Saarnaaja 9:5 "Sillä elävät tietävät, että heidän on kuoltava, mutta kuolleet eivät tiedä mitään, eikä heillä ole paikkaa, vaan heidän muistonsa on unhotettu."
Eikö Raamattu selvästi kerro, mitä kuolemassa tapahtuu:
Kuolleet ovat tiedottomassa tilassa, siis eivät ole oikeastaan missään, vaan heidän tulevaisuutensa riippuu siitä, ettäJumala näkee heidät arvollisiksi ylösnousemukseen, siis luo heidät uudelleen.
Jotka Jumala näkee sellaisiksi, jotka eivät ole arvollisia, jäävät ikuiseen tiedottomuuden tilaan, ikuiseen kuolemaan, siis heitä ei enää ole olemassakaan.
Helvetin tuli-opetus on vanhaa pakanallista perua
Eikö se vain niin ole?
Eikö Raamattu selvästi kerro, mitä kuolemassa tapahtuu:
Kuolleet ovat tiedottomassa tilassa, siis eivät ole oikeastaan missään, vaan heidän tulevaisuutensa riippuu siitä, ettäJumala näkee heidät arvollisiksi ylösnousemukseen, siis luo heidät uudelleen.
Jotka Jumala näkee sellaisiksi, jotka eivät ole arvollisia, jäävät ikuiseen tiedottomuuden tilaan, ikuiseen kuolemaan, siis heitä ei enää ole olemassakaan.
Helvetin tuli-opetus on vanhaa pakanallista perua
Eikö se vain niin ole?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Raamattuhan puhuu kahdesta ylösnousemuksesta, vanhurskasten ja jumalattomien.
Tuo Saarn. 9:5 tarkoittaa selvästi kuoleman ja ylösnousemuksen välistä aikaa. Kahden kollektiivisen ylösnousemuksen jälkeen vanhurskaat menevät taivaaseen ja tuli polttaa jumalattomat (kun he ovat herätetty kuuleman tuomionsa) niin, että heistä ei jää mitään jäljelle.
Mutta mitä ovat "vanhurskaat" ja mitä ovat "jumalattomat".
Mihin kategoriaan luetaan ne, jotka eivät pitkän historian kuluessa koskaan ole saaneet kuulla Raamatuista ja Jeesuksesta?
Missä kulkee vanhurskaan ja jumalattoman raja?
Ja vielä: mikä tuli polttaa esimerkiksi 100 vuotta, tai kauemminkin sitten kuolleen jumalattomaksi luokitellun ihmisen? Pitääkö hänet herättää jälleen eloon tuomittavaksi, vaikka Paavali sanoi Roomalaisille 6:7 "sillä joka on kuollut, se on vanhurskautunut pois synnistä".
Kuolema on synnin palkka, (kaikki ihmiset kuolevat, koska ovat tehneet syntiä)ja ikuinen elämä on Jumalan lahja.
Ketään ei voida tuomita ikuisen helvetin tuleen, koska silloin hänelle pitäisi antaa myös ikuinen elämä, jotta häntä voitaisiin ikuisesti piinata.
Mikä lahja sellainen elämä olisi olisi?
Roomalaisille 6:23 Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.
Käsitykseni on se, että ne, joissa Jumala ei näe mitään hyvää, siis ovat pinttyneitä väärintekijöitä, eivät saa ylösnousemusta, vaan jäävät ikuiseen kuolemaan, tiedottomaan tilaan.
Ei Raamattu tunne ikuista piinaa, eikä sielun kuolematomuutta. Raamattu puhuu kuitenkin jumalattomien ylösnousemuksesta ja toisesta kuolemasta, ikuisesta kadotuksesta, joka on jumalattomien osa.
"Noin se menee" sanoi:
"Ei Raamattu tunne ikuista piinaa, eikä sielun kuolematomuutta. Raamattu puhuu kuitenkin jumalattomien ylösnousemuksesta ja toisesta kuolemasta, ikuisesta kadotuksesta, joka on jumalattomien osa."
Kysymys:
Mikä tarkoitus jumalattomien ylösnousemuksella olisi, jos heidän on taas kuoltava, ilman mitään mahdollisuutta muuttua?
Miten selität Paavalin sanat:
Roomalaisille 6:7 "sillä joka on kuollut, se on vanhurskautunut pois synnistä".
Mitäpä, jos suuri osa ihmiskuntaa, joka ei ole tänä aikana saanut mahdollisuutta, saa uuden sellaisen ylösnousemuksensa jälkeen.
Luonnollisesti jos eivät ole tieten tahtoen hylänneet Raamatun sanomaa.
Ystävällisin terveisin.
Miksi uskoa "saarnaajaa"?
Mitä evidenssiä meillä on siitä mitä kuolemassa ja sen jälkeen oikeasti tapahtuu,,"saarnaajako" siitä sen ainoan totuuden meille kertoo?
Ja millähän perusteella?
Tuoda,,, "mitä se tuntee elämää, joka tuntee vain elämää" tai "ettei se tunne omaa maataan, joka tuntee vain sen"?
Absoluuttista historiallista näytöä meillä ei ole edes siitä kuvaavatko heprealaiset tekstit tai kreikkalaiset kirjoitukset (evankeliumit) ylipäätäänkään historiallisia tapahtumia, saatika ovatko niiden kertomukset ihan realin kanssa synkassa, vai onko kyseessä vaikkapa juutalais-roomalaisen historioitsija-perhe Pisojen suuri fiktio.
Vaikka siis ihmiset vakuuttavat ihan millä medialla tai millä aikavälillä perustellen mitä hyvänsä ja tahansa, niin on syytä olla aina kriittinen,,varsinkin jos väitetään tietojensa lähteeksi itse Jumalaa.
Henkilökohtaisesti katson niin ettei kuoleman jälkeisestä ole sinänsä edes huolta lähinnä olemassaolevien mahdollisten vaihtoehtojensa kautta.
Nimittäin jos kuolema merkitsee kaiken raukeamista tyhjiin, siis niin että ei ole mitään tietoa,,ei siis tekoa, ei tiedä siis koskaan edes eläneensä, syntyneensä, kuolleensa,,ei mitään,,niin se on ihan hyvä tila.
Toisaalta taas jos se toinen vaihto-ehto onkin totta, eli kuolemasta seuraa vielä jotain tietoista, niin ei sekään ole erikoisempi vaihtoehto.
Tilalla on kai silloin jokin merkitys, vaikka merkitys suorittaa uusi sukellus uusiin seikkailuihin?
Jos tietoisuutemme ei voi koskaan hävitä viittaa se siihen ettei tietoisuus perimmältään ole pelkästään "jotain" esim. negativiinen.
Siis jos tietoisuutemme ei ole riippuvaisuutta ulkoiseen hahmotukseen sisältää se luonnollisesti jo k a i k e n, eli niin nyt olevan, kuin menneen ja tulevan.
Sellaisessa tietoisuudessa myös karkea myyttinen ihmis-luomus ja mm. helvetti & taivas-kuvastot katoaa.
on alkujaan kirjoitettu egyptiläisin hieroglyfein josta se käännetty hepreaksi joka kirjoitetaan pelkin vokaalein ja n 4000 vuotta sitten siis vanha t.Uusi testamentti on kirjoitettu 100-200 v tapahtumien jälkeen muistitiedon mukaan.Pilkuntarkka tulkinta siis mahdotonta kummassakin kirjassa