Viestiketju painui näköjään jo tuonne kauas toiselle sivulle, joten laitan vastaukseni tähän uudestaan.
-------------------------------------------------
Vanhanen on varmasti noin sanonutkin, en sitä kiistä. En nopeasti tarkastaessani löytänyt Keskustan korjattua kannanottoa, jossa tavoitteita oli reivattu alaspäin, (korjatut luvut esitettiin maaliskuussa mm. puoli yhdeksän uutisissa, ja Lipponen kiitteli tuoreeltaan korjausta hyväksi, oikeansuuntaiseksi ja realistiseksi) mutta helmikuun 2003 verokannanotto (se alkuperäinen, jonka aikana talouskehitys arvioitiin yleisesti Suomessa kaksi prosenttiyksikköä todellista korkeammaksi) löytyy täältä. Korjatussa kannanotossa oli otettu huomioon heikentyneet talousnäkymät, ja se oli luonteeltaan vain tekninen.
http://www.keskusta.fi/tietopankki/?action=show_documen t&action_param=696
Suora lainaus:
"6. Keskustan vero ja meno ohjelma 2,2 – 2,4 mrd. euroa
Julkisen talouden tasapainosta on huolehdittava. Myös valtiontalous olisi suotavaa saada palautettua ylijäämäiseksi vaalikauden loppuun mennessä. Tämä tavoite ei kuitenkaan saa estää sitä, että vero ja meno ohjelmalla tuetaan talouskasvua ja sen työllistävyyttä etupainoisesti vaalikauden alussa. Valtiontalou-den jääminen lievästi alijäämäiseksi vielä vaalikauden lopullakin on hyväksyttävissä, jos talouskasvu ponnisteluista huolimatta jää heikoksi.
Paineet alkoholi ja tupakkaverojen alentamiseen ja mahdollisesti myös välttämättömäksi tuleva yhteisövero-kannan lasku voivat johtaa suuriin tulonmenetyksiin. Vaikka niiden suuruusluokkaa on vaikea arvioida ja asiaan voidaan jossain määrin vaikuttaa, on verotulojen menetyksiin varauduttava. Autoverotuksen muutosten vaikutukset jäänevät pienemmiksi, kun otetaan huomioon lisääntyvä autokauppa ja mahdolliset verorakenteen muutokset pidemmällä aikavälillä. Sekä valtiontaloudellisista että terveyssyistä Suomen on toimittava aktiivisesti Euroopan unionissa alkoholi- ja tupakkaverokantojen nostamiseksi.
Kaiken kaikkiaan edellä todetut verotulojen menetysuhat ovat kuitenkin siinä määrin suuria, että muun verotuksen keventämisen ja menojen lisäyksen on jäätävä maltilliseksi. Näkymät ovat heikentyneet tässä suhteessa jopa aivan viime aikoina. Jos vero ja menomuutokset voidaan tehdä kasvua ja työllisyyttä hyvin tukeviksi,
Keskusta arvioi, että julkisen talouden tasapainoa vaarantamatta voidaan veroja alen-taa ja menoja lisätä tulevan vaalikauden loppuun mennessä yhteensä 2,2 – 2,4 miljardil-la eurolla. Tällainen liikkumavara on myös käytettävä tehokkaasti hyväksi.
Kokonaisuudesta runsas puolet on syytä käyttää työllisyyttä voimakkaasti tukeviin veroratkaisuihin. Loput jää tällöin käytettäväksi menolisäyksinä julkisten palveluiden kehittämiseen, sosiaaliturvan aukkojen paikkaami-seen, aluekehityksen tasoittamiseen, osaamisen vahvistamiseen ja vaikeasti työllistettäviin kohdistettaviin erityistoimiin."
Tässä Kokoomuksen kannanotto maaliskuulta 2003:
http://www.kokoomus.fi/artikkeli.php?artikkeli_id=457
Suora lainaus:
"6) ANSIOTULON VEROTUSTA ON KEVENNETTÄVÄ
”Talouskasvun ja työllisyyden edistämiseksi on jatkettava tuloveron alentamista. Ansiotulojen verotusta tulee keventää noin prosenttiyksikkö vuodessa.”
Ansiotulojen verotuksen keventäminen toteutetaan siten, että veronkevennys koskee kaikkia tuloluokkia. Kunnille aiheutuvat veromenetykset kompensoidaan täysimääräisesti.
Kuluvalla vaalikaudella ansiotulojen verotusta on kevennetty yhteensä 2,5 miljardilla eurolla. Ensi vaalikaudella toteutettavat kevennykset vähentävät valtion tuloja noin 2 miljardilla eurolla.
Työn ankaralla verotuksella on tutkimusten mukaan negatiivinen vaikutus työllisyyteen. Korkea verokiila nostaa työn hintaa ja siten vähentää työvoiman kysyntää. Korkea verotus vaikuttaa myös siihen, ettei työnteko aina ole kannattavaa.
Kansainvälisesti ansiotulojen verotuksen keventäminen on selkeä suuntaus. Verokilpailu kiristyy Euroopan sisällä. Kansainvälisesti vertailtuna Suomessa ansiotulojen verotus on yhä ankaraa. Korkea ansiotulojen verotus voi aiheuttaa osaavan, ammattitaitoisen työvoiman siirtymistä pois Suomesta."
Eli molemmat porvaripuolueet ajoivat aluksi yli kahden miljardin veronalennuksia, kun talouskasvun arvoitiin nousevan 2,5 %:iin. Veroalen kohdennuksissa oli eroa, mutta demareihin verrattuna trendi on selvä. SDP:n vaaliohjelmassa mainitaan seuraavasti:
http://www.sosialidemokraatit.fi/cgi-bin/iisi3.pl?cid=s dp&mid=321&sid=20081
Suora lainaus:
"Sosialidemokraatit torjuvat lupaukset sellaisista veronalennuksista, joiden toteuttaminen vaarantaa hyvinvointiyhteiskunnan peruspalvelut ja sosiaaliturvan. Verotuksessa olevaa liikkumatilaa on vaalikaudella käytettävä tarkasti valikoiden työllisyyden tukemiseen. Työn verotuksen keventäminen edellyttää kykyä verotuksen rakenteen uudistamiseen, jolloin työnteon verottamisen sijaan on painopistettä siirrettävä muihin veromuotoihin. Veromuutoksissa on pidettävä huolta oikeudenmukaisuuden toteutumisesta."
Skeptistä ja ympäripyöreää, perusvasemmistolainen verokannanotto. Tämän tarkemmin SDP ei ohjelmassaan ota kantaa, mutta Lipposen kannanottojen perusteella SDP pyrki koko ajan korkeintaan neljänneksen veronalennuksiin Keskustaan ja Kokoomukseen verrattuna.
Missä tässä näkyy se Kokoomuksen ja SDP:n yhteinen verolinja, ja miten se eroaa Keskustan vastaavasta?
-------------------------------------------------
Vanhanen on varmasti noin sanonutkin, en sitä kiistä. En nopeasti tarkastaessani löytänyt Keskustan korjattua kannanottoa, jossa tavoitteita oli reivattu alaspäin, (korjatut luvut esitettiin maaliskuussa mm. puoli yhdeksän uutisissa, ja Lipponen kiitteli tuoreeltaan korjausta hyväksi, oikeansuuntaiseksi ja realistiseksi) mutta helmikuun 2003 verokannanotto (se alkuperäinen, jonka aikana talouskehitys arvioitiin yleisesti Suomessa kaksi prosenttiyksikköä todellista korkeammaksi) löytyy täältä. Korjatussa kannanotossa oli otettu huomioon heikentyneet talousnäkymät, ja se oli luonteeltaan vain tekninen.
http://www.keskusta.fi/tietopankki/?action=show_documen t&action_param=696
Suora lainaus:
"6. Keskustan vero ja meno ohjelma 2,2 – 2,4 mrd. euroa
Julkisen talouden tasapainosta on huolehdittava. Myös valtiontalous olisi suotavaa saada palautettua ylijäämäiseksi vaalikauden loppuun mennessä. Tämä tavoite ei kuitenkaan saa estää sitä, että vero ja meno ohjelmalla tuetaan talouskasvua ja sen työllistävyyttä etupainoisesti vaalikauden alussa. Valtiontalou-den jääminen lievästi alijäämäiseksi vielä vaalikauden lopullakin on hyväksyttävissä, jos talouskasvu ponnisteluista huolimatta jää heikoksi.
Paineet alkoholi ja tupakkaverojen alentamiseen ja mahdollisesti myös välttämättömäksi tuleva yhteisövero-kannan lasku voivat johtaa suuriin tulonmenetyksiin. Vaikka niiden suuruusluokkaa on vaikea arvioida ja asiaan voidaan jossain määrin vaikuttaa, on verotulojen menetyksiin varauduttava. Autoverotuksen muutosten vaikutukset jäänevät pienemmiksi, kun otetaan huomioon lisääntyvä autokauppa ja mahdolliset verorakenteen muutokset pidemmällä aikavälillä. Sekä valtiontaloudellisista että terveyssyistä Suomen on toimittava aktiivisesti Euroopan unionissa alkoholi- ja tupakkaverokantojen nostamiseksi.
Kaiken kaikkiaan edellä todetut verotulojen menetysuhat ovat kuitenkin siinä määrin suuria, että muun verotuksen keventämisen ja menojen lisäyksen on jäätävä maltilliseksi. Näkymät ovat heikentyneet tässä suhteessa jopa aivan viime aikoina. Jos vero ja menomuutokset voidaan tehdä kasvua ja työllisyyttä hyvin tukeviksi,
Keskusta arvioi, että julkisen talouden tasapainoa vaarantamatta voidaan veroja alen-taa ja menoja lisätä tulevan vaalikauden loppuun mennessä yhteensä 2,2 – 2,4 miljardil-la eurolla. Tällainen liikkumavara on myös käytettävä tehokkaasti hyväksi.
Kokonaisuudesta runsas puolet on syytä käyttää työllisyyttä voimakkaasti tukeviin veroratkaisuihin. Loput jää tällöin käytettäväksi menolisäyksinä julkisten palveluiden kehittämiseen, sosiaaliturvan aukkojen paikkaami-seen, aluekehityksen tasoittamiseen, osaamisen vahvistamiseen ja vaikeasti työllistettäviin kohdistettaviin erityistoimiin."
Tässä Kokoomuksen kannanotto maaliskuulta 2003:
http://www.kokoomus.fi/artikkeli.php?artikkeli_id=457
Suora lainaus:
"6) ANSIOTULON VEROTUSTA ON KEVENNETTÄVÄ
”Talouskasvun ja työllisyyden edistämiseksi on jatkettava tuloveron alentamista. Ansiotulojen verotusta tulee keventää noin prosenttiyksikkö vuodessa.”
Ansiotulojen verotuksen keventäminen toteutetaan siten, että veronkevennys koskee kaikkia tuloluokkia. Kunnille aiheutuvat veromenetykset kompensoidaan täysimääräisesti.
Kuluvalla vaalikaudella ansiotulojen verotusta on kevennetty yhteensä 2,5 miljardilla eurolla. Ensi vaalikaudella toteutettavat kevennykset vähentävät valtion tuloja noin 2 miljardilla eurolla.
Työn ankaralla verotuksella on tutkimusten mukaan negatiivinen vaikutus työllisyyteen. Korkea verokiila nostaa työn hintaa ja siten vähentää työvoiman kysyntää. Korkea verotus vaikuttaa myös siihen, ettei työnteko aina ole kannattavaa.
Kansainvälisesti ansiotulojen verotuksen keventäminen on selkeä suuntaus. Verokilpailu kiristyy Euroopan sisällä. Kansainvälisesti vertailtuna Suomessa ansiotulojen verotus on yhä ankaraa. Korkea ansiotulojen verotus voi aiheuttaa osaavan, ammattitaitoisen työvoiman siirtymistä pois Suomesta."
Eli molemmat porvaripuolueet ajoivat aluksi yli kahden miljardin veronalennuksia, kun talouskasvun arvoitiin nousevan 2,5 %:iin. Veroalen kohdennuksissa oli eroa, mutta demareihin verrattuna trendi on selvä. SDP:n vaaliohjelmassa mainitaan seuraavasti:
http://www.sosialidemokraatit.fi/cgi-bin/iisi3.pl?cid=s dp&mid=321&sid=20081
Suora lainaus:
"Sosialidemokraatit torjuvat lupaukset sellaisista veronalennuksista, joiden toteuttaminen vaarantaa hyvinvointiyhteiskunnan peruspalvelut ja sosiaaliturvan. Verotuksessa olevaa liikkumatilaa on vaalikaudella käytettävä tarkasti valikoiden työllisyyden tukemiseen. Työn verotuksen keventäminen edellyttää kykyä verotuksen rakenteen uudistamiseen, jolloin työnteon verottamisen sijaan on painopistettä siirrettävä muihin veromuotoihin. Veromuutoksissa on pidettävä huolta oikeudenmukaisuuden toteutumisesta."
Skeptistä ja ympäripyöreää, perusvasemmistolainen verokannanotto. Tämän tarkemmin SDP ei ohjelmassaan ota kantaa, mutta Lipposen kannanottojen perusteella SDP pyrki koko ajan korkeintaan neljänneksen veronalennuksiin Keskustaan ja Kokoomukseen verrattuna.
Missä tässä näkyy se Kokoomuksen ja SDP:n yhteinen verolinja, ja miten se eroaa Keskustan vastaavasta?
Vastaukset 1
Vanhimmat
että se Demarikouho ymmärtäis tämmösen asiallisen kysymyksen päälle jotaki?