(tiivistelmä)
Marx: Pääoma
Luku 3: Raha, tai Hyödykkeiden Kierto
1. Arvojen mitta
Tässä työssä oletan yksinkertaisuuden vuoksi, että kulta on se raha-hyödyke.
Koska kaikkien hyödykkeiden vaihtoarvot vastaavat niihin sisältyvää ihmisen työtä ja ovat siksi yhteismitallisia, niin niiden hyödykkeiden arvot voidaan mitata yhdellä ja samalla erityisellä hyödykkeellä, josta tulee raha. Rahalla itsellään ei ole arvoa, rahalla ei voi mitata rahan arvoa.
Arvometallien käyttö rahana vaatii niiden painon tarkkaa mittaamista. Rahojen nimet ovat historiallisia painomittoja. Kullan arvon muuttuminen ei muuta muiden hyödykkeiden suhteellisia arvoja toisiinsa verraten.
Hinta on raha-nimi hyödykkeen sisältämälle työlle.
Jos vehnä tonnin hinta nousee tai laskee, kyse on sen tuottamiseen käytetyn työn määrän vaihtelusta.
Rahalla voi mitata sellaisiakin asioita kuin kunnia ja omatunto, joista tulee täten hyödykkeiden kaltaisia. Viljelemättömällä maalla ei ole arvoa, koska siihen ei sisälly työtä, mutta hinta sillä silti on.
Hinnoittelu tarkoittaa tuotteen vertaamista kuviteltuun kultaan.
x x x x x x
Luvussa 3.1 on jaarittelua ja jankkaamista tuotteen sisältämän työn määräävän hinnan.
Kommunismista luvussa ei ole yhtään mitään.
Tanskan sikasykli 1900-luvun alussa on kuuluisa esimerkki. Sianlihan hinta nousi ja laski muutaman vuoden välein rajusti. Kun hinta oli korkea, jokainen maajussi alkoi kasvattaa porsaita. Kun ylitarjonnan takia hinta laski, niin kukaan maajussi ei enää viitsinyt sikoja kasvattaa. Marxin mukaan tässä yhden sian kasvattamiseen käytetty työ vaihteli rajusti. ;-) Jos työ oli vakio, niin hinnan ei Marxin mukaan edes pitäisi vaihdella.
Marx: Pääoma
Luku 3: Raha, tai Hyödykkeiden Kierto
1. Arvojen mitta
Tässä työssä oletan yksinkertaisuuden vuoksi, että kulta on se raha-hyödyke.
Koska kaikkien hyödykkeiden vaihtoarvot vastaavat niihin sisältyvää ihmisen työtä ja ovat siksi yhteismitallisia, niin niiden hyödykkeiden arvot voidaan mitata yhdellä ja samalla erityisellä hyödykkeellä, josta tulee raha. Rahalla itsellään ei ole arvoa, rahalla ei voi mitata rahan arvoa.
Arvometallien käyttö rahana vaatii niiden painon tarkkaa mittaamista. Rahojen nimet ovat historiallisia painomittoja. Kullan arvon muuttuminen ei muuta muiden hyödykkeiden suhteellisia arvoja toisiinsa verraten.
Hinta on raha-nimi hyödykkeen sisältämälle työlle.
Jos vehnä tonnin hinta nousee tai laskee, kyse on sen tuottamiseen käytetyn työn määrän vaihtelusta.
Rahalla voi mitata sellaisiakin asioita kuin kunnia ja omatunto, joista tulee täten hyödykkeiden kaltaisia. Viljelemättömällä maalla ei ole arvoa, koska siihen ei sisälly työtä, mutta hinta sillä silti on.
Hinnoittelu tarkoittaa tuotteen vertaamista kuviteltuun kultaan.
x x x x x x
Luvussa 3.1 on jaarittelua ja jankkaamista tuotteen sisältämän työn määräävän hinnan.
Kommunismista luvussa ei ole yhtään mitään.
Tanskan sikasykli 1900-luvun alussa on kuuluisa esimerkki. Sianlihan hinta nousi ja laski muutaman vuoden välein rajusti. Kun hinta oli korkea, jokainen maajussi alkoi kasvattaa porsaita. Kun ylitarjonnan takia hinta laski, niin kukaan maajussi ei enää viitsinyt sikoja kasvattaa. Marxin mukaan tässä yhden sian kasvattamiseen käytetty työ vaihteli rajusti. ;-) Jos työ oli vakio, niin hinnan ei Marxin mukaan edes pitäisi vaihdella.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ymmärsiköhän Marx loppujen lopuksi kommunismista yhtään mitään.....