mutta rälssitilat pysyivät silti rälssitiloina omistajasta riippumatta. Rälssimaan verovapaus menetti merkityksensä vuonna 1925, kun vanhat maaverot lakkautettiin.
0Äänestä
lisää tietoa
Mitkä ihmisryhmät siis aikaisemmin on vapautettu veroista?
-kirkko -maallinen ylimystö -asepalvelua hevosella(nopea kulkuneuvo) tehneet
Edut olivat verovapauden ohella: -pääsy ylempiin virkoihin -verovapaus myös jälkeläisille
Forum privilegium "Erityinen oikeuspaikka Erityinen oikeuspaikka (lat. forum privilegiatum) merkitsee oikeutta saada asiansa käsitellyksi sellaisessa oikeusistuimessa, joka ei yleensä käsittele ensimmäisenä asteena kyseisiä juttuja. Suomessa erityinen oikeuspaikka on säädetty ainoastaan korkeimpien virkamiesten tekemille rikoksille. Tuomioistuinten jäsenten tekemät virkarikokset käsitellään säännönmukaisesti ylemmässä oikeusasteessa. Vähintään majurin arvoisen sotilaan tekemä sotilasrikos käsitellään ensimmäisenä asteena hovioikeudessa. Ministereiden, tasavallan presidentin, oikeuskanslerin, eduskunnan oikeusasiamiehen sekä korkeimpien oikeuksien jäsenten virkarikokset käsitellään valtakunnanoikeudessa. Lisäksi kaikki maanpetos- ja valtiopetosrikokset käsitellään ensimmäisenä asteena hovioikeudessa. Nykyään erityisen oikeuspaikan tarkoituksena on lähinnä varmistaa, että alemmassa oikeudessa tehty virkarikosta ei käsitellä tässä oikeusistuimessa. Kaikkein ylimpien virkamiesten rikokset ovat kuitenkin luonteeltaan poliittisia, minkä vuoksi heidän virkarikoksensa käsitellään valtakunnanoikeudessa. Ennen vuotta 2000 erityisen oikeuspaikan käyttö oli laajempaa. Eri laeissa ja asetuksissa säädettiin lukuisien eri virastojen korkeimpaan johtoon kuuluvien virkamiesten virkarikossyytteiden käsittelypaikaksi hovioikeus. Kyse oli sääty-yhteiskunnan jäänteestä, jonka mukaan kunkin henkilön oli jouduttava vertaistensa tuomittavaksi. Koska yleisessä alioikeudessa istuivat maaseudulla lautamiehinä talonpojat ja kaupungeissa raatimiehinä porvarit, oli aatelisten jouduttava aatelisista koostuvan hovioikeuden tuomittavaksi. Rikosasioiden lisäksi myös aatelisten siviilijutut käsiteltiin aina hovioikeudessa.Vastaavasti myös yliopiston professorien, ylioppilaiden ja työntekijöiden siviili- ja rikosjutut tutkittiin ensimmäisenä asteena yliopiston konsistorissa. Vaikka aateliston erioikeus saada asiansa käsiteltäväksi ensimmäisenä asteena hovioikeudessa poistettiinkin jo 1800-luvun puolessavälissä, ajatus korkeimmille virkamiehille kuuluvasta erityisestä oikeuspaikasta eli pitkälle sotien jälkeiseen asti. Suurin osa tätä koskevista säännöksistä kumottiin vasta vuoden 2001 alusta hovioikeuslain uudistuksella.
Patronaattioikeus Patronaattioikeus ( lat.ius patronatus = suojelusherruus) merkitsi aateliselle aiemmin kuulunutta oikeutta ottaa pappi seurakuntaan, jossa hänellä oli säteritila. Alun perin niissä seurakunnissa, joissa joku varakas henkilö, useimmiten aatelinen, oli tehnyt kirkolle huomattavan lahjoituksen, hän oli saanut patronaattioikeuden eli oikeuden seurakunnanpapin nimittämiseen. Patronaattioikeus muodostui keskiajalla ja se oli laajassa käytössä Ruotsin suurvaltakaudella 1600-luvulla. Kustaa II Adolf vahvisti nämä oikeudet vuonna 1612 antamassaan aatelin privilegiossa. Aatelin vallan kasvaessa patronaattioikeus muutti yhä enemmän luonnettaan siihen suuntaan, että jo pelkkä asuinpaikka voitiin tulkita oikeudeksi papin valintaan, vaikka lahjoituksia ei olisi tehtykään. Patronaattioikeudesta oli haittaa kahdella tavalla: Toisaalta se kavensi seurakunnan mahdollisuuksia vaikuttaa papin valintaan samoinkuin piispan ja tuomiokapitulin mahdollisuuksia valvoa virkoihin nimettävien kelpoisuutta; toisaalta se houkutteli pappeja moraalisesti epäilyttävään patronusten mielistelyyn virkapaikkojen toivossa. Pappi saattoi joutua alentavaan riippuvuuteen jo aatelin voudista, joka pienen herran tavoin käyttäytyi mielellään isännän elkein. Näitä epäkohtia kasvatti papinvaalijärjestelmän yleinen epämääräisyys. Petri Karosen mukaan patronaattioikeuden merkitystä on liioiteltu ja pappien nimittämisessä oli usein kyse aikakaudelle tyypillisestä patronus-klientti-suhteesta. Suurvalta-ajalla seurakuntien pappismiesten määrä kaksinkertaisui. Suurin osa Suomen seurakunnista oli konsistoraalisia, joihin tuomiokapituli ja seurakuntalaiset yhdessä valitsivat papin yhdessä. Käytännössä oikeus johtui siitä, että kartano edusti taloudellista kykyä rakentaa kirkkoja, kappeleita tai rukoushuoneita, jolloin kirkkoherran, kappalaisen tai papiston apulaisen, saarnaajan asettaminen vaikutti kohtuulliselta. Ennen vuotta 1865 evankelis-luterilaiset seurakunnat Suomessa vastasivat myös paikallishallinnosta ennen kuin maaseudulla kunta-asetuksella erotettiin maallinen kunta evankelis-luterilaisesta seurakunnasta, mihin saakka seurakunnan kirkkoherra toimi myös kunnanjohtajana."
0Äänestä
tausta.
lisää tietoa kirjoitti:
Mitkä ihmisryhmät siis aikaisemmin on vapautettu veroista?
-kirkko -maallinen ylimystö -asepalvelua hevosella(nopea kulkuneuvo) tehneet
Edut olivat verovapauden ohella: -pääsy ylempiin virkoihin -verovapaus myös jälkeläisille
Forum privilegium "Erityinen oikeuspaikka Erityinen oikeuspaikka (lat. forum privilegiatum) merkitsee oikeutta saada asiansa käsitellyksi sellaisessa oikeusistuimessa, joka ei yleensä käsittele ensimmäisenä asteena kyseisiä juttuja. Suomessa erityinen oikeuspaikka on säädetty ainoastaan korkeimpien virkamiesten tekemille rikoksille. Tuomioistuinten jäsenten tekemät virkarikokset käsitellään säännönmukaisesti ylemmässä oikeusasteessa. Vähintään majurin arvoisen sotilaan tekemä sotilasrikos käsitellään ensimmäisenä asteena hovioikeudessa. Ministereiden, tasavallan presidentin, oikeuskanslerin, eduskunnan oikeusasiamiehen sekä korkeimpien oikeuksien jäsenten virkarikokset käsitellään valtakunnanoikeudessa. Lisäksi kaikki maanpetos- ja valtiopetosrikokset käsitellään ensimmäisenä asteena hovioikeudessa. Nykyään erityisen oikeuspaikan tarkoituksena on lähinnä varmistaa, että alemmassa oikeudessa tehty virkarikosta ei käsitellä tässä oikeusistuimessa. Kaikkein ylimpien virkamiesten rikokset ovat kuitenkin luonteeltaan poliittisia, minkä vuoksi heidän virkarikoksensa käsitellään valtakunnanoikeudessa. Ennen vuotta 2000 erityisen oikeuspaikan käyttö oli laajempaa. Eri laeissa ja asetuksissa säädettiin lukuisien eri virastojen korkeimpaan johtoon kuuluvien virkamiesten virkarikossyytteiden käsittelypaikaksi hovioikeus. Kyse oli sääty-yhteiskunnan jäänteestä, jonka mukaan kunkin henkilön oli jouduttava vertaistensa tuomittavaksi. Koska yleisessä alioikeudessa istuivat maaseudulla lautamiehinä talonpojat ja kaupungeissa raatimiehinä porvarit, oli aatelisten jouduttava aatelisista koostuvan hovioikeuden tuomittavaksi. Rikosasioiden lisäksi myös aatelisten siviilijutut käsiteltiin aina hovioikeudessa.Vastaavasti myös yliopiston professorien, ylioppilaiden ja työntekijöiden siviili- ja rikosjutut tutkittiin ensimmäisenä asteena yliopiston konsistorissa. Vaikka aateliston erioikeus saada asiansa käsiteltäväksi ensimmäisenä asteena hovioikeudessa poistettiinkin jo 1800-luvun puolessavälissä, ajatus korkeimmille virkamiehille kuuluvasta erityisestä oikeuspaikasta eli pitkälle sotien jälkeiseen asti. Suurin osa tätä koskevista säännöksistä kumottiin vasta vuoden 2001 alusta hovioikeuslain uudistuksella.
Patronaattioikeus Patronaattioikeus ( lat.ius patronatus = suojelusherruus) merkitsi aateliselle aiemmin kuulunutta oikeutta ottaa pappi seurakuntaan, jossa hänellä oli säteritila. Alun perin niissä seurakunnissa, joissa joku varakas henkilö, useimmiten aatelinen, oli tehnyt kirkolle huomattavan lahjoituksen, hän oli saanut patronaattioikeuden eli oikeuden seurakunnanpapin nimittämiseen. Patronaattioikeus muodostui keskiajalla ja se oli laajassa käytössä Ruotsin suurvaltakaudella 1600-luvulla. Kustaa II Adolf vahvisti nämä oikeudet vuonna 1612 antamassaan aatelin privilegiossa. Aatelin vallan kasvaessa patronaattioikeus muutti yhä enemmän luonnettaan siihen suuntaan, että jo pelkkä asuinpaikka voitiin tulkita oikeudeksi papin valintaan, vaikka lahjoituksia ei olisi tehtykään. Patronaattioikeudesta oli haittaa kahdella tavalla: Toisaalta se kavensi seurakunnan mahdollisuuksia vaikuttaa papin valintaan samoinkuin piispan ja tuomiokapitulin mahdollisuuksia valvoa virkoihin nimettävien kelpoisuutta; toisaalta se houkutteli pappeja moraalisesti epäilyttävään patronusten mielistelyyn virkapaikkojen toivossa. Pappi saattoi joutua alentavaan riippuvuuteen jo aatelin voudista, joka pienen herran tavoin käyttäytyi mielellään isännän elkein. Näitä epäkohtia kasvatti papinvaalijärjestelmän yleinen epämääräisyys. Petri Karosen mukaan patronaattioikeuden merkitystä on liioiteltu ja pappien nimittämisessä oli usein kyse aikakaudelle tyypillisestä patronus-klientti-suhteesta. Suurvalta-ajalla seurakuntien pappismiesten määrä kaksinkertaisui. Suurin osa Suomen seurakunnista oli konsistoraalisia, joihin tuomiokapituli ja seurakuntalaiset yhdessä valitsivat papin yhdessä. Käytännössä oikeus johtui siitä, että kartano edusti taloudellista kykyä rakentaa kirkkoja, kappeleita tai rukoushuoneita, jolloin kirkkoherran, kappalaisen tai papiston apulaisen, saarnaajan asettaminen vaikutti kohtuulliselta. Ennen vuotta 1865 evankelis-luterilaiset seurakunnat Suomessa vastasivat myös paikallishallinnosta ennen kuin maaseudulla kunta-asetuksella erotettiin maallinen kunta evankelis-luterilaisesta seurakunnasta, mihin saakka seurakunnan kirkkoherra toimi myös kunnanjohtajana."
Olisi selvitettävä, miksi säätiöitä ei veroteta.
0Äänestä
xxxxx bbbbbbb
tausta. kirjoitti:
Olisi selvitettävä, miksi säätiöitä ei veroteta.
Jäljellä on poliittinen rälssi, joka on asettunut Ruotsalaisen kansanpuolueen taakse. "Pääsy ylempiin virkoihin", sehän on vieläkin jäljellä; Rkp:n kiintiöt hallituksessa ja viroissa.
Kirkko saa nykyään jopa kerätä veroja, ei puhettakaan että maksaisi. Räsänen toimi siellä kuin Jeesus, harventaen maksajien joukkoa.
"Yleishyödylliset" asemiehet saavat päivärahaa 6-12 kuukautta.
"Suojelusherruus" on mielenkiintoinen ja ajankohtainen asia. Rkp voi säätiöidensä rahojen avulla esim. yliopistoissa määrätä johtohenkilöt, antamiensa lahjoitusten avulla. Sibeliusakatemia/Musiikkitalo, Helsingin yliopisto... Opetusministeriössä on aina ollut Rkp-myönteinen johto. Miten lie se "suojelu" hoidettu... Kaupungeissa on selvää todisteaineistoa lahjonnasta tai sen yrityksistä. Lohja on "vapaaehtoisesti" kaksikielinen. Kaarinassa verovapaa rkp-rahasto, Svenska kulturfonden yritti ostaa maa-alueen, jolle olisi rakentanut rälssitilan ruotsinkieliseen käyttöön, jonka kulut se olisi maksattanut kaupungilla ja valtiolla. Hämeenlinnassa joitain vuosia sitten mainittiin summa 20.000 euroa, jota Rkp-rahasto tarjosi kaupungin kulttuurijohtajalle ruotisnkielisen rälssikoulun perustamiseen. Seinäjoella vastaavaa toimintaa, tosin epäonnistunutta, koska ruotsinkielisiä ei juuri ole. Jyväskylässä 2 oppilasta sai aikaan erityisoikeuksien järjestelemisen. Ahvenanmaa on kokonaisuudessaan rälssialue, jonka verot palautetaan sille vuosittain korkojen kanssa. Ja Rkp:n henkilöt eivät tokikaan joudu mihinkään oikeuteen.
0Äänestä
rkp vapisee
Noinhan se toimii, ja kaiken huippu on että nämä selkeät lahjukset naamioidaan julkisiksi ja laillisiksi " stipendeiksi" tms. Ja maksetaan säätiöitten rahoista joista ei makseta veroja...
Tämä puretaan kun perussuomalaiset pääsevät valtaan.
0Äänestä
eerlunti
Rkp eipidä verojen maksamista yleishyödyllisenä toimintana. Siksi Rkp v astustaa säätiöiden osinkotulojen verottamista.
0Äänestä
dfhhshshshssshshshsh
Rkp ei pidä verojen maksamista yleishyödyllisenä toimintana
Kreikkalaiset ei myöskään pidä verojen maksamista yleishyödyllisenä toimintana
0Äänestä
Säätiöt verolle
Juurihan on todettu, että jos säätiön toiminta muuttuu yleishyödyllisesstä toiminnasta elinkeinotoiminnaksi, yleishyödyllisyyden status katoaa.
RKP:läisten säätiöiden varat on poikkeuksetta keinoteltu pörssissä. Ja pörssissä pelaaminen on mitä suurimmassa määrin elinkeinotoimintaa. Eli RKP:läisten säätiöiden yleishyödyllisyys ei täyty, joskaan se ei täyty muidenkaan kriteerien perusteella.
0Äänestä
kauhistuksen kanahäk
Sixten Korkman sanoi äsken, että Martti Ahtisaari on ehdottanut, että Euroopassa kerättäisiin verot yhteen kassaan ja siitä sitten jaettaisiin jäsenmaille. Korkmanin mukaan hän arvostaa Ahtisaarta, mutta tämä Ahtisaaren ehdotus tarkoittaisi sitä, että Suomesta siirrettäisiin rahaa eteläeurooppalaisille maille.
Samainen Ahtisaari on alkanut Rkp:n juoksupojaksi kielipolitiikassa. tuo Ahtisaaren EU-ehdotus kertoo meille kaiken siitä, millainen Ahtisaari on. Hän ryhtyy sellaisiin hankkeisiin, joista saa itse palkkion, ja joissa suomalaiset häviävät.
0Äänestä
,, ,, ,
Kreikka ym. etelänmaat ovat tähän asti olleet Euroopan rälssimaita, verovapaita. Suomessa on joka sentti vedetty.
0Äänestä
tosi on.
Kannatetaan tätä hanketta!
0Äänestä
Kyllä kansa tietää
Kun perussuomalaiset ovat hallituksessa tämä toteutuuu!
Hyvä vaalivaltti , pakkoruotsin poistamisen ohella !
0Äänestä
manit pois
RKP säätiöt voisi pistää tuollaiselle 30 %:in pääomaverolle, noin aluksi.
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Säätiöt verolle niin kestävyysvaje poistuu
Enpä usko,että ns. suuri yleisö tietää, että säätiöt on vapautettu osinkotulojen verotuksesta sekä luovutusvoittojen verosta.
Säätiöt kuitenkin ovat eräitä suurimpia osinkotulojen saajia. Helsingin pörssiin listattujen yritysten omistajien joukosta on helppo löytää valtavia omaisuuksia hallinnoivia säätiöitä. Ne on vapautettu osinkotulojen sekä luovutusvoittojen verotuksesta toisin kuin esim. yksityiset henkilöt.
Esimerkkinä vaikkapa Aktia. Aktiasta voisi sanoa,että se on ehkä Suomen suurin veronkiertäjäkeskittymä. Käytännössä jokainen Aktian asiakas tukee veronkiertoa tietämättään tai tieten.
Ainoat puolueet jotka säätiöiden verovapautta ovat kritisoineet on Perussuomalaiset ja Vasemmistoliitto.
RKP on ollut niin hädissään Perussuomalaisten esille nostamasta säätiöiden verovapaudesta, että Rkp vaati hallitusohjelmaan seuraavan lausuman: "Hallitus toimii yleishyödyllisten yhteisöjen verovapauden säilyttämiseksi nykyisessä laajuudessa."
Helsingin Sanomat kirjoitti 28.7.201:
"Rikkaiden säätiöiden vahvasti tukema Rkp vastusti vasemmistoliiton ehdotusta säätiöiden verottamisesta ja vaati ohjelmaan päinvastoin kirjauksen säätiöiden verovapaudesta." Ts. työväen puolueetkin takaavat miiljardeja hallinnoivien säätiöiden siivestämisen.
Suuret säätiöt ja rahastot voitaisiin siis tehdä verovelvollisiksi jos vaan haluttaisiin. Niiden pääomille voisi asettaa myös esim. 10-15 % solidaarisuusvero osana kestävyysvajeen lieventämistä.
Verojen maksaminen on mitä suuremmassa määrin yleishyödyllistä toimintaa. Miksi säätiöt eivät osallistu siihen?
http://ryyti.blogspot.com/2011/08/enpa-uskoetta-ns.html
Rahaa on esim. Svenska folkskolans vännereille, vaikka ulkomaille antaa:
HBL:
"Såld till Estland. Svenska folkskolans vänner har gjort sig av med estnisksvenska skutan Hoppet som blev mycket dyrare än planerat. En annan orsak var att det inte hör till SFV:s primära uppgifter att bygga eller segla träskutor. Här anländer Hoppet "hem" till Hapsal i slutet av september. Foto: Katrin Pärnpuu
Fondchefens pojkdröm slukade förmögenhet
Förra kanslichefen för Svenska folkskolans vänner plöjde ner hundratusentals euro fondpengar i träskutan Hoppet som skulle segla med finlandssvenskar i Karibien och Medelhavet.
Maria Gestrin-Hagner
Publicerad:
10.10.2011
EkonomiFonder och stiftelserFinlandSjöfartSvenskfinland
Mindre A Större
I åratal fixade Christoffer Grönholm fram hundratusentals euro till bygget av den estnisk-svenska träskutan Hoppet. Men redan innan Grönholm dog i april, började finansiärerna dra öronen åt sig över kanslichefens pojkdröm som hade blivit mycket dyrare än planerat.
I januari beslutade styrelsen för Svenska folkskolans vänner sluta stödja båtbygget. SFV äger hela aktiestocken i Rederi Ab Hoppet.
– Beslutet att lägga ner projektet togs i våras i SFV:s styrelse då den ansåg att skutan inte riktigt var det område som Svenska folkskolans vänner skulle hålla sig till, säger Sten Westerholm, vd för Rederi Ab Hoppet.
Westerholm säger att kanslichefens död satte käppar i hjulen.
– Den huvudsakliga orsaken är att Christoffer...
Eli rahaa oli laitettu veneeseen satoja tuhansia euroja, koska jo edesmenneellä Christoffer Grönholmilla oli "poika-ajan unelma" rakentaa vene, jolla seilattaisiin suomenrutosalaisuuden nimissä kaukomaille.
Eestinruotsalaisessa museossa Haapsalussa yritetään ylläpitää Viron ruotsalaisuutta, jota ei enää ole olemassakaan, ei ole ollut vuosikymmeniin. Oli ennen NL:a, mutta kaikki muuttuivat Ruotsiin pakoon.
Haapsalussa on museo, jossa ei ole mitään esineitä, vaan ainoastaan kirjoituksia ja piirroksia, joitain valokuvia. SFV maksaa kaiken.
Haapsaluss asuu eestiläisiä.
Vene myytiin heille paljon alemmalla summalla, kuin siihen on rahaa laitettu.
Laivapaatin nimi on "Toivo".
Säätiö saa siis laittaa rahaa minne vaan, eikä eds ruotsinkielinen kansalainen voi mitään.
Ei hitto. Arvasinhan meni että jollakin tavalla nämä svekkosurkimukset yrittävät roskapuheiden lisäksi virolaisia kiusata. Että oikein museo surkimuksille joiden kuuluisin mies Bernhard Schmidt hävisi selvästi ja kirkkaasi "turaani" Väisälälle. Vaikka Schmidtin isä oli saksalainen niin jokainen baltiansaksalainen jonka mielestä on syytä ylpeillä ruotsalaisuudella on häpeä. Äitiään saa toki kunnioittaa mutta kansallismielisyys sillä perusteella on tyhmää joka sopii vain jomalalaiselle kalastajalle tai godbyläiselle sipsintekijälle.
Kysyin tällä palstalla jo vuosi sitten: "Miksi RKP:n säätiöitä ei tutkita ?",
ja ehdotin säätiöiden verottamista.
Aihe eli palstalla todella kauan , kunnes se RKP:n palstanvalvojan toimesta poistettiin.
Säätiöt on todella saatava verotettavksi, ja tämä aihe on nostettava uudelleen ruodittavaksi.
Kiitokset kansanedustaja Ruohonen-Lernerille ajankohtaisen ja tärkeän aiheen esillenostosta.
Tälle asialle tulee varmasti kentän täysi tuki !
Mitäköhän esim. latvialaiset sanoisi jos baltiansaksalaiset alkaisi sinne perustamaan museoita tai puolalaiset Liettuaan. Svekkojen ei pidä nielaista. Syy siihen miksi vironruotsalaisten museota ei ole vielä vandalisoitu on se että virolaisilla on tärkeämpääkin tekemistä mutta älkää huoliko sillä jos hyvin käy niin vuonna 2019 saadaan Virossa toinen puhdistus jossa viimeisetkin germaani pöpön jäänteet kipataan Ahneidenmaalle tai Itämereen.
Kun perussuomalaiset pääsevät hallitukseen ( viimeistään alle 4 v päästä ) laitetaan rkp säätiöt verolle, se on selvää.
Wallinilla alahuuli alkoi jo väpättää TV vaalitentissa kun Soini väläytti asiaa, ja raukkaparka koetti aloittaa säälittävän rkp puolustuspuheen "linnanmäestä".
Meillä suomalaisilla on vielä juhlat edessä kun alamma kotouttaa näitä rkp rahoja takaisin niille joille ne kuuluvat !
Varför känner sannfinländarna alltid begär till det som andra har ?
Avundsjukan är det som grasserar,det som man inte själv har får ingen annan heller äga,åtminstone inte svenskspråkiga.
Siinä kyllä menevät kaikki säätiöt verolle, jos sellaiseen ryhdytään.
olisiko säätiöiden verotus kuitenkin jotain muuta kuin naapurikateutta uudesta autosta
eiköhän nyt ole oikeasti aika katsoa, mistä verotuloja oikeudenmukaisesti voidaan hakea
säätiöiden verotus on ihan käyttökelpoinen ajatus
Det är förstås OK om alla stiftelser beskattas och inte enbart svenskspråkiga.
Kyllä siihen keino löytyy millä suojataan oikeat säätiöt , pääasia että nämä rkp säätiöt pistetään verolle.
Vero voisi olla progressiivinen säätiöiden koon mukaan, tuollainen 30 % ensi alkuun sopisi näille rkp:läisille...
Kävin kesällä Haapsalun ruotsalaismuseossa. rannassa puutalossa oli seinillä tekstejä ja piirroksia, joitain valokuvia myös. Puutalon huoneissa kiersi seinillä kertomus siitä, miten ruotsinkieliset länsi-Virossa olivat elelleet aina siihen ansit, kun lähtö tuli, kun heidän rannalleen alkoi veli venäläinen rakentaa sotilastukikohtia.
Vironruotsalaisilla oli vuosisatoja ollut alueellisia erioikeuksia(ainahan niillä on!). he pysyivät siksi omalla alueellaan, kaistaleellaan ja saarillaan, eivät muuttaneet pois. Virolaisia muutti sinne puolisoiksi.
Kun NL tuli, Ruotsi järjesti ruotinkieliset ulos laivoilla ja kaikki ovat nyt sopeutuneet asumaan ja elämään Ruotsissa. Viron palautettua itsenäisyyden, on maita palautettu omistajillee. Haapsalussa on hyvin köyhän näköistä, kuin joku Suomen pikkukaupunki 1950-luvun lopussa. Kylpylään menee suomalaisia, ruoka on vaatimatonta, hoidot näennäisiä. Haapsalu on kaunis, mutta rappeutunut tsaarinajoista, jolloin tsaari kävi siellä lomalla. Rautatie muistona siinä ajasta.
Svenska folkskolans vänner säätiö/rahsto on pumpannut rahaa Haapsalun museoonsa, ja siis laivaan, mutta hanke ei Virossa ole kuin kuriositeetti. RKp ja Ruotsi eivät ole onnistuneet Virossa saamaan ruotisnkielisyyttä siihen pedestaaliasemaan, joka sillä on Suomessa.
Virolaiset ovat itsetietoisia, pitävät oman kielensä maan ainoana virallisena kielenä, heidäthän on rokotettu venäjää vastaan.
Ruotsin kielestä ei milloinkaan tule edes vähemmistökieltä. Niin suuria rahasummia ei Rkp ja Ruotsi sinne tule sijoittamaan. varsinkin kun Viron valtion on vielä hieman huno huolehtimaan köyhistään.
Sinänsä huvittavaa, että Rkp-säätiö on näinkin pitkään laittanut rahaa vieraan valtion jo hävinneen vähemmsitökieliryhmän muiston vaalimiseen.
Rahaa siis on. Olisi todellakin syytä alkaa verotaa säätiöitä.
Det är då konstigt att ingen annan får vara stolt och försöka bevara sitt modersmål,enbart finskspråkiga tycks ha rätt till det.
Kuka sen kieltää, etteivät ruotsinkieliset saisi olla ylpeitä kielestään ja historiastaan?
Eivät ainakaan suomenkieliset.
Ihan vapaasti saa olla ja hyväkin, että ovat, ajattelee finnari.
Mutta Rkp:n agenda Suomessa on "vahva ruotsalaisuus" ja tähän saakka on suomenkielisten kokemus ollut, että se vahvuus halutaan suomenkielisyyttä heikentämällä.
Rahalla on pystytty nostamaan "ruotsinkielinen vahvuus" suhteettomaan asemaan Suomessa, suhteettoman korkealle. Rkp esittää jatkuvasti "heikkoa, syrjittyä vähemmistöä". Anna-Maja Henrikssonin naukuva ääni on kuin tämän asenteen kiteytymä. Hänen valitusvirtensä on vedetty äärimmäisyyksiin. Syyllinen hän hänen mielestää se finnari, joka sortaa ja tuhoaa ruotsinkielisyyttä, vaikka mitään sortoa ei ole.
Asiathan ovat päinvastoin. Suomenkieliset eivät joukkona ole tuhoamassa ruotsinkielisiä, vaan ovat aina sallineet kaikenlaista. Liikaakin. Ovat naiiveina olleet "puolustamassa pienempää" omalla kustannuksellaan. ja Rkp on käyttänyt hyväkseen tätä naiiviutta.
Ja erikseen on sitten se karkea kähmintä taustoissa ja siihen liittyvä lahjonta.
Lipponen, halonen, ahtisaari, demarihan on lahjottavissa, demarille ei mikään filunki ole vierasta.
"Ja erikseen on sitten se karkea kähmintä taustoissa ja siihen liittyvä lahjonta.
Lipponen, halonen, ahtisaari, demarihan on lahjottavissa, demarille ei mikään filunki ole vierasta."
Se on kummallista, että demarit on joka maassa näitä lahjottavia ja kähmijöitä.
Ruotsin demarijohtaja on syyteharkinnassa veronmaksajien rahojen kähminnästä!
http://www.sydsvenskan.se/sverige/article1558841/Fa-ledarsidor-tar-Juholt-i-forsvar.html
Suomenruotsalaiset verovapaat säätiöt eivät täytä tavoitetta yleishyödyllisyydestä joka on verovapauden edellytys. Jos säätiön tuotosta annetut avustukset ovat suunnattuna pieneen kielivähemmistöön ja muutamaan lipponismin edustajaan niin YLEISHYÖDYLLISYYS ei toteudu.
Säätiöt siis verolle!
Rkp:n säätiöthän ovat nimeomaan vain ruotsinkielisille rkp-läisille.
Eivät ne esim. ole kepulaisille ruotsinkielisille tarkoitettu, kuten Peter Albäckin hyvin tietää.
Pahinta on että Rkp hallitsee myös verovaroilla kustannettua ruotisnkielistä yleä.
Rkp on säätänyt lait vuosikymmenien aikan sellaisiksi, että ruotsinkieliset pääsevät käsiksi suomenkielisten verorahoihin, mutta suomenkieliset eivät koskaan hyödy rkp:n säätiöiden rahoista.
Nimenomaan suomenruotsalaiset säätiöt ja rahastot ovat sellaisia, jotka eivät täytä yleishyödyllisyyden vaatimusta. Sen takia ne pitää panna vähintään verolle. Saattaisi olla paikallaan myös pohtia niiden käyttämistä Suomen kestävyysvajeen - ja pahimmassa tapauksessa uuden pankkikriisin tuhojen kattamiseen. Silloin suomenruotsalaiset voisivat kerrankin olla mukana yhteistä isänmaata rakentamassa. Nythän he ovat olleet vain nyppimässä rusinoita pullasta vuosikymmenestä toiseen. Jopa siihen mittaan, että nykytutkimukset osoittavat kansan pitävän suomenruotsalaisia epäisänmaallisina (Folkting 1996).
Vasta perussuomalaiset ovat uskaltaneet "nostaa hurrin pöydälle" (FST5:n kerrallisen ohjelman nimeä lainatakseni).
Ryytiläisten ja Talan jorinoita ei kukaan ota vakavasti.
Kyllä ne tarinat otetaan todesta kun perussuomalaiset ottavat hallitusvallan.
RKP:llä on kiire alkaa muuttaa kurssia pakkoruotsin suhteen, kyyti on sitä kylmempää mitä kauemmin se jatkuu, kun iso luuta alkaa lakaista !
Ilmeisesti Heikki Tala, Persut ja NeFet haluavat ainoastaan ns. suomenruotsalaiset säätiöt verolle? Kysymys lienee yleishyödyllisyyden uudelleen määrittämisestä. Eli säätiö ei voi olla yleishyödyllinen jos avustukset suunnataan "pienelle kielivähemmistölle"?
Onko esimerkiksi säätiö joka avustaa sotaveteraaneja pantava verolle koska sotaveteraanit ovat "pieni vähemmistö"? Entä säätiöt jotka avustavat kirjailijoita tai taiteilijoita?
Toinen muistettava seikka on että nykymaailmassa pääomat liikkuvat nopeasti ja vapaasti ja usein hakeutuvat sinne missä niiden verotus on pieni. Jos säätiöt laitettaisiin verolle (ts. pääoma tai tuotot verotettaisiin) olisi hyvin todennäköistä että tällaiset suomalaiset säätiöt lopetettaisiin ja uusia vastaavanlaisia syntyisi ulkomaille missä toiminta jatkuisi entiseen malliin siten että Suomen verottajalla ei olisi mahdollisuutta päästä niiden varallisuutta tai tuottoja verottamaan.
Näyttää siltä, että muun muassa Heikki Tala erityisesti katsoo, etteivät suomenruotsalaiset säätiöt täytä yleishyödyllisyyden kriteeriä. Mihin väite perustetaan, jääkin kovin kyseenalaiseksi.
Yhteisön (säätiön tai yhdistyksen) yleishyödyllisyyttä arvioidaan Korkeimman Hallinto-oikeuden vakiintuneen tulkinnan mukaan yhteisön tosiasiallisen toiminnan mukaan eikä sen mukaan, mitä yhteisön säännöissä todetaan. Jos toiminta muuttuu yleishyödyllisestä toiminnasta elinkeinotoiminnaksi, yleishyödyllisyyden status katoaa. Yhteisön tulee harjoittaa yleishyödyllistä toimintaa. Viittaan muutamaan mielenkiintoiseen ratkaisuun eli ratkaisuihin KHO 1976 T 34, KHO 1974 II 501. Mikäli olosuhteet muuttuvat uudelleen on yleishyödyllisyys arvioitava uudelleen (vrt. KHO 2000:15)
Verolainsäädännnön mukaan yhteisö on yleishyödyllinen, jos sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin. Esimerkisi aatteellisen yhdistyksen osalta vähäinen jäsenmäärä ei periaatteessa ole este, esimerkkinä voisi tuoda esille vaikka yhden kunnan alueella toimivan invalidiyhdistyksen. Absoluuttista jäsenrajamäärää ei pystytä asettamaan. Mainio esimerkki on ratkaisusta KHO 1984 T ilmenevä kannanotto sukusäätiön yleishyödyllisyys. Ratkaiseva oli toiminnan tosialasiallinen yleishyödyllinen luonne vaikka säätiön piiri rajautui säätiön perustajan ja hänen vaimonsa jälkeläisiin. Toinen kuvaava ratkaisu Pohjois-Karjalan Lääninoikeuden ratkaisu 26.11.1987, jossa yhteisö tuki erään yrityksen henkilökunnan virkistyskalastustoimintaa. Siis pelkästään se, että säätiön tarkoitus on tukea ruotsinkielisen väestön kultturi tai yms. toimintaa ei tarkoita toiminnan kohdistumista rajattuun henkilöpiiriin. Itse asiassa enin osa säätiöistä rajaa toimintansa tiettyihin henkilöpiireihin. Jos toiminta kohdistusi vaikkapa tiettyyn perheeseen tai liikkeeseen, voisi yleishyödyllisyyskrietteri jäädä toteutumatta.
Voidaan todeta kattavasti, että yhteisö on yleishyödyllinen toimiessaan yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi niin, että yleishyödyllisyys on toiminnan tarkoitus eikä vain toiminnan sivupiirre. Kuten todettua, ei ylesiyyden vaatimus kuitenkaan tarkoita rajoittamattomanta laajuutta tai edes erityisen suurta laajuutta. Ylipäätään hyödyllisyyskriteerien arvioiminen ei ole kovin vaikeaa, yleensä yhteisön hyödyllisyys on ilmeninen, mikä ilmenee esimerksi apurahojen ja stipendien jakamisena tai vähävaraisten hoitamisen ja tukemisena tietyn henkilöpiirin sisällä. Rajanveto tapahtuu sen suhteen harjoiittaako yhteisö elinkeinotoimintaa vaiko ei.
Kid45 mainitsi pari esimerkkiä säätiöistä, jotka noudattessaan tuon kltaista säädetarkoitusta, täyttävät yleishyödyllisyyden kriteerit, vaikka niiden toiminta kohdistuu tiettyyn ryhmään.
Yleishyödyllisyyskriteeri on jokaisen yhteisön kohdalta erikseen tarkasteltava asia. Yhteisön kieli ei sen enempää poista yleishyödyllisyyttä kuin sitä muodostaisikaan.
Jos yhteisöjen verotukseen siirrytään, tulee verokohtelun olla yhteneväinen.
Eräänä taustana yhteisöjen verovapaudelle on ollut se, että ne ovat eräiltä osin vapauttaneet julkisen vallan hoitamasta eräitä tehtäviään joilta osin. Ajateltakoon vaikka kulttuurin ja tieteellisen tukimuksen tukemista apurahoin tai stipendein.
"Rälssi
Rälssi (ruots. frälse) tarkoittaa erivapauksia (ensi sijassa verovapautta), jotka Ruotsin kirkko ja maallinen ylimystö aikoinaan hankkivat itselleen. Rälssiksi kutsutaan myös kaikkia niitä, jotka nauttivat tätä vapautta. Historiantutkimus puhuu rälssisäädystä, rälssiluokasta tai rälssimiehistä varsinkin keskiajan yhteydessä. 1500-luvulla maallinen rälssi muuttui aatelissäädyksi. Moni maallista rälssiä edustava keskiajan rälssimies oli asemies ja vain vähemmistö lyötiin ritariksi.
Hengellinen rälssi syntyi tosiasiallisesti noin 1277, jolloin kirkon maat ja rakennukset saivat verovapauden. Vasta keskiajan viimeisellä vuosisadalla näyttää Ruotsin kirkko saaneen kaikkien tilojensa verovapauden tunnustetuksi. Hengellisestä rälssistä teki lopun Kustaa Vaasan toimeenpanema uskonpuhdistus. Västeråsissa 1527 tehtyjen päätösten mukaan peruutettiin suurin osa kirkon omaisuutta ja tuloja kruunulle.
Maallinen eli aatelinen rälssi syntyi 1279 kuningas Maunu Ladonlukon annettua Alsnön asetuksen. Asetuksessa myönnettiin verovapaus kaikille niille, jotka ottivat suorittaakseen sotapalvelusta ratsain. Jo 1300-luvulla tunnustettiin tietyin edellytyksin periytyvä rälssioikeus, joka siis jo silloin mahdollisti rälssisukujen muodostumisen.
Kustaa Vaasan ajoista lähtien ratsupalveluvelvollinen rälssiluokka muuttui aateliseksi virkamiessäädyksi. 1500-luvulla ratsupalvelusta vielä koetettiin pitää rälssin edellytyksenä ja ratsupalveluksen laajuus määrättiin rälssimaan tuoton mukaan. Juhana III:n ajoista alkoi olla sääntönä, että rälssi saavutettiin ainoastaan kuninkaan kirjeellä ja että periytyi siinäkin tapauksessa, että ratsupalvelusta ei voitu suorittaa. Aatelistosta oli tullut perinnöllinen sääty ja rälssistä erioikeus. Kustaa II Aadolfin ja Kristiinan ajoista lähtien rälssiin sisältyi taloudellisten etujen ohella oikeus päästä ylempiin virkoihin, forum privilegiatum, patronaattioikeus jne.
Suomessa asui useita suomalaisia rälssisukuja. Näitä olivat mun muassa Tavastien, Kurkien, Hornien, Jägerhornien, Sporen, Creutzien ja Karppalaisten suvut.
Aateliston viimeiset muodolliset erioikeudet kumottiin perustuslakia uudistettaessa 1995. Suomessa tunnustetaan kuitenkin yhä aatelisarvon periytyminen.
Rälssitilat
Rälssitilat olivat alkujaan aateliston omistamia maatiloja, jotka oli vapautettu maaveroista. Rälssimaa kasvoi etenkin kuningatar Kristiinan aikana alaltaan aatelisarvojen runsaan jakelemisen johdosta sekä siitä syystä, että aatelisto sai haltuunsa kruununmaata ja kruununveroja. Kaarle XI:n reduktio teki lopun tästä rälssimaan laajentamisesta. Laadultaan rälssierioikeus pysyi pääasiassa muuttumattomana, mutta rälssin laajentaminen kruunun- ja veromaahan tehtiin mahdottomaksi sillä, että määrättiin maanluonnot eli määriteltiin, mitkä maat saivat olla rälssimaita ja veronalaisia. Vuonna 1789 säädetty yhdistys- ja vakuuskirja vahvisti lopullisesti, että rälssimaata ei voitu muuttaa veronalaiseksi eikä päinvastoin.
Tämän jälkeen oli ainoastaan aatelismiehillä oikeus omistaa rälssimaata. Myöhemmin nämä rajoitukset poistettiin, Suomessa lopullisesti vuonna 1864, mutta rälssitilat pysyivät silti rälssitiloina omistajasta riippumatta. Rälssimaan verovapaus menetti merkityksensä vuonna 1925, kun vanhat maaverot lakkautettiin.
Mitkä ihmisryhmät siis aikaisemmin on vapautettu veroista?
-kirkko
-maallinen ylimystö
-asepalvelua hevosella(nopea kulkuneuvo) tehneet
Edut olivat verovapauden ohella:
-pääsy ylempiin virkoihin
-verovapaus myös jälkeläisille
Forum privilegium
"Erityinen oikeuspaikka
Erityinen oikeuspaikka (lat. forum privilegiatum) merkitsee oikeutta saada asiansa käsitellyksi sellaisessa oikeusistuimessa, joka ei yleensä käsittele ensimmäisenä asteena kyseisiä juttuja.
Suomessa erityinen oikeuspaikka on säädetty ainoastaan korkeimpien virkamiesten tekemille rikoksille. Tuomioistuinten jäsenten tekemät virkarikokset käsitellään säännönmukaisesti ylemmässä oikeusasteessa. Vähintään majurin arvoisen sotilaan tekemä sotilasrikos käsitellään ensimmäisenä asteena hovioikeudessa. Ministereiden, tasavallan presidentin, oikeuskanslerin, eduskunnan oikeusasiamiehen sekä korkeimpien oikeuksien jäsenten virkarikokset käsitellään valtakunnanoikeudessa. Lisäksi kaikki maanpetos- ja valtiopetosrikokset käsitellään ensimmäisenä asteena hovioikeudessa.
Nykyään erityisen oikeuspaikan tarkoituksena on lähinnä varmistaa, että alemmassa oikeudessa tehty virkarikosta ei käsitellä tässä oikeusistuimessa. Kaikkein ylimpien virkamiesten rikokset ovat kuitenkin luonteeltaan poliittisia, minkä vuoksi heidän virkarikoksensa käsitellään valtakunnanoikeudessa. Ennen vuotta 2000 erityisen oikeuspaikan käyttö oli laajempaa. Eri laeissa ja asetuksissa säädettiin lukuisien eri virastojen korkeimpaan johtoon kuuluvien virkamiesten virkarikossyytteiden käsittelypaikaksi hovioikeus. Kyse oli sääty-yhteiskunnan jäänteestä, jonka mukaan kunkin henkilön oli jouduttava vertaistensa tuomittavaksi. Koska yleisessä alioikeudessa istuivat maaseudulla lautamiehinä talonpojat ja kaupungeissa raatimiehinä porvarit, oli aatelisten jouduttava aatelisista koostuvan hovioikeuden tuomittavaksi. Rikosasioiden lisäksi myös aatelisten siviilijutut käsiteltiin aina hovioikeudessa.Vastaavasti myös yliopiston professorien, ylioppilaiden ja työntekijöiden siviili- ja rikosjutut tutkittiin ensimmäisenä asteena yliopiston konsistorissa.
Vaikka aateliston erioikeus saada asiansa käsiteltäväksi ensimmäisenä asteena hovioikeudessa poistettiinkin jo 1800-luvun puolessavälissä, ajatus korkeimmille virkamiehille kuuluvasta erityisestä oikeuspaikasta eli pitkälle sotien jälkeiseen asti. Suurin osa tätä koskevista säännöksistä kumottiin vasta vuoden 2001 alusta hovioikeuslain uudistuksella.
Patronaattioikeus
Patronaattioikeus ( lat.ius patronatus = suojelusherruus) merkitsi aateliselle aiemmin kuulunutta oikeutta ottaa pappi seurakuntaan, jossa hänellä oli säteritila. Alun perin niissä seurakunnissa, joissa joku varakas henkilö, useimmiten aatelinen, oli tehnyt kirkolle huomattavan lahjoituksen, hän oli saanut patronaattioikeuden eli oikeuden seurakunnanpapin nimittämiseen. Patronaattioikeus muodostui keskiajalla ja se oli laajassa käytössä Ruotsin suurvaltakaudella 1600-luvulla. Kustaa II Adolf vahvisti nämä oikeudet vuonna 1612 antamassaan aatelin privilegiossa. Aatelin vallan kasvaessa patronaattioikeus muutti yhä enemmän luonnettaan siihen suuntaan, että jo pelkkä asuinpaikka voitiin tulkita oikeudeksi papin valintaan, vaikka lahjoituksia ei olisi tehtykään.
Patronaattioikeudesta oli haittaa kahdella tavalla: Toisaalta se kavensi seurakunnan mahdollisuuksia vaikuttaa papin valintaan samoinkuin piispan ja tuomiokapitulin mahdollisuuksia valvoa virkoihin nimettävien kelpoisuutta; toisaalta se houkutteli pappeja moraalisesti epäilyttävään patronusten mielistelyyn virkapaikkojen toivossa. Pappi saattoi joutua alentavaan riippuvuuteen jo aatelin voudista, joka pienen herran tavoin käyttäytyi mielellään isännän elkein. Näitä epäkohtia kasvatti papinvaalijärjestelmän yleinen epämääräisyys.
Petri Karosen mukaan patronaattioikeuden merkitystä on liioiteltu ja pappien nimittämisessä oli usein kyse aikakaudelle tyypillisestä patronus-klientti-suhteesta. Suurvalta-ajalla seurakuntien pappismiesten määrä kaksinkertaisui. Suurin osa Suomen seurakunnista oli konsistoraalisia, joihin tuomiokapituli ja seurakuntalaiset yhdessä valitsivat papin yhdessä.
Käytännössä oikeus johtui siitä, että kartano edusti taloudellista kykyä rakentaa kirkkoja, kappeleita tai rukoushuoneita, jolloin kirkkoherran, kappalaisen tai papiston apulaisen, saarnaajan asettaminen vaikutti kohtuulliselta.
Ennen vuotta 1865 evankelis-luterilaiset seurakunnat Suomessa vastasivat myös paikallishallinnosta ennen kuin maaseudulla kunta-asetuksella erotettiin maallinen kunta evankelis-luterilaisesta seurakunnasta, mihin saakka seurakunnan kirkkoherra toimi myös kunnanjohtajana."
Olisi selvitettävä, miksi säätiöitä ei veroteta.
Jäljellä on poliittinen rälssi, joka on asettunut Ruotsalaisen kansanpuolueen taakse.
"Pääsy ylempiin virkoihin", sehän on vieläkin jäljellä; Rkp:n kiintiöt hallituksessa ja viroissa.
Kirkko saa nykyään jopa kerätä veroja, ei puhettakaan että maksaisi.
Räsänen toimi siellä kuin Jeesus, harventaen maksajien joukkoa.
"Yleishyödylliset" asemiehet saavat päivärahaa 6-12 kuukautta.
"Suojelusherruus" on mielenkiintoinen ja ajankohtainen asia.
Rkp voi säätiöidensä rahojen avulla esim. yliopistoissa määrätä johtohenkilöt, antamiensa lahjoitusten avulla. Sibeliusakatemia/Musiikkitalo, Helsingin yliopisto...
Opetusministeriössä on aina ollut Rkp-myönteinen johto. Miten lie se "suojelu" hoidettu...
Kaupungeissa on selvää todisteaineistoa lahjonnasta tai sen yrityksistä. Lohja on "vapaaehtoisesti" kaksikielinen.
Kaarinassa verovapaa rkp-rahasto, Svenska kulturfonden yritti ostaa maa-alueen, jolle olisi rakentanut rälssitilan ruotsinkieliseen käyttöön, jonka kulut se olisi maksattanut kaupungilla ja valtiolla.
Hämeenlinnassa joitain vuosia sitten mainittiin summa 20.000 euroa, jota Rkp-rahasto tarjosi kaupungin kulttuurijohtajalle ruotisnkielisen rälssikoulun perustamiseen.
Seinäjoella vastaavaa toimintaa, tosin epäonnistunutta, koska ruotsinkielisiä ei juuri ole.
Jyväskylässä 2 oppilasta sai aikaan erityisoikeuksien järjestelemisen.
Ahvenanmaa on kokonaisuudessaan rälssialue, jonka verot palautetaan sille vuosittain korkojen kanssa.
Ja Rkp:n henkilöt eivät tokikaan joudu mihinkään oikeuteen.
Noinhan se toimii, ja kaiken huippu on että nämä selkeät lahjukset naamioidaan julkisiksi ja laillisiksi " stipendeiksi" tms. Ja maksetaan säätiöitten rahoista joista ei makseta veroja...
Tämä puretaan kun perussuomalaiset pääsevät valtaan.
Rkp eipidä verojen maksamista yleishyödyllisenä toimintana. Siksi Rkp v astustaa säätiöiden osinkotulojen verottamista.
Rkp ei pidä verojen maksamista yleishyödyllisenä toimintana
Kreikkalaiset ei myöskään pidä verojen maksamista yleishyödyllisenä toimintana
Juurihan on todettu, että jos säätiön toiminta muuttuu yleishyödyllisesstä toiminnasta elinkeinotoiminnaksi, yleishyödyllisyyden status katoaa.
RKP:läisten säätiöiden varat on poikkeuksetta keinoteltu pörssissä.
Ja pörssissä pelaaminen on mitä suurimmassa määrin elinkeinotoimintaa.
Eli RKP:läisten säätiöiden yleishyödyllisyys ei täyty,
joskaan se ei täyty muidenkaan kriteerien perusteella.
Sixten Korkman sanoi äsken, että Martti Ahtisaari on ehdottanut, että Euroopassa kerättäisiin verot yhteen kassaan ja siitä sitten jaettaisiin jäsenmaille. Korkmanin mukaan hän arvostaa Ahtisaarta, mutta tämä Ahtisaaren ehdotus tarkoittaisi sitä, että Suomesta siirrettäisiin rahaa eteläeurooppalaisille maille.
Samainen Ahtisaari on alkanut Rkp:n juoksupojaksi kielipolitiikassa.
tuo Ahtisaaren EU-ehdotus kertoo meille kaiken siitä, millainen Ahtisaari on.
Hän ryhtyy sellaisiin hankkeisiin, joista saa itse palkkion, ja joissa suomalaiset häviävät.
Kreikka ym. etelänmaat ovat tähän asti olleet Euroopan rälssimaita, verovapaita.
Suomessa on joka sentti vedetty.
Kannatetaan tätä hanketta!
Kun perussuomalaiset ovat hallituksessa tämä toteutuuu!
Hyvä vaalivaltti , pakkoruotsin poistamisen ohella !
RKP säätiöt voisi pistää tuollaiselle 30 %:in pääomaverolle, noin aluksi.