Muutin rivitaloon, jossa on oman lapseni ikäisiä lapsia tasan yksi. Naapurin lapsen vanhemmat toivottivat meidät oikein tervetulleiksi kun saivat omalle lapselleen leikkikaverin. Alku sujuikin ihan mukavasti. Perhe halusi 3-vuotiasta lastani kylään heille usein. Muutaman kerran päästinkin.
Pihalla leikittiin jne. Ensin naapurit vetivät herneet nenään siitä etten laskenut lastani heille päivittäin leikkimään. Minua, äitiä, ei kutsuttu. Sitten alkoi valittaminen sitä että komennan lapsia liikaa (heidän lastaan en komentele vaan omaani), sen jälkeen meidän koti oli liian siisti ja lapseni ruokavaliossakin oli heidän mielestään vikaa (lapseni ei syö karkkia). Rouva alkoi epäillä että pidän heidän kotiaan epäsiistinä tai heitä huonoina kasvattajina. Huomautin etten ole koskaan sanonut mitään sellaista. Sitten naapurin rouva alkoi saada draamaqueen kohtauksia ja pian sen jälkeen heidän lapsensa alkoi kiusata lastani.
Alkoi tosi kummallinen tapahtumasarja. Lapseni hakee "kaveriaan" leikkimään. Kaveri tulee ulos äidin kanssa. "Kaveri" haluaa leikkiä juuri niillä leluilla kuin oma lapseni ja juuri siinä lutakossa kuin oma lapseni ja juuri sillä kepillä kuin lapseni juuri on leikkimässä. Jos ei muuten onnistu niin sitten "kaveri" ulvoo niin kauan että lapseni antaa lopulta periksi. Oleminen on siis jatkuvaa kiusaamista. Itse en uskalla tapahtumien kulkuun puuttua, ellei mene fyysiseksi väkivallaksi. Aikansa kun "kaveri" kiusaa lastani niin lopulta lapseni täräyttää että "kaveri on tyhmä" tms. No, sitten "kaverin" ÄITI saa kohtauksen. Myös perheen isä saa näitä draamaqueen-kohtauksia. Lapseni ei itse kiusaa, lyö, töni tms., joten sanat ovat hänen ainoa keinonsa puolustautua. Ja oikeassahan lapsi on: kaveri käyttäytyy tyhmästi.
Muutaman kerran olen moittinut lastani möläytyksistään, mutta enää en aio, koska hänen kommenttisna ovat täysin aiheellisia. Mitä siis teen? Kaikesta huolimatta lapseni haluaa leikkiä naapurin "kaverin" kanssa, kun muitakaan ei ole. Miten tällaisessa tilanteessa tulisi toimia? Vahingoitanko omaa lastani jos annan tällaisen "ystävyyden" jatkua. Pojat keskenään tulisivat todennäköisesti hyvin juttuun jos vanhemmat näyttäisivät itse vähän parempaa esimerkkiä. mutta miten keskustella ja toimia vanhepien kanssa jotka ovat itse jääneet henkisesti lapsen tasolle? Miten tällaisissa tilanteissa oikeaoppisesti tulisi toimia?
Pihalla leikittiin jne. Ensin naapurit vetivät herneet nenään siitä etten laskenut lastani heille päivittäin leikkimään. Minua, äitiä, ei kutsuttu. Sitten alkoi valittaminen sitä että komennan lapsia liikaa (heidän lastaan en komentele vaan omaani), sen jälkeen meidän koti oli liian siisti ja lapseni ruokavaliossakin oli heidän mielestään vikaa (lapseni ei syö karkkia). Rouva alkoi epäillä että pidän heidän kotiaan epäsiistinä tai heitä huonoina kasvattajina. Huomautin etten ole koskaan sanonut mitään sellaista. Sitten naapurin rouva alkoi saada draamaqueen kohtauksia ja pian sen jälkeen heidän lapsensa alkoi kiusata lastani.
Alkoi tosi kummallinen tapahtumasarja. Lapseni hakee "kaveriaan" leikkimään. Kaveri tulee ulos äidin kanssa. "Kaveri" haluaa leikkiä juuri niillä leluilla kuin oma lapseni ja juuri siinä lutakossa kuin oma lapseni ja juuri sillä kepillä kuin lapseni juuri on leikkimässä. Jos ei muuten onnistu niin sitten "kaveri" ulvoo niin kauan että lapseni antaa lopulta periksi. Oleminen on siis jatkuvaa kiusaamista. Itse en uskalla tapahtumien kulkuun puuttua, ellei mene fyysiseksi väkivallaksi. Aikansa kun "kaveri" kiusaa lastani niin lopulta lapseni täräyttää että "kaveri on tyhmä" tms. No, sitten "kaverin" ÄITI saa kohtauksen. Myös perheen isä saa näitä draamaqueen-kohtauksia. Lapseni ei itse kiusaa, lyö, töni tms., joten sanat ovat hänen ainoa keinonsa puolustautua. Ja oikeassahan lapsi on: kaveri käyttäytyy tyhmästi.
Muutaman kerran olen moittinut lastani möläytyksistään, mutta enää en aio, koska hänen kommenttisna ovat täysin aiheellisia. Mitä siis teen? Kaikesta huolimatta lapseni haluaa leikkiä naapurin "kaverin" kanssa, kun muitakaan ei ole. Miten tällaisessa tilanteessa tulisi toimia? Vahingoitanko omaa lastani jos annan tällaisen "ystävyyden" jatkua. Pojat keskenään tulisivat todennäköisesti hyvin juttuun jos vanhemmat näyttäisivät itse vähän parempaa esimerkkiä. mutta miten keskustella ja toimia vanhepien kanssa jotka ovat itse jääneet henkisesti lapsen tasolle? Miten tällaisissa tilanteissa oikeaoppisesti tulisi toimia?
Vastaukset 69
Vanhimmat
Minä tekisin niin, että heti tällaisen tilanteen alettua veisin lapseni pois. Lähdetään katsomaan suosikkileffaa, lukemaan suosikkikirjaa, maalaamaan sormiväreillä, välipalalle... Mitä nyt keksitkin. Siis jotakin sellaista, mistä lapsesi pitää ja mikä saa naapurin kateelliseksikin. Ehkä "kaveri" ennen pitkää huomaisi, että kuvaamasi kaltainen toiminta ei kannata. Eivät lapset ole tyhmiä, kyllä he hoksaavat, millainen toiminta on kannattavaa. Naapurin naista ja hänen puheitaan/huutamistaan en noteeraisi ollenkaan, korkeintaan katsoisin hitaasti.
Enpä tiedä, mielestäni ehdotelmasi ei tule toimimaan. Lapsi ei välttämättä hoksaa, mikä menee pieleen, hän pikemminkin kokee vain yksinään jäämisen. Jos siinä olisi aikuinen kertomassa ja selventämässä tilannetta, olisi vielä mahdollisuus lapsen oivaltaa. Tämä ei johdu lapsen tyhmyydestä, vaan heidän pienestä kokemusmaailmastaan, vaillinaisesta kyvystä hahmottaa kokonaisuuksia, syitä ja seurauksia.
Entäpä tuo, että aina lähdetään tekemään jotain suosikkiasiaa.. loppujuoksussa saattaisi olla niin, ettei päivittäisiä ulkoiluja saataisiin alkua pidemmälle, kun pitäisi jo lähteä. Ei hyvä tuokaan, kun ongelma on enempi kaverin vanhemman ajatusmaailman kapeus.
Naapurin naisen hitaasti katsominenkaan ei neuvo kenellekään miten on käyttäydyttävä. Ehkä kaikista potentiaalisin keino tilanteen korjaamiseksi on kuitenkin keskustelu tämän aikuisen kanssa, sillä vaikka hän ehkä olisikin lapsen tasolla ajattelussaan, hän noista kolmesta on se, jolta voi kuitenkin edellyttää jonkunlaista rationaalisuutta. Tästä ei välttämättä ole mitään apua, mutta onpahan tullut yrittäneeksi. Oikeastaan todella kurja ja vaikeasti ratkaistava tilanne, jota ei varmaankaan ihan päivittäisenä jaksaisi kovinkaan kauan.
Sekin tuli mieleen, että tosiaankin voi olla, että kaverin kotona on sotkuisempaa ja heidän elämä on enempi retuperällä, ja siksi et ole saanut kutsua heille. Voihan olla, että he mielissään tietävät, että jo ensimmäiset silmäykset heidän kotiinsa ja elmäntyyliinsä saattaisi herättää ajatuksen lastensuojelutarpeen selvittämiseksi. Ja kuka tietää, miten hyvät tutut he jo eri viranomaisten kanssa ovat.. Mistä näitä tietää.
Oletettavasti olo tuossa rivarissa käy ajanmyötä niin ahdistavaksi, että joku siitä vielä muuttaa pois. Yleensä viisaampi antaa periksi.
Onpas raivostuttavan kuulostava tilanne..
Eihän kukaan viisas anna alle kouluikäistään lasta lähes tuntemattoman hoitoon..meillä n.6v poika oli eskarin jälkeen mennyt kaverilleen leikkiin oli niin sovittu olivat eestiläisen tytön vahdittavana..myöhemmin paljastui että siellä katsottiin pornoleffoja ja pojilla leikki kaluna oikea revolveri..myöhemmin nainen "äiti"tuomittiin etelä suomen suurinpana huumerikollisena 8v vankilaan..sellainen naapuri meillä..
Toivottavasti tuo naapurin poika on päivät lastentarhassa jossa hän saa hyvää kasvatusta kun kotona ei saa sitä. Hirveää jos hän on tuollaisten vanhempien ainoa lapsi ja on heidän kanssa yhdessä koko päivät . Minkälainen poika hän on kun menee kouluun ? Sitä saattaa vain arvailla . Hänellä tulee olemaan suuret vaikeudet koulussa . Mutta jos hän pääsisi nyt muiden lasten sekaan lastentarhaan niin hänellä olisi helpompaa sopeutua kouluun . Siellä Lastentarhassa hän oppisi ottamaan huomioon toisetkin lapset ja jakamaan lelut . Ei se ole hyvä että lasta pidetään kotona kouluikään asti .
VAI VELJESKANSAA EESTILÄISET?? EI TODELLAKAAN OLE!! EIKÄ TULE!! RYSSILLE NE ON VELJESMAFIA KANSAA.SAMANLAISIA ROSVOJA IHAN KAIKKI!!! KUSESSA OLLAAN NIIDEN KANSSA JO NYT JA PAHASTI!!! MITÄ TULEE NYKYPÄIVÄN "VANHEMPIIN" JOKAINEN ALLE 40V. ON ITSEKIN VIELÄ TÄYSIN PENTUJA!!!
OHO! ? Sinulla ei ole minkäänlaista tietoa Eestiläisistä, Virolaisista.
Sinä huudat vain vironvenäläisistä ! Etkö muita tunne......;) Perusvirolaisissa ei ole rikollisia sen enempää kuin suomalaisissakaan. ;))))
miten ensin saot "eihän kukaan viisas anna alle kouluikäistä vieraille kylään" ja samaan hengenvetoon toteat että itse teit niin?? huhhuhh!!
vahiko ei tule kello kaulassa..jopa omassa suvussa voi elää piileviä dorkia.
" Perhe halusi 3-vuotiasta lastani kylään heille usein...
Kaveri" haluaa leikkiä juuri niillä leluilla kuin oma lapseni ja juuri siinä lutakossa kuin oma lapseni ja juuri sillä kepillä kuin lapseni juuri on leikkimässä. Jos ei muuten onnistu niin sitten "kaveri" ulvoo niin kauan että lapseni antaa lopulta periksi. Oleminen on siis jatkuvaa kiusaamista. Itse en uskalla tapahtumien kulkuun puuttua, ellei mene fyysiseksi väkivallaksi. Aikansa kun "kaveri" kiusaa lastani niin lopulta lapseni täräyttää että "kaveri on tyhmä" tms. No, sitten "kaverin"
Siis nämä "kaverukset" ovat noin kolmevuotiaita? EI kolmivuotias tietoisesti kiusaa! Hänen ikäisensä ei vielä edes oikein osaa leikkiä aktiivisesti toisten kanssa vaan se menee juuri kuvaamasi kaltaiseksi samoista leluista kinastelemiseksi.
Ongelma ei siis ole ollenkaan tämä lapsi. Hänen käytökseensä tuskin edes vaikuttavat vanhempien asenteet teitä kohtaan, olivat ne sitten mitä tahansa. Hän vain toimii oman ikätasonsa ja luonteensa mukaan.
Ongelma ovat siis ne vanhemmat. Hekään eivät ymmärrä että lapsi on pieni ja hänen toimintaansa pitää ohjata rakentavaan suuntaan mutta se ei tietysti useimmiten vielä ole kovin tuloksellista. Ei siitä pidä mitään kohtauksia nostaa vaan olla tyyni ja hoitaa tilanne. Ja sitten jatketaan kuin mitään eritysitä ei olisi tapahtunut.
Itse olisin tulevaisuudessa mahdollisimman vähän noiden vanhempien kanssa tekemisissä mutta antaisin kyllä lasten leikkiä keskenään jos he sitä oikeasti itse haluavat. Ei tietysti ole helppoa tasapainoilla mutta kannattaa yrittää.
Höpö höpö. Kolmevuotiaat osaavat vallan mainiosti leikkiä yhdessä juonellisiakin leikkejä kun vanhemmat opettavat alkuun. "Tehkääpä leipomo ja paljon suklaakakkuja! Ahaa, sä haluat tehdä taikinaa, no teepä sinä pullaa." "Tässähän on hyvä auto, tämä oksa on ratti. Kumpi ajaa ensin? Ja vuorotellen." Aikuinen ei vielä pääse helpolla, leikit eivät ala itsestään mutta onnistuvat, kun jollain on pinnaa neuvoa ja ohjeistaa.
Voit puhua, että nämä ovat "Villen"omia leluja ja jos hän haluaa leikkiä niillä, niin pitää antaa. "Villeä" opetat , että omia leluja pitää lainata kaverille, mutta kädestä ei voi kukaan ottaa. Joutunet olemaan se ope paikalla, eli samalla kun neuvot omaasi, niin puutut naapurinkin käytökseen. Kunhan et käy käsiksi niin kellään ei pitäisi olla sanomista;)
Pyydä itse naapurit (äiti kanssa) teille, äläkä siivoa turhan tarkasti. Keitätte kahvit ja juttelette niitä näitä. Ajoita pyyntö siten, että voit rajata sen: "meille kävisi huomenna, että tulisitte kymmeneltä kylään mutta puolilta päivin me käydään sitten syömään" tms.
Ja onhan noita leikkipuistoja missä voi yrittää tutustua ihmisiin ja vaihdella puhelinnumeroita.
No eihän tämä naapurin poika ole ottanutkaan mitään käsistä, vaan aloittajan poika on antanut. Pienillä lapsilla on sellainen mielikuva että toisella on paremmat lelut. Aloittaja voisevoisi opettaa poikaansa pyytämään tältä toikiselta kivaa lelua lainaan, sehän ei ole kiusaamista että toinen lainaa. Kukahan lie omistaan ne rapakot ? Eikö niihin mahdukkaan kahta yhtä aikaa ? Kyllä meidän lapset ovat kavereineen osanneet samassa rapakossa leikkiä, eikä kukaan ole märissyt, että toinen kiusaa.
Ja voi olla niin, että naapuri on kiinnittänyt huomiota komenteluun, lapsille pitää kuitenkin antaa vähän löysääkin, eikä jatkuvasti komennella, kolhuista jne. oppii, jos sallitaan. Eikä kotona pidä olla aina niin siistiä.
Saimme vaimon avustuksella kaksoset tyttöjä molemmat ,tuohon kasvatus ja vahtihössötykseenkun lähtee noilla konstein mukaan niin suo on loputon .
Uskoakseni päiväkoti,koulut ,armeija,opiskelupaikat ym. eivät luultavasti lähde tulille tarkoitetuilla tavoilla,kuri ensin omille ja jos aihetta on myös leikkitovereille,kaikkiaan oikeudenmukaisuus ja samalinja vanhemmilla kasvatuksessa ,tasaisuus vie kaikista parhaaseen lopputulokseen.Kyllä naapuritkin sen ajan myötä näkevät olettaen että itse saavat pullista mieleisiään.Vaimoni lastentarhan opettajana on sitä mieltä niinkuin itsekin,riidat selvittäkööt keskenään varmasti osaavat koska ovat osanneet aloittaakkin.
Muistaakseni ei ole tarvinnut omien eikä vieraiden lasten riitoihin puuttua,loppuvat kyllä aikanaan,oletan että normaalisti ne ovat jotakin käsi rysyä.
Molemmat tytöt ovat opettajina Aaltoyliopistossa että ovat kakkunsa oikein osanneet katsella.Ps.eihän ammattinyrkkeilijätkään 15.sta erän jälkeen kykene juuri kissaakaan sanomaan kuin ki.....
"Höpö höpö. Kolmevuotiaat osaavat vallan mainiosti leikkiä yhdessä juonellisiakin leikkejä kun vanhemmat opettavat alkuun"
Eli juuri kuten sanoin, he eivät osaa vielä AKTIIVISESTi leikkiä yhdessä vaan tarvitsevat usein aikuisen sysäyksen siihen.
He eivät myöskään kiusaa tietoisesti vaan kinastelu liittyy juuri ikäkauteen. Tätä kuvaa hyvin oheinen lainaus:
"Juuri kolme vuotta täyttänyt ei kuitenkaan vielä osaa ottaa toisten tunteita huomioon. Hän on tosikko, ja jaksaa kinastella kunnes oppii odottamaan vuoroaan, jakamaan ja pyytämään lupaa. (Riihonen 1991: 78-82)"
Eli minusta on juuri kuten sanoin. Ongelma ei ole naapurin lapsi tai oma lapsi vaan ne aikuiset. He eivät osaa (siis lähinnä naapuri ei osaa) suhtautua oikein lasten tapaan olla yhdessä. Eivätkä opastaa ja ohjata riittävästi.
Lapset osaavat todellakin kolmevuotiaana puuhata ilman aikuisten 'sysäystä'. Olet sinäkin sitten yhdenlainen idiootti.
Lapset ovat viisaampia kuin sinä! Etkö tajua millainen heidän tajunnallinen elämänsä on jo alle vuodenkin ikäisenä?!
Opettelisit elämään, meditoimaan ja havainnoisit tajuntaasi niin ymmärtäisit vähitellen muitakin.
Et itsekään kovin aikuiselta vaikuta.
Ymmärräthän, että kyse on 3-vuotiaista lapsista. Eivät sen ikäiset jatkuvasti kiusaa. Siis he eivät ole kiusaajia, he vasta opettelevat sosiaalisia taitojaan, joihin he tarvitsevat aikuisia tueksi ja ohjaajiksi. Moittiminen 3-vuotiaan "möläytyksistä" ei ihan sitä ole.
"Mitä siis teen?" ,kysyit. Ole asiallinen ja aikuinen. Jos haluat antaa lapsesi jatkaa kaverisuhdettaan naapurin lapseen, tue molempia lapsia siinä. Älä arvostele ja nimittele naapurin lapsen vanhempia. Heillä on omat tapansa elää ja olla ja niin on sinullakin. Et ole naapureille selitysvelvollinen omasta ja lapsesi elämästä ja tavoistanne. Kunnioita myös naapureitasi, vaikka et kaikkea hyväksykään.
Jos koet yhteiselon naapureidesi kanssa liian raskaaksi, sinun ei tarvitse jatkaa sitä. Sinun ei tarvitse "antaa" lastasi kylään naapureille, eikä sietää naapureiden arvostelua jos et kerran halua. Tervehtiä voi aina ja olla asiallinen, vaikka et haluakaan sen enempää olla heidän kanssaan tekemisissä.
Veitpä jalat suustani...
Ei ole kovin aikuista toi ap:n ihmettely ja toimintakaan.
Tapauksia tuntematta ja vain ap:n näkemyksen varassa sain kuvan, että kyseessä on kaksi ääripään kasvattajaa (jotka molemmat voivat kohtuullisuudessaan olla ihan ok). Naapuri suhtautuu siisteyteen, ruokaan ja rajoihin rennommin. Antaa lasten itse toimia ja tutkia, mikä tietenkin liiallisena on huono, sillä lapsi tarvitsee rajoja ja ohjausta vielä 3-vuotiaana paljonkin.
Ap taas edustanee tiukan linjan kasvattajaa, joka pyrkii kontrolloimaan enemmän. Siisteys, ei karkkia 3-vuotiaalle, tarkkana leluista ym. Ja haluaa siloittaa lapsensa tieltä kaikki ikävät tilanteet. Nekin ihan hyviä juttuja mutta överiksi vedettynä voivat aiheuttaa ahdistusta paitsi vanhemmalle myös lapselle...
Nämä kaksi kasvatustapaa sitten kun hiekkalaatikolla törmäävät niin noinhan voi käydä, jos KUMMALLAKAAN ei ole kykyä hoitaa asioita kypsästi. 3-veet kyllä osaavat toki jo leikkiä yhdessä mutta tarvitsevat paljon tukea. noin pienet ovat vielä kovin "itsekkäitä", eli sosiaalisesti kypsymättömiä ja nahistelua tulee jatkuvasti. Se kuuluu normaaliin kehitykseen! Niistä tilanteista pikku hiljaa opitaan sosiaalisia taitoja. Paitsi jos vanhemmat alkavat haukkua toisen lapsia tyhmiksi ja pakkaavat heti lapiot kassiin ja poistuvat, kun pieni, normaali konflikti tulee...
Jo on helevetissä jutut!?
Nyt on jo noin hieno nimi keksitty kiusaamiselle!? "Sosiaalisten taitojen opettelu". Voi vittulan väki etten paremmin sano.
Sinusta tulisi hyvä sosiaali- ja terveysministeri.
Sitäpaitsi kannattaa lukea hänen tekstinsä kunnolla ennenkuin kommentoit. Lue se ja ajattele sen sisältöä että mitä siinä sanotaan, koska et näyttänyt ymmärtävän sitä että juuri kirjoittajaa vastaan on "hyökätty". Kysymys ei ole hänen kunnioituksenpuutteestaan.
Luin tekstin huolella. "Kiusaaminen" oli ap:n mukaan sitä, että naapurin lapsi haluaa leikkiä samalla lelulla, samassa kuralammikossa, alkaa huutamaan, jos ei saa tahtoaan läpi... Eli ihan normaalia 3-vuotiaan itsekästä, ikätasoista leikkiä! Se on sitten aikuisen korvien välissä, jos ei osaa tätä hoksata tai siihen kypsästi puuttua... Jos lasta ei näissä tilanteissa ohjata ja neuvota eteenpäin voi olla, että heistä tuleekin kiusaajia, kun sosiaalset taidot jäävät oppimatta.
Että väet vaan itsellesi ;) Noi toisten hyökkäilyt taas on vähän kaksipiippuisia asioita ja niihin en halua lähteä kovin voimalla mukaan, koska ap:n näkemys voi olla tuo, mutta tositilanne saattaa olla sitten eri... Mitä on sanottu ennen, mitä siinä välissä, onko nämä "draamaqueen" kohtaukset nousseet tyhjästä vai esim. hienovaraisesta kettuilusta??? Ehkä on ehkä ei... ;)
Mistä näitä (muitten) vanhemmuuden asiantuntijoita oikein tulee....
Kyllä 3-vuotiaat todellakin voivat olla kiusaajia. Yritä nyt tajuta että individualisoituminen alkaa jo alle vuoden ikäisenä, ja lapsien tajunnallinen
elämän on syvempi ja psykedeelisempi kuin sinun kapeakatsaisen juntin nyt.
Lapset usein haluavat juuri sen, mikä toisella on. Jos annat lapsille eriväiset pallot, he vaihtavat ne aina keskenään, koska se toisen pallo on kivampi.
Siinä ei ole mitään outoa, mutta naapurin lapsen vanhemmalla on ongelma, koska hän ei ymmärrä pikkulapsen toimintaa. Ei 3-vuotias ole valmis ihminen, hänellä on paljon opittavaa. Yksi opittava on yhdessä leikkimisen vaikeus. Monta kertaa saa huomata, että alle 3-vuotias ei osaa leikkiä ikäistensä kanssa. Riita voi puhjeta mistä vain.
Voitko mitenkään ohjata leikkejä ihan pikkuisen neuvomalla , esim. sanomalla, että" tätä lutakkoa voi sohia molemmilta puolilta, katsopas tällä tavalla!" Vai sekaantuuko naapurin rouva asiaan? Pitää varata kaksi karahkaa, ja lapset valitsevat omansa. Pienellä kehumisella karahka todetaan erinomaiseksi. :) Jos karahkaa käytetään lyömäaseena, se otetaan oitis pois.
Lasten pitäisi toki leikkiä keskenään ilman, että aikuiset koko ajan neuvovat vieressä, sillä aikuinenhan ei edes tiedä, mikä leikki on menossa. Lapsen mielikuvitus on osa leikkiä.
Tönimisista ja lyömisistä pitää voida puhua. Pitäähän lasta kieltää, jos hän on pahanteossa. Toisen töniminen ei ole oikein. Kyllä siitä pitää voida sanoa myös äidille, sillä loppujen lopuksi lapsihan siinä yksin jää, kun muut alkavat kaihtaa yhdessä leikkimistä.
Diplomatia on siinä paikallaan; ei ole helppoa, kun toinen äiti on siilipuolustuksessa! Ymmärrän hyvin.
Naapurin rouva valittaa siitä että kotisi on liian siisti? Siis mee niitten taloon katsomaan jos sieltä löytyy huumeita !
No kyllä tosiaan osaa 3-vuotias ja nuorempikin kiusata! Omaa lastani kiusasi aikoinaan perhepäivähoidossa toinen lapsi lähes alusta asti ja natiaisia olivat kumpikin. Perhepäivähoitaja piti sitä toista lasta lähes joka päivä arestissa mutta ei se auttanut mitään. Lopulta lapseni ollessa 4-vuotias sain hänet siirrettyä päiväkotiin ja pois kiusaamisen ulottuvilta.
"No kyllä tosiaan osaa 3-vuotias ja nuorempikin kiusata! Omaa lastani kiusasi aikoinaan perhepäivähoidossa toinen lapsi lähes alusta asti ja natiaisia olivat kumpikin. Perhepäivähoitaja piti sitä toista lasta lähes joka päivä arestissa mutta ei se auttanut mitään. Lopulta lapseni ollessa 4-vuotias sain hänet siirrettyä päiväkotiin ja pois kiusaamisen ulottuvilta."
tuli tästä vaan mieleen, että ehkä tämä aina arestiin joutuva lapsi
tarvitsi huomiota ja huomasi konstin millä sitä saa.
Monta kertaa sanonta " rakasta eniten, kun ansaitsen sitä vähiten" pitää paikkaansa juuri lasten kanssa. Eli jos lapsi kaipaa huomiota eikä hän ei saa sitä hyvällä .hämpä tietää konstin millä sitä saa. Olkoonkin, että joutuu nurkkaan, mutta hänet on HUOMATTU. kumpa aikuiset ymmärtäisivät tämän!
No onpas omituista, jos lapset ovat 3-vuotiaita, en ymmärrä miksei kaverin äitiä voi pyytää kylään edes joskus jos lasta halutaan kylään päivittäin.
Sen ikäiset on kuitenkin aika pieniä, ja itse äitinä haluaisin kyllä välillä katsomaan millaisia leikkejä naapurissa leikitään. En kyttäämismielessä, mutta olen ajatellut omani kanssa niin että kun olen paikalla, on helpompi opetella sitä "kylässä" olemista ja miten siellä käyttäydytään. Ei esimerkiksi mennä jääkaapille katsomaan mitä syötäisiin tai juosta avaamaan toisten kodin ovea jos ovikello soi, yms tällaista vieraskoreuden piikkiin laskettavia juttuja.
On ikävää että joskus toisten lasten vanhempien kanssa toimeen tuleminen on haastavaa, yhteisten pelisääntöjen sopiminen varsinkin.
Tsemppiä sinulle.
Kuulostaa melkein että naapureillasi on narsistisen käyttäytymisen oireita. Tämä on sellainen ihmistyyppi, että kannattaa kaikin keinoin välttää mitään kontaktia. Se pahenee vain. Narsistinen ihminen ei ymmärrä toisten tunteita. Saa vain nautintoa kiusatessaan muita. Pysy erossa.
Tulihan se narsistikorttikin sieltä! Ja lapsella on varmaan ADHD! Oletko lääkäri, vai mistä moinen dignoosi tulla tupsahti?
Johan älähti kun kalikka kalahti. Beltsu33 taitaa itse olla narsisti, kun noin huutelee..
En (tai saatan ollakin, mutta diagnoosia ei minullakaan ole) vaan psyk.sh, joka kuulee työssään näitä narsistidiagnooseja päivittäin. Useimmiten ihmisiltä, joilla on mennyt jonkun "narsistin" kanssa sukset ristiin. Kaikki hankalat ihmiset eivät suinkaan ole narsisteja, on olemassa ihan tavallisia pissipäitäkin ;)
Toinen havainto, minkä olen työssän tehnyt, on, että narsistin (oikean sellaisen, joita myös on) lähipiiri yleensä vilisee narsisteja ;)
Eli ärsyttää noi narsisti-heitot. Kun se on persoonallisuushäiriö, mikä on erittäin vaikea diagnosoida ja sen dignoosin tekee aina lääkäri. Ei naapurin rouva, ex-vaimo, juristi tai työkaveri...
Joo, aivan samaa mieltä. Luin itsekin tätä ketjua odottaen milloin joku "fiksu" hoksaa että kyseessähän on ilmiselvä narsisti! On kyllä niin totta, että siitä on tehty trendileima kaikelle mistä ei pidetä, heti on kyseessä narsisti, sitten oikein lähdetään hakemaan ko diagnoosia tukevia seikkoja unohtaen kaikki ko hlön positiiviset puolet. Aivan naurettavaa touhua. No, onneksi suurin osa tietää jo senkin että kyseessä alkaa olla jo pilkkanimi, kannattaa tarvittaessa harkita jo kunnianloukkaussyytettä!
Pahimmillaan narsismi on erittäin vakava psyykkinen sairaus, joka aiheuttaa vakavia ongelmia ympäristöönsä, kanssaihmisiin. Tällainen henkilö ei itse pysty kokemaan tunteita. Kyseessä on silloin narsistinen persoonallisuushäiriö. Se hyväksyttiin psykiatriseen diagnostiseen DSM-järjestelmään vuonna 1980.
Seuraavat kappaleet Wikipediasta:
" Narsistiselle häiriölle on ominaista manipulointikyky, mutta jos narsisti ei saa toista alistumaan tahtoonsa hyvällä, hän pyrkii siihen pahalla: uhkailuin, painostaen, tekemällä rikosilmoituksia, valituksia ja kanteluita. Hänellä on myös tyypillistä luoda itselleen hovi, jonka hän pitää tyytyväisenä muun muassa lahjonnalla. Hovista pois jäävä tai joutuva joutuu aina vainon kohteeksi.
Narsistille tyypillinen temmellyskenttä on tuomioistuinlaitos ja muut siihen liittyvät viranomaiset kuten poliisi. Viranomaiset ovat narsismihäiriöisille väline oman tahdon läpi viemiseen, siksi he käyttävät viranomaiskanavia normaalia enemmän. Häiriöinen pystyy kehittämään riidan yksinkin kehittämällä näennäisiä ongelmia voidakseen kontrolloida toista.
Hän kerää oikeudenkäynteihin valtavasti aineistoa, ja hän on hyvin taitava selittämään ja luomaan omia totuuksia ja hankkimaan näennäisnäyttöä. Hänen on saatava voittaa kulloinenkin peli ja säilytettävä näin ylivertaisuuskuvitelmansa keinoja kaihtamatta. Häiriöinen voi kohdistaa vastapuoleen aina uusia oikeudenkäyntejä entisten päätyttyä. Ensisijainen tavoite on vastapuolen nujertaminen. "
Usein ko. ihminen opettelee elämään tiettyjen yhteiskuntanormien mukaan jotta voi elää yhteisöissä mukana. Eli hän kykenee kätkemään omat taipumuksensa, jotka voivat olla ennalta-arvaamattomia.
Hänelle kanssaihmiset ovat vain kilpailijoita. Kun tunteita ei ole, ei pysty kokemaan empatiaa toisia kohtaan ja keinot toisten kiusaamiseen voivat olla häijyjä. Näitä tapauksia on Suomessakin paljon.
Totennäkösesti nuapurin rouva on NARSISTI!?Olin 19 vuotta naemisissa vastaavanlaesen naesen kanssa.Aena syy on muissa mut ihtejään kehhuu ja ylistää miten kiva ja ihana hän on!
Minä oisin laittanu välit poikki jo alkuunsa.. ei noilla ole ihan kaikki kotona. :D
Hmm,suosittelisin tuossa tilanteessa vain ja yksinomaan perheenlisäystä jotta lapsi ja vanhemmat saisivat heille mieluisan kasvatettavan ja lapsellensa sopuisan leikkikaverin.
:D Oikein!
Hyvä että SINÄ olet täydellinen!
Mitä lie omalle lapselleen tekevät ja yrittävät samaa sun lapsellesi. Älä ikinä päästä lastasi noin nuorena yksin kylään tuommoiseen paikkaa, oikeastaan minnekkään puolituttuun paikkaan.
Tottakait naapureiden (ja kaikkien muidenkin) vanhemmat oavt lapsellisia..... Eihän lapsettomia vanhempia olekkaan :DDDDDD
Terve ja voimia..meillä aikoinaan pihayhteisössä vain meidän lapset..ongelmaia tuli kun muut alkoivat huolehtia toistensa asioista..yksi sanoi että varokaa hiekkalaatikolla naapurin kissa kakkii sinne..no siitä kertomaan omistajalle että kissa pitää pissilaaatikkona hiekkalaatikkoa..hm varsinainen soppa tulikin vihamiehiä saatiin kissan omistajasta...ajatuksena että on vain valittava pienempi paha..jos se vaikuttaa omaan elämään sitten asialle kannattaa tehdä jotain..ystävät voi valita muttei naapureita...
Tiiä häntä, mutta olemme kokeneet samanlaista, meidän lapset kuitenkin vanhempia kuin sinun, mutta olemme jättäneet toiset vanhemmat omaan arvoonsa ja antaneet lasten leikkiä keskenään.
Minäkin aina antanut lasten leikkiä keskenään...ei liikaa naapurien kans mutenkaan..on ystävät ja sukulaiset mulla...eikä niin ollen ongelmaa...ja pientä 3v en yksin laskis kylään ..vaan ulkona saa leikkiä valvovan silmän alla...ja hyvä niin..aikanaan kun kasvoivat toivat kavereitaan...ei vanhempia meille....itsellä oma elämä ja työkin..ei aikaakaan seurustella joka päivä...ja itse valitsen ystäväni..sukua ei voi valita...
Käykää muualla lapsesi kanssa leikkimässä. Ei ole mikään pakko antaa leikkiä naapurin lapsen kanssa, kun teillä on sen toisen äidin kanssa erilaiset tavat ja tavoitteet. Vielä vaikeammaksi menee kun lapset kasvavat.
Sinä kannat vastuun lapsestasi ja sinä myös päätät kenen kanssa lapsesi leikkii ja oleskelee. Tämä kuuluu aikuisuuteen ja vanhemmuuteen,joten ei sinun tarvitse kysellä keneltäkään neuvoja. Teet juuri niin,kuinka parhaimmaksi näet.
tollasia naapureita on paljon siksi muutkin korpeen ei ole naapurit ristinä saa tehdä mitä huvittaa ja oll arauhassa jos kaipaan ihmisiä menen kylille
Tätä nykyaikaa. Ilmankos Suomessa on niin paljon yksinäisiä, kun jo lapsuudesta tulee noita kenen kanssa saa olla kavereita ja millaisia vanhempien pitää olla. Ja kiusaamisetkin lähtee jo noin nuorena liikeelle. Tärkeintä, että perhe on perhe ja että on aikaa lapsille ja perheelle.
Tuo toinen perhe taitaa olla kateellinen, kun eivät pidä asuntoa siistinä ja vissiin muutenkin
Lopeta kaikki kanssakäyminen ko perheen kanssa ja tarvittaessa muuttakaa kokonaan muualle. Kohta kolahtaa teidän postiluukustanne ilmoitus, että TEISTÄ on tehty lastensuojeluilmoitus . Kuulostaa sosiopaattiselta meiningiltä heidän puoleltaan.
Tappele niiden kanssa nyrkkitaistelu jihuu !
ääääääääitiiiiiii
Tsiigaa toi video :)
Lapsia pitää kurittaa, jos ei ole ryodussa :)
ketonen ja myllyrinne intersport.
Se löytyy youtubesta.
http://www.youtube.com/watch?v=WCeJL8IAbIk
voi 3-vuotiaat kiusata, iha omakohtaista tietoa nimittäin. Olin just 3-4 weenä jossain perhepäivähoidossa jossa toinen samanikäinen tyttö raapi naamaani (ihan verille) kun hoitajan silmä vältti. Ja sitte siinä kävi niin, että tämän hoitajan mielestä se oli minun vika että minua raavittiin ( en mitenkään ollut toista tyttöä syrjinyt, kiusannut yms.) ja siis lähdin siitä paikasta sitte pois (;; muute sama tyttö vielä nyt samassa koulussa, vaikka en kyllä tunne koko tyyppiä erikoisemmin.
Taitaa Beltsu33 olla itse narsisti.
Samaa ihmettelit jo yllä... Vastasin sinne ;)
Jos olet noin pahasti traumatisoitunut narsistin läheisenä, kannattaa hakea itselle apua. Narsisteja ei juurikaan voi auttaa (heillä ei yleensä ole sairaudentuntoa, eikä siten motivaatiota hoitaa ongelmaansa) mutta läheisiä voi auttaa toipumaan kokemastaan.
Koittakaa vaikka leikkiä niiden vanhempien kanssa.
Valitettavasti täälläkin asuu kaltaisesi itsestään liikoja luuleva pihapoliisi, joka kyttää muiden tekemisiä ja soittelee lastensuojeluilmoituksia sossulaan.
Opeta lapsellesi että hänen ei tarvitse kenenkään naapurin lspen kanssa jakaa mitään leluja ja voit sanoa lapsen kaverin vanhemmille että hommatkaa omat lelut ja jos tulee jotain sanomista niin ottakaa luulot pois lapsen vanhemmilta ja sanoaa ihan suoraan että meidän arvostelu on ihan perseestä ja jos heillä ei parisuhde toimikkaan niinkuin pitäisi niin turhautuneisuus puretaan naapuriin. Älä anna kenenkään hyppiä silmillesi eikä lastanne saa antaa kenenkään pompottaa ja leikkikaluja ei tarvitse jakaa hikkalaatikolla.
Keskenkasvuiset itse kyselevät täällä neuvoja moisiin ongelmiin.
Itse olen ottanut sen linjan, että jos jonkun lapsi käyttäytyy sopimattomasti minun lastani kohtaan (esim. vie koko ajan lelun kädestä), eikä vanhemmat siihen puutu, niin minä puutun. En kuitenkaan äkäisesti tai mitään, vaan ihan nätisti lasta opastan, että " se lelu oli nyt X:n kädessä, ota sinä vaikka tämä lelu". Lapsesi pitää saada tuntea että vanhempi on tarvittaessa hänen puolellaan (jos siihen on aihetta). Lisäksi lapsen on opittava pitämään puoliaan, niin ettei aina vain suostu toisen tahtoon.
Jos naapurisi tästä raivostuvat, niin se on heidän ongelmansa. lapsesi on kuitenkin sinule tärkeämpi kuin heidän mielipiteensä.
naurettavaa touhua. ei sellasta voi sanoo ystäväks joka jatkuvasti arvostelee toisen lasten kasvatusta. niillä ei ole minkään laista oikeutta puuttua teijan kasvatus tapoihi. teillä on omat ja niillä omat tavat. kaikilla on oikeus kasvattaa omat lapset niin kuin itse parhaaks näkee.
Lähde pois..lapsesi ei tarvi sietää tuollaista käytöstä toiselta lapselta ja sen vanhemmilta..eikä tietenkään sinunkaan. Lapsi oivaltaa pian miten toinen saa tehdä mitä sattuu niin menee mukaan kun kasvaa.
Eli mene pois ja anna heidän olla jos ja kun suuttuuvat niin suuttukoon.
Hyvä ettet enempää lastasi tuonne antanut vierailemaan..en luottaisi yhtään tuollaisiin "vapaakasvattajiin" "draamattariin"..heillä on vielä tulevia ongelmia koulussa yms..eli ole tyytyväinen että osaat itse kasvattaa lapsen yhteiskuntakelpoiseksi. Surullista mutta "tuollaisia" kakarakasvattajia nykyään paljon ja sitten ne ihmettelee kun koulusta alkaa tulemaan lappua lapun perään.. :( Heidän lastahan siinä sääliksi käy ja hänen tulevaisuutta sinä onneksi voit mennä erilleen.
Ei ole tervettä jos antaa kiusata lastaan ja lyödä.
Kolmevuotiaiden lasten leikkiminen vaatii ehdottomasti aikuisten vahtimista. Netti on täynnä kuvauksia 3-4 -vuotiaan lapsen kehityksestä. Tuon ikäisellä lapsella on uhmaikää ja hän vasta alkaa opetella toisen lapsen kanssa leikkimistä. Myös raivarit kuuluu asiaan. Siksi isomman ja 3-v ikäisen lapsen leikki sujuu paremmin kuin kahden 3-v ikäisen.
Jos lapsen vanhemmat eivät ole hyviä kasvattajia, niin se on tietysti ongelmallista. Silloin pitää vaan itse olla tiukkana ja valmis puolustamaan tarvittaessa omia näkemyksiään.
Välillä voisi olla aiheellista leikkiä muissa puistoissa eikä aina vaan kotipihalla. Välillä voi myös ohjata leikkiä eli jos hiekkalaatikolla menee koko ajan tappeluksi, niin sitten voi leikkiä vaihteeksi vaikka keinuissa, leikkiä hippaa, piilosta tms.
Löysin isoäitini rakkausrunon, jonka hän oli skrivannut vuonna 1946 parinkymmenen avioliittovuoden jälkeen puolisolleen eli isoisälleni. Meidän suvussa kaikki ovat olleet aina ihan mukavan romanttisia ja lapsenmielisiä. Kurjaa vain, että elo loppuu niin toisella kuin toisellakin täällä, Mutta kannattasi kuitenkin pitää elämän laatua yllä. Parhaiten sen oppii lapsilta, kunhan menee avoimesti mukaan kuitenkin vanhempana.
Lapsenmielisyys siis kunniaan. Jos joku osaa mennä lapsen leikkeihin mukaan, niin parempi se kuin se, että lapsi kokee aina olevansa leikkeineen yksin.
Isoäidin runo, jonka onnistuin itse säveltämään johonkin kuosiin:
http://www.youtube.com/user/21per3?feature=mhee#p/u/4/Q52x79cLhjA
Onneksi ei ole kohdalleni osunut tämänkaltaista perhettä kolmen lapsen kanssa alle kouluikäisenä vuosia kotona olleena. Saattaisi myös olla, etten varsin hakeutuisikaan tämäntyyppisen äidin seuraan. Lähtisin varmasti lähileikkikentille katsomaan kuinka siellä leikitään ja ohjastetaan. Olisihan se hyvä jos asioista olisi mahdollista jutella aikuisen kanssa. Ainahan siinä ei käy hyvin :( Ohjaustahan lapset leikeissään tarvitsevat. Hiekkalaatikolla nimenomaan opitaan toisen kunnioitusta. En itse lähtisi "palkitsemaan"omaa lastani herkuilla, leffoilla tms. se on mielestäni aikuisten taistelua lasten kustannuksella (viittaan kateelliseksi saaminen). Jos naapuri ei ymmärrä lasten kasvattamisesta alkua pidemmälle, on hänen asiansa aika hukassa.
Mielestäni olisi hyvä jo ajoissa lopettaa pihaleikeissä "ilkeydet", eikä antaa jatkaa sitä ollenkaan. Rajojahan naapurin kaveri hakee. ja isompana sitten isommat huolet, jollei pienenä rajoja käytökselleen opi.
Voimia sinulle kasvatukseen ja naapurisopuun!
En voi sille mitään, mutta minusta vaikutat itse kakaramaiselta juttuinesi.
" outo tapahtumasarja " jossa lastasi kiusaa 3 vuotias kertoo kyllä lähinnä sun omasta kypsymättömyydestä tai typeryydestä.
Noinhan ne lapset tuossa iässä leikkii ja nahistelee keskenään.
Meinaatko, että naapurin emäntä on lastansa ohjeistanut hyppimään kiusalla juuri samassa lätäkössä sun kullannupun kanssa?
Onhan se keljua katsoa, jos oma lapsi on avuton ja toinen vie kaiken. Mutta minusta kuitenkin on niin, että lapset oppivat toisiltaa, oppivat pitämään puoliaan. Olen aina ajatellut, lapset setvikööt kesknään välinsa niin kauan kun ei ruveta lyömään tai käyttämään väkivaltaa. En ole reagoinut juoruiluihin, joillakin lapsillahan on tapana mennä hakemaan äitiä kaveriksi, puolustamaan. Kokeilkaapa joskus, miten siinä käy. Lapset oppivat tinkaamaan, sekin, joka ei ensin osaa puolustaa itseään, oppii kyllä, jos vanhemmat eivät heti juokse järjestelemään asioita. Mutta raja on oltavat ja huolehtija. Hienoa huomata, kun oma ujo taapero oppii puolustamaan itseään. Kyllä lapset saavat riidellä ja nahistella, siinä he oppivat selviämään arkipäivän tilanteista. En tarkoita sitä, että lapset jätetään yksin liian pienenä. Mutta aikuisten pitää olla aikuisia.
" Perhe halusi 3-vuotiasta lastani kylään heille usein...
Kaveri" haluaa leikkiä juuri niillä leluilla kuin oma lapseni ja juuri siinä lutakossa kuin oma lapseni ja juuri sillä kepillä kuin lapseni juuri on leikkimässä. Jos ei muuten onnistu niin sitten "kaveri" ulvoo niin kauan että lapseni antaa lopulta periksi. Oleminen on siis jatkuvaa kiusaamista. Itse en uskalla tapahtumien kulkuun puuttua, ellei mene fyysiseksi väkivallaksi. Aikansa kun "kaveri" kiusaa lastani niin lopulta lapseni täräyttää että "kaveri on tyhmä" tms. No, sitten "kaverin"
Siis nämä "kaverukset" ovat noin kolmevuotiaita? EI kolmivuotias tietoisesti kiusaa! Hänen ikäisensä ei vielä edes oikein osaa leikkiä aktiivisesti toisten kanssa vaan se menee juuri kuvaamasi kaltaiseksi samoista leluista kinastelemiseksi.
Ongelma ei siis ole ollenkaan tämä lapsi. Hänen käytökseensä tuskin edes vaikuttavat vanhempien asenteet teitä kohtaan, olivat ne sitten mitä tahansa. Hän vain toimii oman ikätasonsa ja luonteensa mukaan.
Ongelma ovat siis ne vanhemmat. Hekään eivät ymmärrä että lapsi on pieni ja hänen toimintaansa pitää ohjata rakentavaan suuntaan mutta se ei tietysti useimmiten vielä ole kovin tuloksellista. Ei siitä pidä mitään kohtauksia nostaa vaan olla tyyni ja hoitaa tilanne. Ja sitten jatketaan kuin mitään eritysitä ei olisi tapahtunut.
Itse olisin tulevaisuudessa mahdollisimman vähän noiden vanhempien kanssa tekemisissä mutta antaisin kyllä lasten leikkiä keskenään jos he sitä oikeasti itse haluavat. Ei tietysti ole helppoa tasapainoilla mutta kannattaa yrittää.
EI MITENKÄÄN
ota audiotallenne vaikka kännykällä, kun naapurin emakko alkaa märehtimään.
kerää kunnon varasto.
taitaa olla se kakramainen äiti ohjeistanu lasta tekemään niin ettei sinun lapsesi saa leikkiä. että se kakaran lapsi testaa miten hyvin valta hänellä on toiseen lapseen. itse en laittaisi omaa lastani sellaisen "kaverin" lähelle edes ellet halua omasta lapsestasi samanlaista. jos saa muita kavereita jostakin. kai maailmassa on muitakin lapsia ja äitejä joiden seurassa voi olla eikä tollasten jotka nauttii saada huomiota missä myöhemmin lapsi saa huolehtia omista siis niistä draamavanhemmista kun on oluut vähän oudot vanhemmat..
sanoiko joku jo tämän: mitä jos et niin usein "antais lasta kylään" naapureille, vaan pyytäisit heidän lapsen teille?? Siis siihen malliin, että naapurin vanhemmat saa vähän omaa aikaa ku heidän muksu tulee teille. Silloinhan saisit puuttua lasten leikkeihin ilman sun ja naapurin aikuisten henkilökemioiden törmäilyä. Ja sitten jos luotat kylliksi naapureihin, niin sitten oma lapsi sinne kylään. Tutustumisvaiheessa tuon ikäisillä on hyvä olla viel aikunen mukana kyläilyreissulla: siis tutustumisvaiheella tarkoitan että tunnet naapurit ja naapurit teidän perheen aikuiset ja voitte luottaa että vaikka aikuisten henkilökemiat ei kohtaa niin lapsilla on siellä turvallista, hyvin erilaista kuin kotona mutta riittävän turvallista.
Kiitos vastauksista. Sain paljon hyviä, kannustavia ja rakentavia vastauksia. Näillä pääsen asiassa eteenpäin.