Kirkolliskokous on joutunut vieraiden voimien valtaan

12.10.2011 09:00 | Seurakuntalaisen toimitus | Seurakuntalainen.fi

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous- ja hiippakuntavaltuustojen vaalit järjestetään 13. helmikuuta 2012. Valittujen toimikausi alkaa 1.5.2012 ja kestää neljä vuotta. Seurakuntalaisen soittokierros paljasti, että monet niin sanotuista konservatiivisista näkemyksistään tunnetuista kirkolliskokousedustajista eivät aio lähteä ehdokkaiksi seuraaviin vaaleihin.

Joidenkin pois jääminen johtuu yksinkertaisesti siitä, että eläkeikä lähenee.

- Kaksi kautta oli ihan riittävästi. Suoraan sanoen aika rankkaa hommaa, kommentoi Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Timo Rämä.

Kankaanpään kirkkoherra Keijo Rainerma on vaikuttanut kirkolliskokouksessa neljä kautta. Hänkään ei enää asetu ehdolle.

- Ikä on jo taittunut kuudenkymmenen toiselle puolelle. Kirkolliskousedustajana oleminen on ollut mukava ja myönteinen kokemus. En tosin tiedä olenko 16 vuoden aikana saanut aikaan mitään erityisempää. Viittaan nykyiseen kirkolliseen tilanteeseen.

Niin ikään kirkolliskokouksesta väistyvä Kemijärven kirkkoherra Lasse Marjokorpi katsoo kirkolliskokouksen muuttuneen radikaalisti.

- Se on joutunut vieraiden voimien valtaan, eikä sen luterilaisen kirkon tunnustukseen sidottu toiminta ole enää mahdollista. Sen päätöksiä eivät enää määrää Raamatun sana eikä kristinuskon sisältö, hän laukoo.

-Esimerkiksi homoseksuaalisuuteen liittyvä kysymyksenasettelu oli viime syksynä hyvin yksipuolista. Arkkipiispan toiminta homorukousasiassa oli yksinvaltaista. Asia olisi vaatinut määräenemmistökäsittelyn, mutta nyt haluttu tulos määritteli käsittelytavan.

Marjokorpi viittaa kirkolliskokouksen päätökseen viime marraskuussa. Sen mukaan kirkossa voidaan rukoilla samaa sukupuolta olevien parien puolesta. Ponsi voitiin hyväksyä yksinkertaisella äänienemmistöllä kirkolliskokouksen puheenjohtajan, arkkipiispa Kari Mäkisen ja puhemiesneuvoston päätöksellä, koska sen "ei katsottu sisältävän lainmuutoksia eikä se muuta kirkon oppia".

Rukousohje-esitykseen jätetyn eriävän mielipiteen allekirjoittivat Marjokorven lisäksi muiden muassa Timo Rämä, Suomen teologisen instituutin pääsihteeri Henrik Perret ja Keijo Rainerma.

Perretin lisäksi nykyisistä edustajista kirkolliskokouksessa lopettaa myös esimerkiksi bakteeriopin professori Pentti Huovinen. Uusi Tie -lehden päätoimittaja Leif Nummela ja muusikko Pekka Simojoki harkitsevat ehdolle asettumista. Myöskään varatuomari Pekka Lahdenperä ei ole ratkaissut ehdokkuuttaan.

- Olemme konservatiivien piirissä kyllä miettineet ns. kintaiden tiskiin lyömistä siinä mielessä, että käytettäisiin evankeliumin parhaaksi se turha työ ja aika mikä menee kirkolliskokouksessa. Käytämme paljon aikaa kirkolliskokouksessa, mutta aina tulee turpiin. Kuitenkin näen, että meillä konsuilla on vastuu Suomen kirkkokansasta. Jonkun on pidettävä ääntä siitä evankeliumista, jonka Raamattu ilmoittaa, Lahdenperä toteaa.

Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä toimielin. Hiippakuntavaltuustot puolestaan hoitavat tuomiokapitulien ohella hiippakuntien hallintoa.

Kirkolliskokoukseen valitaan hiippakunnista yhteensä 32 pappia ja 64 maallikkoa. Hiippakuntavaltuustoihin valitaan 14 maallikkoa ja seitsemän pappia. Valitsijayhdistyksen perustamisasiakirjat ehdokaslistoineen on toimitettava tuomiokapituliin viimeistään 15.12.2011.