”Kaikilla on oltava tasa-arvoiset mahdollisuudet päästä yliopistoon, eikä millään kansalaisryhmillä voi olla m¬tään etuoikeuksia. Kyllä näihin opetusministeriö voi vaikuttaa, kun käydään tulosneuvotteluja yliopistojen kanssa", Gustafsson kommentoi Ylelle.” (Ylen uutinen 3.10.2011)
Olipa Yle vetänyt mutkat suoraksi tahi ei, niin tuo ministerin kommentti Tampereella pitämässä puheessa on paikallaan. Tilastokeskuksen virallisista tilastoista tulee esiin tällainen kuva: Suomenruotsalaisilla on huikea yliedustus ylemmässä koulutuksessa, jota vielä pönkitetään erilaisilla ruotsinkielisillä kiintiöillä.
Vuonna 2009 yli 15-vuotiaasta väestöstä peruskoulun jälkeisen tutkinnon on suorittanut 66 %. Tässä yllättäen ruotsinkieliset jäävät aliedustetuiksi 2,3 % verran eli tutkinnon suorittaneita on suhteellisesti vähemmän kuin väestöosuus edellyttäisi. Sama koskee keskiasteen tutkintoja (15,6 % aliedustus).
Mutta sitten repeää! Mitä ylempi tutkinto, sen suurempi on suomenruotsalaisten yliedustus; alimmalla korkea-asteella 8,6 %, alemmalla 13,4 % ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa jo 21,5 %. Huipussaan ruotsinkielisten yliedustus on tutkijakoulutuksessa, jossa heillä on 24,1 % yliedustus – lisensiaattitutkinnoissa jopa 33,3 %!
Viralliset tiedot alkavat tästä linkistä:
http://www.stat.fi/til/vkour/2009/vkour_2009_2010-12-03_tie_001_fi.html
Olen tuosta yllä olevasta kommentista täysin samaa mieltä. Nämä asiat on nyt syytä selvittää perusteellisesti ja tehdä tarvittavat korjaustoimet. Ei voi olla oikein, että ruotsinkieliset jatkuvasti ohittavat kiintiöittensä ja ruotsinkielisten koulutuspaikkojen ylitarjonnan avulla lahjakkaampia suomenkielisiä.
Olipa Yle vetänyt mutkat suoraksi tahi ei, niin tuo ministerin kommentti Tampereella pitämässä puheessa on paikallaan. Tilastokeskuksen virallisista tilastoista tulee esiin tällainen kuva: Suomenruotsalaisilla on huikea yliedustus ylemmässä koulutuksessa, jota vielä pönkitetään erilaisilla ruotsinkielisillä kiintiöillä.
Vuonna 2009 yli 15-vuotiaasta väestöstä peruskoulun jälkeisen tutkinnon on suorittanut 66 %. Tässä yllättäen ruotsinkieliset jäävät aliedustetuiksi 2,3 % verran eli tutkinnon suorittaneita on suhteellisesti vähemmän kuin väestöosuus edellyttäisi. Sama koskee keskiasteen tutkintoja (15,6 % aliedustus).
Mutta sitten repeää! Mitä ylempi tutkinto, sen suurempi on suomenruotsalaisten yliedustus; alimmalla korkea-asteella 8,6 %, alemmalla 13,4 % ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa jo 21,5 %. Huipussaan ruotsinkielisten yliedustus on tutkijakoulutuksessa, jossa heillä on 24,1 % yliedustus – lisensiaattitutkinnoissa jopa 33,3 %!
Viralliset tiedot alkavat tästä linkistä:
http://www.stat.fi/til/vkour/2009/vkour_2009_2010-12-03_tie_001_fi.html
Olen tuosta yllä olevasta kommentista täysin samaa mieltä. Nämä asiat on nyt syytä selvittää perusteellisesti ja tehdä tarvittavat korjaustoimet. Ei voi olla oikein, että ruotsinkieliset jatkuvasti ohittavat kiintiöittensä ja ruotsinkielisten koulutuspaikkojen ylitarjonnan avulla lahjakkaampia suomenkielisiä.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Suomen- ja ruotsinkielinen juristinkoulutus on mitä pikimmin saatava vastaamaan väestön kielirakennetta.
Juristien koulutus on kaiken pohja, että saadaan lakia enemmistön kannalta oikein tulkkaavia juristeja. Nyt jokaisen lain tulkintaoikeus on annettu ruotsinkielisten yksioikeudeksi.
Koska ruotsinkielisen juristikoulutuksen kiintiö on tällä hetkellä alle väestosuuden niin oletan että kannatat sen nostamista.
Vai mitä tarkoitit kun esitit vaatimuksen että ruotsinkielinen juristikoulutus tulisi mitä pikimmin saada vastaamaan kielirakennetta?
Ruotsinkielisen kiintiön osuus koko maan juristikouluksesta on tänä vuonna 4,89 % ( 634 / 31 )
Oikeustieteellisiin keväällä 2011 hakeneet ja hyväksytyt
- Helsingin yliopiston suom. Helsinki haki 1951 ja hyväks. 198 = 10,15 % hakijoista
- Helsingin yliopiston suom. Vaasa haki 98 ja hyväks. 12 = 12,24 % hakijoista
- Helsingin yliopiston ruots. Helsinki haki 141 ja hyväks. 18 = 12,76 % hakijoista
- Helsingin yliopiston ruots. Vaasa haki 48 ja hyväks. 13 = 27,08 % hakijoista
- Itä-Suomen yliopistoon, Joensuu haki 347 ja hyväks. 121 hakijaa = 34,87 % hakijoista
- Lapin yliopistoon haki 736 ja hyväks. 129 = 17,52 % hakijoista
- Tampereen yliopisto, kunnallisoikeus haki 91 ja hyväks. 12 = 13,18 %
- Tampereen yliopisto, Yritysjuridiikkaa ja vero-oikeus, haki 499 ja hyväks. 22 = 4,4 %
- Turun yliopistoon haki 1025 ja hyväks. 124 = 12,1 % hakijoista
- Vaasan yliopisto, julkisoikeus, haki 117 ja hyväks. 16 = 13,68 %
Suomesta tulee tasa-arvoinen vasta siinä vaiheessa kun johtoon pääsevät myös tyhmät suomalaiset.
Tämä lause on mukailtu Lenita Airinston "mietteestä" naisten tasa-arvosta.... eli "maa on silloin tasa-arvoinen kun johdossa on myös tyhmiä naisia".
Nyt maata johtavat tyhmät ruotsinkieliset... ja siltä tämä myös näyttää.
Väestörekisteriin ruotsinkielisiksin rekisteröityneillä on huikea yliedustus korkeammassa koulutuksessa. Suurin yliedustus on lisensiaattitasolla, jossa ruotsinkielisillä on 33,3 % yliedustus.
Ruotsinkielisten kiintiöitä pitää pudottaa selvästi alle 5,4 %, jotta tuo ero saadaan tasattua väestösuhteen mukaiseksi.
Jotenkin voisi ymmärtää ruotsinkielisten yliedustuksen yliopistoissa ja korkeakouluissa, jos he olisivat älykkäämpiä kuin suomenkieliset. Mutta nyt kansainväliset tutkimukset osoittavat ruotsinkielisten olevan paljon heikompia opintosaavutuksissaan kuin suomenkieliset, joten vääryys suomenkielisiä kohtaan on vieläkin raaempaa.
Opetusministeri Jukka Gustafsson (sdp) tuli ehkä vahingossa sohaisseeksi ampiaispesää ja joutui perumaan puheitaan. Hän oli kuitenkin aivan oikealla asialla ja ehkä hän jatkaa kerrallisen sdp:läisen opetusministeri Tuula Haataisen avaamaa tietä oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon.
Käytännössä JOKAINEN korkeampaa koulutusta haluava ja siihen pystyvä surunuori myös saa sitä. Suomalaisten tilanne on aivan toinen. Puolet jää ulkopuolelle.
Nettisvekojen mielkestä tilannnetta muka tasaa se, että tietyille aloille surunuoret eivät pyri. Syy on noiden alojen epämukavuus ja alempi status.
Jep, pitää muistaa että surut voivat toki hakea omien ylimitoitettujen kiintiöidensä lisäksi ruotsalaisiin yliopistoihin, siis jos ovat niin lahjattomia etteivät pääse alemmilla pisteillä ja kielikiintiöillä Suomessa yliopistoon.
PISA-tutkimuksenkin valossa suomenruotsalaiset tarvitsevat kiintiönsä ja "positiivisen syrjintänsä"! Mitä se aiheuttaa Suomen hyvinvoinille ja kansantaloudelle PAKKORUOTSITUKSEN OHELLA, sietää ajatella.
Kiitokset Heikki Talalle ansiokkaasti suoritetusta suomenruotsalaisen kähmäilyn paljastamisessa. Kiitos!
"Huomisessa" Etelä-Uusimaassa no 81 lukee "yleisöltä":
"""SUOMENKIELISET KARJAALLA
.....Koska ruotsinkieliset eivät antaneet tukea suomenkielisen yhteiskoulun perustamiselle Karjaalle, niin haettiin apua valtakunnan tasolta. Kansanedustajat Sylvi-Kyllikki ja Eino Kilpi auttoivat rohkealla ja uhrautuvalla toiminnallaan hankkeen satamaan.
Karjaan suomenkieliset joutuivat kauan käymään kansalaiskoulunsa Hangossa. Vasta Erkki Tabermanin ja Lauri Palosen peräänantamaton taistelu johti vuonna 1963, että suomenkielinen kansalaiskoulu aloitti toimintansa. Koulujen paikoista, korjauksista ja rakentamisista on käyty ikuisia kiistoja, joissa suomenkieliset ovat aina jääneet toiseksi.
.....Ikävä kyllä mikään nykyisistä Raaseporin puolueista ei tunne omakseen suomenkielisten asioita. Ehkä jokin uusi voimaa muistaa seuraavissa kunnallisvaaleissa tämän "unohdetun" väestönosan."""
".....Ikävä kyllä mikään nykyisistä Raaseporin puolueista ei tunne omakseen suomenkielisten asioita."
Tiedätkö tuntevatko jossain kunnissa jotkut suomenkieliset kunnallispolitkot ruotsinkielisten asiat omakseen niin että he niitä aktiivisesti ajaisivat kunnissa joissa ruotsinkieliset ovat vähemmistönä?
Karjaalle saatiin siis suomenkielinen koulu jo lähes 50 vuotta sitten, entä sitten?
Nykyisessa Raaseporissa on seitsemaän suomenkielistä koulua!! Eikös olekin hienoa!
Suomenkielisiä perusopetuksen kouluja on seitsemän: Fiskarin koulu (1-6), Kiilan koulu (1-6), Kirkonkylän koulu (1-6), Klinkbackan koulu (1-6), Mustion koulu (1-6), Hakarinteen koulu (1-9) ja Karjaan yhteiskoulu (7-9).
Ruotsinkielisiä kouluja on 12 mikä on väestöosuuden perusteella VÄHEMMÄN kuin suomenkielisiä!!!!
Raaseporissa asuu 19065 ruotsinkielistä ja 9026 suomenkielistä.
Tuossa kielitilastossa on virhe, niinkuin yleensä kaikessa mitä kirjoitat.
Myös suomenkieliset rekisteröidään ruotsinkieliseksi muuttaessaan Raaseporiin.
???????? Myös suomenkieliset rekisteröidään ruotsinkieliseksi muuttaessaan Raaseporiin. ????
Antaisitko kiitos ne oikeat tiedot jos sinulle ei Väestörekisterin tiedot kelpaa.
@richardquest ra.fi/RJmz A wholebook2read Quasi-democracyinFinland Mensa Finland 2009 Award forQuasi-democracr book in Finlandaki
tässä toimiva linkki: http://t.co/jpXeWLPv
Niin miten tämä on mahdollista?? Suomenruotsalaiset ovat heikompia PIsa testissä ja silti he ovat yliedustettuja korkeammassa koulutuksessa!?? Tuosta ei ota selvää Erkkikään!
Kopioidessaan tietoja ankkamatami unohti Mikaelskolan, joka on vartavasten järjestetty näille Tammisaaressa luomusynnytetyille lapsille.
Tammisaaressa on myös ihan omat traditioon perustuvat opetusohjelmat. Raaseporissa ei paljon kysellä tai anota lupia.
"Opetussuunnitelma
Laki perusopetuslain muuttamisesta astui kokonaisuudessaan voimaan 1.1.2011. Opetushallitus julkaisi uuteen lakiin perustuvat Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset lokakuussa 2010. Tuon asiakirjan mukainen Raaseporin perusopetuksen paikallinen opetussuunnitelma hyväksyttiin sivistyslautakunnassa 17.5.2011. Opetussuunnitelma astuu voimaan Raaseporin peruskouluissa 1.8.2011"
Ja paikkunnista, josisa ruotsinkielisillä on hyvä olla voisin ottaa esimerkiksi Kotkan kaupungin. Yksi parhaita esimerkkejä, kuinka suomenkieliset ovat järjestäneet ruotsinkielisille ihan normaalit ja makoisat olot.
Loviisa taisi olla kaupunki, jossa ruotsinkielisyyteen on suhtauduttu aivan normaalisti, arkipäiväisenä asiana. Nyt kuntauudistuksen jälkeen älämölöä ovat pitäneet ruotsinkieliset. Myös katsaus lähellä olevasta Liljendalista antaa ymmärtää ruyotsinkielisten harjoittaman separatismin.
Summa summarum. Jos paikkakunnalla on enemmäbn suomenkielisiä, ruotsinkielisillä on hyvä olla.
Jos paikkakunnalla on enemmän ruotsinkielisiä, suomalaiset yritetään ajaa vittuun.
Näillä ruotsinkielisillä paikkakunnille harjoitetaan suomenkielisten systemaattista kiusaamista kaikin keinoin. Nyt Raaseporissa suomenkielinen työväenopisto muutettiin ensin kaksikieliseksi kansalaisopistoksi, jota on nyt jo yli vuoden verran yritetty muuttaa (sulauttaa) se täysin ruotsinkieliseksi.
Asennevammaa löytyy eniten typerien ruotsinkielisten puolelta. Kuunnellessani radiota, valitettavasti X-trem´iä (kun ajellessa ei muu asema jostain kumman syystä kuulunut) (keskiviikkona klo 17.30-18.30 sainkin kuulla kuinka kamalia esim. suomenkieliset tädit ovat. Ja tämä tuli nuorten ruotsinkielisten Helsinkiin muuttaneiden suusta. Puhujana oli poika/tyttö. Äänen perusteella ei voinut sanoa minkä sukupuolisen identiteetin hän on itselleen ottanut, mutta se on selvää että on tyypillinen ruotsinkielinen. Ohjelmassa oli kolme nuorta puhumassa.
Mukavaa että kaikilla on töitä. Kolme varmaan vastaa yhtä suomenkielistä.
Mikaelsskolan on yksityinen Steiner-koulu ei sitä ole järjetetty kunnan puolesta kenellekään.
Kuka kustantaa yksityisen Steiner-koulun? Veronmaksaja? Sikarikas verovapaa säätiö?
up
Kun korkeamman koulutuksen virkoja jaetaan ja vaatimuksena on ruotsin taito, niin silloinhan ruotsinkielisiä tulee luonnollisesti kouluttaa yli tarpeen, koska suomenkielinen ei ehkä osaa ruotsia niin hyvin, että hän olisi kelvollinen virkaan. Häh häh hä hääääää. Voihan vinetto kun naurattaa. Tarpeeton ruotsi on tehty tärkeimmäksi asiaksi Suomessa.
Siedettäisiinkö ruotsissa tuollaista älyttömyyttä!? Mitä luulette?
Hyvä Tala.
FGHJKLÖÖLKJH
Hienoa Heikki että tuot näitä epäkohtia tiedoksi Suomen kansalle.
Yhä useammalla , yli 70 %:lla kansalaisista on selvä vakaamus että pakkoruotsi on poistettava, sen lisäksi on kyllä puututtava myös näihin muihin epäkohtiin.
Et kai sentään usko että kukaan järkevä ihminen uskoo höpinöitäsi ?
Talan uskottavuus meni jo kauan sitten.
10% Puolustaa pakkoruotsia
Vain noin vähän
RKP aikoo nyt mittauttaa suomalaisten sietokyvyn uudella strategiaryhmällään. Jokohan aasin selkä katkeaa tämän korren alla?
Taitaa olla viimeinen niitti!
RKP ja suomenruotsalaiset saivat vuonna 1999 mielensä mukaisen kielilakikomitean ja sai vuionna 2003 kirjoittaa haluamansa kielilain, joka tuli voimaan 1.1.2004, Sen jälkeen alkoikin tapahtua, kun ensin yli 40.000 suomenkielistä lukiolaista näytti joukkovoimaa ylioppilastutkinnon valinnanvapauden puolesta. Pikavauhtia säädetiin laki, joka poisti "toisen kotimaisen kielen" pakollisuuden ylioppilaskirjoituksista. Sen jälkeen ruotsin kirjoittajien määrä romahti, vaikka niitä vieläkin on huikeasti yli todellisen tarpeen.
Nyt ilmiesesti RKP:n uusi kielistrategiaryhmä saa aikaan seuraavan hyppäyksen kohti pohjoismaista yhden virallisen kielen Suomea - ja se kieli ei muuten tule olemaan ruotsi! ;-)
No persuja (anteeksi sanamuoto) äänesti n. 560.000, 70 % suomalaisista haluaa päästä pakkoruotsista, joten..
Iloisia uutisia... joku kirjoitti että Itä-Suomen kouluissa eletään jo tätä päivää ja mahdollisuus on opiskella monenmontaa kieltä.
Itä-Suomestako se sivistys nousee! Hienoa.
N.75% päävestöstä eli suomalaisista haluaa pakkoruotsin pois. Kysely huomioi surut, jotka kannattavat lähes yksimielisesti pakkoruotsia. He ovat kuitenkin jäävejä TÄSSÄ asiassa.