"Oppihistoriaa tutkinut professori Anto Leikola, 74, kertoi Studio55.fi-lähetyksessä siitä, kuinka nykyisin koulussa joudutaan opiskelemaan täysin tarpeettomia asioita.
Leikolan mielestä hyvät kouluarvosanat eivät kerro suoraan älykkyydestä, vaan pikemminkin motivaatiosta opiskella.
- Fiksut koululaiset huomaavat, että monet opetettavat asiat ovat turhia. Heillä ei silloin riitä intoa opiskella, ja he saavat huonoja numeroita älykkyydestä huolimatta."
Kun fenno ei siis pärjää, voi se ollakin fiksuutta.
"Yksi oppiaine on Leikolan mielestä kouluissa erittäin hyödyllinen.
- Kielitaitoa tarvitaan aina! Saksa ja ranska ovat jäämässä harvinaisiksi kieliksi kouluissa. Tosiasia on kuitenkin se, ettei pelkällä englannin pärjää joka puolella maailmaa."
Siis kaksi pakollista kieltä ja ennen kaikkea englantia, saksaa ja ranskaa - samaa mitä minä hoen.
Leikolan mielestä hyvät kouluarvosanat eivät kerro suoraan älykkyydestä, vaan pikemminkin motivaatiosta opiskella.
- Fiksut koululaiset huomaavat, että monet opetettavat asiat ovat turhia. Heillä ei silloin riitä intoa opiskella, ja he saavat huonoja numeroita älykkyydestä huolimatta."
Kun fenno ei siis pärjää, voi se ollakin fiksuutta.
"Yksi oppiaine on Leikolan mielestä kouluissa erittäin hyödyllinen.
- Kielitaitoa tarvitaan aina! Saksa ja ranska ovat jäämässä harvinaisiksi kieliksi kouluissa. Tosiasia on kuitenkin se, ettei pelkällä englannin pärjää joka puolella maailmaa."
Siis kaksi pakollista kieltä ja ennen kaikkea englantia, saksaa ja ranskaa - samaa mitä minä hoen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011101314565877_uu.shtml
Uutisessa kierrettiin sitä oleellista eli pakkoruotsia. Toisaalta siinä selvästi annettiin ymmärtää, että pitää luiea suuria maailmankieliä.
Leikola on niin vanhan koulun kasvatteja, ettei hän ole tietoinen koulujen tämän hetken tilanteesta. Tietysti opetetaan turhaa, mutta yleensä siksi, jotta olisi jotain tietosisältöä, mihin soveltaa ulkoaoppimista korkeampia taitoja, sitä toivottua suurien kokonaisuuksien hallintaa ja ongelmanratkaisua. Älyä on niin monenlaista, ettei Leikolan olisi tarvinnut käyttää koko sanaa.
Kieltenopiskelun painottaminen kertoo myös enemmän Leikolan omasta taustasta kuin tämän hetken realiteeteista. Kahden pakollisen kielen avulla savustetaan tehokkaasti poikia ja erityisesti matemaattis-teknisesti suuntautuneet akateemisista opinnoista.
Opiskelijoiden kannalta ovat yhtä turhia mantrat "ruotsi on rikkautta" ja "tarvitsemme enemmän kieliä" - molemmat ovat totta joidenkin kohdalla, ei kaikkien.
Emme tietysti tarvitse enempää kieliä määrällisesti, vaan laadullisesti.
Nykyinen noin kolme kieltä on maksimi, mutta kielten kirjoa pitäisi lisätä.
Pakkoruotsi on pääsyy kielten kirjon pienuuteen.
Tarkoitatko, että yksikin suru tekee alueen kaksikieliseksi, mutta esim. 5 000 suomenvenäläistä ei?
Kun mietit asiaa, niin ymmärtänet, miksi pääväestö pitää teitä suruja monesti öykkäreinä.
Ruotsi on toinen kansalliskielemme eli se on väärin rinnastaa ruotsi vieraisiin kieliin. Ne ovat kaksi eri asiaa, ihan samanlailla ei ruotsinkielisille ole vieras kieli suomi vaan toinen kotimainen. Sen sijaan Leikola nostaa esiin tärkeän jutun eli sen että meillä on käytännössä pakkoengalnti, jonka takia kielivarantomme jää kovin pieneksi.
Englanti valitaan. Sen suosiota on turha panna pakon syyksi. Miljoonas kerta varmaan, kun täällä joutuu muistuttamaan, että vaikka koululla olisi kolmekin kieltä tarjolla, vanhemmat ja lapset haluavat englannin.
Se, että sanot ruotsia toiseksi kotimaiseksi on turhaa saivartelua. Kieli, johon ei ole mitään kosketusta on vieras - oli sitten kyseessä ruotsi suomenkieliselle tai suomi ruotsinkieliselle. Tietysti meillä on maassa monia, jotka elävät kaksikielisessä perheessä tai ympäristössä, mutta sielläkään ruotsi ei enää useimmiten ole se toinen kotimainen.
On turha tulla keskustelemaan, jos aikoo toistaa vain vanhoja sloganeita kuin pieni papukaija.
Ruotsi on täysin ulkomailta Suomeen tuotu vieraskieli eikä sinun ulinasi ja valitusvirret tätä tosiasiaa muuta miksikään.
Vaikka ruotsi olisi kansalliskielemme teidän ruotsinkielisten painostuksen
vuoksi se ei tarkoita suinkaan sitä,ettei ruotsi olisi meille suomenkielisille
vieras kieli.
Me kun emme juuri kohtaa sitä arkipäivässämme,sensijaan teidän on melkein
mahdoton välttää suomenkieltä,jos aiotte asua Suomessa.
Siis se on täysin keinotekoisesti asetettu kansalliskielen asemaan.
Englanti on nykyisin tärkein ja senjälkeen on hyvä oppia esim.saksa tai ranska.
Mutta monelle riittää pelkästään englanti,joka on maailmankieli.
Ei jokaisen tehdastyöläisen tai autoasentajan tarvitse niin monia kieliä
hallita.
Vai luuletteko,että englantilainen tai ranskalainen tai saksalainen osaa
useampaa kuin yhtä tai mahdollisesti kahta kieltä.
Ei kannata ruotsinkielisten jatkaa suomenkielisten kyykyttämisdtä siinä
voi tulla pää vetäjän käteen.
Suomalainen on erittäin maltillinen ja katsoo läpi sormien monta asiaa
mutta rajansa silläkin on ja nuoret eivät enää alistu tähän komentoon.
Perustuslaki määrittelee oikeudet,mutta ei velvollisuuksia. Missään kohtaa perustuslakia ei ole todettu,että:
-suomenkielisen velvollisuus olisi puhua tai osata ruotsia
-suomenkielisen velvollisuus olisi opiskella ruotsia.
Perustuslain tulkitseminen niin,että ruotsinkielisten oikeudet olisivat suomenkielisten velvollisuuksia on itse asiassa vastoin Suomen perustuslakia.
Perustuslaista ei siis ole pakkoruotsin tueksi muutoin kuin omaatuntoa ja rehellisyyskäsitettä venyttäen. Tai tietämättömyys!
Väärinkäsitys johtunee siitä,että pakkoruotsipropagandassa tietoisesti sotketaan juridinen henkilö (valtio) ja luonnolliset henkilöt (kansalaiset).
Juridinen henkilö voi olla kaksikielinen tai vaikka monikielinen perustuslain tulkinnan mukaan edelleenkin. Siitä,että valtio on kaksikielinen ei voida,paitsi epärehellisyyttä harrastaen,johtaa sellaista tulkintaa,että luonnollisten henkilöiden, kansalaisten,olisi oltava kaksikielisiä. Vielä vähemmän suomi-ruotsi-versiona.
Totta töriset kaveri. Englannille pitäisi saada vaihtoehtoja kouluun.
Englannilla on vaihtoehtoja - ruotsilla ei. Tule itse kouluun katsomaan.
Englanti on kuitenkin kieli jolla pärjää maailmalla suhteelisesti parhaiten..! Pakkoruotsi kokonaan pois, on aivan älytöntä väittää valloitajan kieltä "kansalliskieleksi" .On hyvä oppia naapurimaan kieli ei sekään käy tuolla perusteella pitäisi hallita=venäjänkieli, norjankieli , vironkieli ja saame..!
Pois pakkoruotsi heti pois haittaamasta Suomenkielivarantoa..!
Persu on taas tyhmä vääristelijä.
Suora lainaus:
"Anto Leikolan mielestä kielten opiskelu ei ole turhaa."
Sveko on tyhmä vääristelijä.
Suora lainaus:
Leikolan mielestä pitäisi lukea enemmän mm. saksaa ja ranskaa.
Eli suuria maailmankileiä ruotsin sijasta!
http://www.suomalaisuudenliitto.fi/Lehdet/Itamaasta_itsenaisyyteen.pdf
Ruostettako voisi kanssa otta pois päästään ne sini-keltaiset lasit jotta
totuus valkeaisi !
POIS PAKKORUOTSI
Tieto luo tuskaa!
http://www.pakkoruotsi.net/musta_lista.php
Vaikka Suomi liitettiin 1809 Venäjän keisarikuntaan autonomisen suuriruhtinaskuntana, hallinnon ohjenuoraksi jäi Ruotsin laki kaikessa laajuudessaan. Hallintokieleksi jäi yksinomaan ruotsi. Sittemmin ruotsinkieliset tekivät kaikkensa säilyttääkseen kielellisen otteensa.
1850. Paikallinen ruotsinkielinen virkamiehistö aikaansaa kielisensuurin julistamisen. Kiellettiin julkaisemasta suomen kielellä muuta kuin uskonnollista tai taloudellista kirjallisuutta.
1861. Talonpoikaislähetystö kävi keisarin luona pyytämässä, että tämä ryhtyisi toimenpiteisiin laillisten oikeuksien hankkimiseksi suomen kielelle. Keisari lupasi tehdä asiassa voitavansa.
1862. Suomen kielen asemaa pohtiva yksinomaan ruotsinkielisistä jäsenistä koostuva komitea tuli siihen lopputulokseen, että suomen kieli oli liian kehittymätön, jotta se voisi olla hallintokielenä.
1863. (30.7.) Keisari allekirjoitti Hämeenlinnassa Snellmanin esityksestä käskykirjeen suomen kielen oikeuksista. Sen mukaan suomi oli saatettava ruotsin kielen veroiseksi kaikessa, mikä välittömästi koski “varsinaista suomenkielistä väestöä”.
Tässä yhteydessä on huomattava, etteivät maan ruotsinkieliset vallanpitäjät (senaatissa) halunneet parantaa suomen kielen asemaa, vaan tämä tapahtui keisarin itsensä puuttumisen takia. Näin venäläiset osaltaan oppivat siihen, että Suomen asioihin voitiin puuttua keisarillisin käskykirjein, jotka eivät välttämättä olleet samoilla linjoilla kuin senaatti.
1863. Valtiopäivät kutsutaan kokoon. Aleksanteri II:n antama kieliasetus määrää suomen ruotsin kanssa tasavertaiseksi virkakieleksi kahdenkymmenen vuoden kuluessa.
1870. Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ilmestyy. — Casimir von Kothen kouluhallituksen päälliköksi. Hän yrittää tukahduttaa suomenkielisen oppikoululaitoksen. Suomenkielinen väestö herää vastustamaan tätä ja laajoilla kansankeräyksillä varmistetaan suomenkielisten oppikoulujen toiminnan jatkuminen.
1870-1875. Rasistinen Vikingen-lehti ilmestyy. A. O. Freudenthalin johtamat ruotsinkieliset katsovat olevansa sen ohjelman mukaan kulttuuria luovaa germaanista rotua, kun taas suomenkieliset ovat heidän mukaansa kulttuuria vastaanottavaa mongolista rotua.
1873. Kouluhallituksen johtaja von Kothen joutui eroamaan sen tyytymättömyyden takia, jota hänen virkavaltaisuutensa oli aiheuttanut. Hän oli tehnyt kaikkensa, jotta maahan ei syntyisi suomenkielisiä yliopistoon johtavia kouluja, jotta virkamiehistöön olisi saatu suomenkielisiä (ks. 1863).
1881. Östra Nyland-lehti vaati mm., ettei maassa saisi olla suomenkielisiä oppikouluja.
1882. Määrättiin, että virkoihin nimitettäviltä vaadittiin vuoden 1882 alusta lukien ruotsin ja suomen kielen taitoa. Määrättiin, että tuomioistuimilla ja virastoilla sekä virkamiehillä oli valta ilman ERI PYYNTÖÄ ANTAA asianomistajille toimituskirjoja suomen kielellä, jos asianomainen hakija oli itse asiassaan käyttänyt suomen kieltä.
1883. (29.12.) Annettiin asetus “Ruotsin ja suomen kielen käyttämisestä erinäisissä virastoissa ja tuomioistuimissa Suomen suuriruhtinaanmaassa” Suomen kielestä nousi näin useissa tapauksissa tasa-arvoiseen asemaan ruotsin kielen kanssa. (Huom. ruotsin kieli mainitaan kuitenkin ensin, vrt. vuosi 1863).
1886. Keisari määräsi, että “kaikkien hallitus- ja virkakuntain sekä viranomaisten SALLITAAN asiain käsittelemisessä ja virallisessa kirjeenvaihdossa käyttää sekä ruotsin että suomen kieltä”. Tähän asti virastojen sisäinen työkieli oli ollut vain ruotsi. Virastojen asiakkaat olivat voineet käyttää suomea aikaisemminkin, kuten on jo käynyt ilmi.
1886. Kieliasetus tulee voimaan kolmen vuoden viivytyksen jälkeen. Suomen kieli ei kuitenkaan saa vielä täyttä tasa-arvoa ruotsin rinnalla.
1888. Ruotsi alkaa muuttaa Pohjois-Ruotsin suomenkielistä koululaitosta ruotsinkieliseksi.
.1894. Määrättiin, että yliopiston virkoihin hakevien oli osoitettava kykyä puheessa ja kirjoituksessa käyttää suomen kieltä.
1894. Y. S. Yrjö-Koskinen käyttää aatelissäädyn kokouksessa suomenkielisen puheenvuoron. Vapaaherra von Born väittää hänen menetelleen laittomasti, sillä aateliskokouksessa on käytettävä kotimaista kieltä, joka von Bornin mielestä voi olla vain ruotsi.
Pehr Evind Svinhufvud asettuu tukemaan Y. S. Yrjö-Koskista. Perustetaan Nuorsuomalainen puolue. — Nuori Väinö Wallin (myöhemmin Voionmaa) julkaisee teoksen “Kuvauksia Suomen kansan esihistoriasta”, jossa hän väittää suomalaisten asuneen Suomessa kivikaudelta lähtien. Teos herättää pahennusta yliopistopiireissä.
1895. Suomen kieltä käytettiin ensimmäisen kerran Helsingin kaupunginvaltuustossa. Helsingin asukkaista oli tällöin jo yli puolet suomenkielisiä (venäjänkielisiä n. 4 %).
1900. Suomessa v. 1900 julkaistuista kaikista painotuotteista suomen kielen osuus oli 60%. Sanomalehdissä osuus oli 67%.
Tarkemmin:
http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=27
KIITOS
Hyvää huomenta.
10 vuotta turhakeruotsin opiskelua jonka olisin halunnut käyttää muun
opiskeluun! En ole koskaan tarvinnut turharuotsia, enkä enää muista
siitä mitää, onneksi!
RANGAISTUSRUOTSI
Englanti on oikea toinen kotimaisemme.
Pakkoruotsi poistuu kyllä, ei siihen mene enää montaa vuotta.
Näinhän ne norjalaisetkin sanovat.
Ovat henkisesti brittien naapureita (ei Ruotsin).