Julkaistu: 19.10.2011 06:40
Euromaiden pelastaminen voikin maksaa suomalaisille yllättäen tuplahinnan, kertoo Helsingin Sanomat.
Suomen takausvastuu Euroopan kriisimaiden pelastamisessa voikin nousta 14 miljardista eurosta jopa yli 28 miljardiin euroon.
Tähän mennessä julkisuudessa ei ole puhuttu, että Euroopan väliaikaisen rahoitusvakausvälineen (ERVV:n) varainhankinnan korot.
Tällöin kunkin suomalaisen osuus takauksista kasvaisi 5340 euroon suomalaista kohti.
Takaukset lankeaisivat maksettaviksi, jos pahin tapahtuisi ja ERVV:n rahoittamat eurovaltiot laiminlöisivät velkojaan.
Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Martti Hetemäki myöntää HS:lle, että takausvastuun sisältö on kirjoitettu puutteellisesti hallituksen lakiesityksen perusteluissa.
Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden tutkijan Klaus Tuori pitää tilannetta ongelmana perustuslain kannalta.
- Jos takausvastuun katsotaan olevan korkojen takia suurempi kuin 14 miljardia euroa, täytyisi vastuun enimmäismäärä mainita laissa, Tuori sanoo HS:lle.
Euromaiden pelastaminen voikin maksaa suomalaisille yllättäen tuplahinnan, kertoo Helsingin Sanomat.
Suomen takausvastuu Euroopan kriisimaiden pelastamisessa voikin nousta 14 miljardista eurosta jopa yli 28 miljardiin euroon.
Tähän mennessä julkisuudessa ei ole puhuttu, että Euroopan väliaikaisen rahoitusvakausvälineen (ERVV:n) varainhankinnan korot.
Tällöin kunkin suomalaisen osuus takauksista kasvaisi 5340 euroon suomalaista kohti.
Takaukset lankeaisivat maksettaviksi, jos pahin tapahtuisi ja ERVV:n rahoittamat eurovaltiot laiminlöisivät velkojaan.
Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Martti Hetemäki myöntää HS:lle, että takausvastuun sisältö on kirjoitettu puutteellisesti hallituksen lakiesityksen perusteluissa.
Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden tutkijan Klaus Tuori pitää tilannetta ongelmana perustuslain kannalta.
- Jos takausvastuun katsotaan olevan korkojen takia suurempi kuin 14 miljardia euroa, täytyisi vastuun enimmäismäärä mainita laissa, Tuori sanoo HS:lle.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Työläisillehän niistä rahoista on suurin osa jaettu, Kreikassa ainakin, joten saavat työläiset myös maksaa.
Sitä mahdollisuutta jossa yksikään noista maista ei maksa yhtään velkaansa ei oikeastaan ole. Silloin se valtio astuisi ulos yhteisöstä ja olisi yksin luottonsa menettäneenä. Varmaan se saisi kumppanin Pohjois-Koreasta ja ja Etelä-Amerikan Hugosta mutta tuskin nuo niin paljon arvoisia olisivat jotta kannattaa riskeerata.
Toivon eteläistenkin maiden Euroopassa oppivan tästä jotain, ei kannata ostaa ääniä lainarahalla koska maksut lankeavat.
Kreikkalaisia minä ihmettelen kun taas lakkoillaan vaikka velanmaksutalkoot olisivat paljon aiheellisempi fiestan aihe.