Suojajännitetyöt?

PenttiS

Hei!

Osaisiko joku sanoa, mikä on nykyään sallittua ei sähköalan ammattilaiselle ja onko asiaan ehkä tulossa lähiaikoina muutoksia?

Tarkoitus olisi aloittaa yritystoiminta, jossa joutuu tekemisiin 12-48V tasajännitteiden kanssa ja tekemään niiden asennustöitä.

Luin jostain, että ei-ammattilaiselle olisi sallittu ainoastaan alle suojajänniteen (42V) mukaiset työt, mutta tämä KTM:n päätös sanoo, että 120V olisi se raja tasajännitteellä.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1996/19960516 (10 pykälä)

39

3351

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • krematorioko

      Jos kyseessä on suuret virrat niin pitää olla joku? pätevyys.Eli laitteiston teho on myös joskus määräävä.

    • 14

      Tiedossani ei ole, että lakia muutettaisiin, eli kyllä tuo tasajänniteraja pitää paikkansa. Pitää kuitenkin muistaa, että kaikissa sähkötöissä pitää noudattaa voimassa olevia standardeja. Joka kiinteistöjen asennuksissa tarkoittaa, että asennuksissa pitää huomioida ennenkaikkea vikatapausten poiskytkentä, lämpeneminen ja johdineristeet. Jos aikomusenasi on tehdä myyntiin jonkinlaisia sähkölaitteistoja pitää niiden turvallisuus vakuuttaa CE-merkinnällä. Parempi olisi jos siihen hakee jonkin auktorisoidun tarkastuslaitoksen hyväksynnä. CE-merkintä ei vielä takaa mitää, josta johtuen lehdet ovat täynnä "takaisinvetoja", kun laitteet eivät merkinnästä huolimatta täytä vaatimuksia.
      Mikäli asentamasi tai valmistamasi laitteisto tuottaa vahinkoa tai haittaa voit joutua korvausvelvollisekisi sähkölain, vahingonkorvauslai, tutevastuulain tai jonkun muun lain perusteella

      • PenttiS

        Kiitos vastauksesta.

        Tarkoitukseni on muun työn ohessa asentaa mm. aurinkopaneeleja ja akkuja. Kaikki tuotteet ovat valmiita komponentteja, joten tuo CE-merkintä ei koskene minua.

        Lähinnä kiinnostaa se, että missä oma vastuu menee. Jos asennus on laillinen ja oikein tehty, niin vastuuvakuutus lienee voimassa, vaikka tapahtuisi tulipalo tms. vakava asia.

        Teknisesti ymmärrän noiden asennuksen melko hyvin, mutta standardeista en ole tietoinen. Onko sellaisia, jotka käsittelevät erityisesti pienoisjänniteasennuksia?

        Entä tuo nimim. "krematorioko" maininta suurista virroista. Vaikuttavatko ne (laillisuus) asiaan?


      • Mooonis
        PenttiS kirjoitti:

        Kiitos vastauksesta.

        Tarkoitukseni on muun työn ohessa asentaa mm. aurinkopaneeleja ja akkuja. Kaikki tuotteet ovat valmiita komponentteja, joten tuo CE-merkintä ei koskene minua.

        Lähinnä kiinnostaa se, että missä oma vastuu menee. Jos asennus on laillinen ja oikein tehty, niin vastuuvakuutus lienee voimassa, vaikka tapahtuisi tulipalo tms. vakava asia.

        Teknisesti ymmärrän noiden asennuksen melko hyvin, mutta standardeista en ole tietoinen. Onko sellaisia, jotka käsittelevät erityisesti pienoisjänniteasennuksia?

        Entä tuo nimim. "krematorioko" maininta suurista virroista. Vaikuttavatko ne (laillisuus) asiaan?

        Riippunee mistä tuot paneeleita tai komponentteja, jos tuot EU alueen ulkopuolelta, niin CE merkki on vain mainos. Tällöin maahantuojalla on täysi vastuu laitteesta. Tosin jos on hyvä myyjä, niin sillä on sitten CE merkkiin tarvittavat paperit, niin niillä pystyt osoittamaan niiden pätevyyden.

        EU alueen sisältä ostetut CE merkkisten tuotteiden vastuu on myyjällä.


    • Toinen nimimerkki

      Suojajännitteitä ei ole ollut olemassa enää viiteentoista vuoteen (tai jotain).
      Tarkoitat varmaan pienoisjännitteitä, joita ovat tasajännitteet 120 V ja vaihtojännitteet 50 V asti.

      • PenttiS

        Joo, pienoisjännitettä tarkoitin. Suojajännite vaan pompsahti useasti eteen asiaa googletellessa.


      • Berserkki
        PenttiS kirjoitti:

        Joo, pienoisjännitettä tarkoitin. Suojajännite vaan pompsahti useasti eteen asiaa googletellessa.

        Turvatekniikan keskus tukes.fi kertoo mitä voi tehdä itse ja silloinkin omalla vastuulla. nk. suojajännitteen (


      • PenttiS
        Berserkki kirjoitti:

        Turvatekniikan keskus tukes.fi kertoo mitä voi tehdä itse ja silloinkin omalla vastuulla. nk. suojajännitteen (

        Ilmeisesti tuolla sanalla suojajännite on kaksi merkitystä. Toisaalta sillä tarkoitetaan turvallista jännitettä (42V?)

        http://www.epanorama.net/faq/sfnet.harrastus.elektroniikka/maarayksia.html (noin jutun puolivälissä otsikolla "Mitä jännitettä suurempaa jännitettä pidetään vaarallisena ?")

        Ja toisaalta samaa kuin pienoisjännite, eli < 120 V DC.

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Pienoisjännite

        Kytkentöjen osaamisesta ei nyt ollut kysmys, vaan tuosta lakipuolesta.


    • Ins.

      Eli saa tehdä, jos luulee osaavansa?
      Empä usko, että 1,5 V paristolla saisi ketään hengiltä, koska normaali terve ihminen kestää jopa 30 mA:n virran kehonsa läpi. Kehon impedanssi on n. 1700 ohmia esim. kädestä käteen ja silloin 1,5 V:n paristolla saataisiin vain n. 1 mA:n virta kehon läpi. Ei synny edes tuntoaistimusta.
      Suojajännitteen raja on 50 V vaihtojännitteellä ja 120 V sykkeettömällä tasajännitteellä.
      Kiinteiden sähköasennusten tekeminen suojajännitteiseen esim. aurinkosähköjärjestelmän laitteisiin on sallittua periaatteessa kenelle tahansa osaavalle henkilölle silloin, kun järjestelmään ei liity kiinteitä asennuksia 230 V verkkojännitteellä. Mikäli asennuskokonaisuuteen kuuluu 230 V:n verkkojännitteellä toimivia kiinteästi asennettuja järjestelmiä tai laitteita, pitää asennustöitä (asennuskokonaisuutta, myös suojajännitelaitteiden osalta) olla valvomassa SP2 omaava henkilö.
      Vaikka olisi pelkästään suojajännitteellä toimiva laitteisto, täytyy silti asennusten vika- ja ylikuormitussuojaus toteuttaa asianmukaisesti ja silloin asennuksen tekijän tulee olla hyvin perehtynyt johtimien/kaapeleiden ja sulakkeiden valintakriteereihin, jotta asennuksesta ei aiheutuisi mahdollisen vian tai ylikuormituksen sattuessa tulipalon vaaraa.

      • PenttiS

        Tarkoittaako tuo, että jos kokonaisuuteen liitetään 230V invertteri kiinteästi, niin sitä varten pitäsi olla luvat? Vai että jos invertteriltä eteenpäin tehdään kiinteitä asennuksia?


    • Wanha kipinä...

      Kyllä suojajännitenimikettä voi käyttää. Suojajännite tarkoittaa, että 230v virtalähteen toisiojännite on alle 42V (voi olla jotain muutakin, en ihan muista tuota) ja virtalähteenä on suojaerotusmuuntaja. Noita aurinkosähköasennuksia koskee standartin sfs6000 määräykset kohta 712, eli päättelisin ettei ammimaisesti voi asennella ilman jotain sähköpätevyyttä, ainakin tekijälle jää vastuu virheellisen asennuksen vahingoista. Tulipalonvaara on pinillä jännitteillä vielä suurempi kuin 230 voltilla, tämä johtuu suurista virroista pienilläkin tehoilla. Ei se jännite kuumenna johtoja vaan virta.

      • PenttiS

        Kiitos standarditiedosta, pitänee käydä jossain lukemassa kun en netistä löytänyt.

        Tässä kai se ydinkysymys on, että onko sillä eroa asentaako niitä ammattimaisesti vai ei?

        Vastuu virheellisestä asennuksesta lienee aina urakoijalla, mutta ei kai siihen luvat vaikuta. Jos homma on luvallista, niin vastuuvakuutus korvannee, jos asennus on tehty oikein.

        Tulipalonvaara on aina (tehosähkön kanssa) olemassa, mutta ei tuo johtojen ja varokkeiden mitoitus mitään rakettitiedettä kuitenkaan ole. Aika yksinkertaista loppujen lopuksi.


      • Wanha kipinä...
        PenttiS kirjoitti:

        Kiitos standarditiedosta, pitänee käydä jossain lukemassa kun en netistä löytänyt.

        Tässä kai se ydinkysymys on, että onko sillä eroa asentaako niitä ammattimaisesti vai ei?

        Vastuu virheellisestä asennuksesta lienee aina urakoijalla, mutta ei kai siihen luvat vaikuta. Jos homma on luvallista, niin vastuuvakuutus korvannee, jos asennus on tehty oikein.

        Tulipalonvaara on aina (tehosähkön kanssa) olemassa, mutta ei tuo johtojen ja varokkeiden mitoitus mitään rakettitiedettä kuitenkaan ole. Aika yksinkertaista loppujen lopuksi.

        Jos asennus on tehty oikein ja määräysten mukaan, niin vastuu on rakennuksen haltijalla ja haltijan vakuutus on maksaja. Mutta jos vahinko sattuu ja virhe on urakoitsijan, niin urakoitsijan vakuutus korvaa. Mutta jos vastuuvakuutusta ei ole , on teettäjä ja tekijä vastuussa tapauskohtaisesti. Noin ehkä nuo vastuut menee.


      • PenttiS
        Wanha kipinä... kirjoitti:

        Jos asennus on tehty oikein ja määräysten mukaan, niin vastuu on rakennuksen haltijalla ja haltijan vakuutus on maksaja. Mutta jos vahinko sattuu ja virhe on urakoitsijan, niin urakoitsijan vakuutus korvaa. Mutta jos vastuuvakuutusta ei ole , on teettäjä ja tekijä vastuussa tapauskohtaisesti. Noin ehkä nuo vastuut menee.

        Joo, epäilemättä juurikin noin. Ongelmia (vakuutusyhtiön kanssa)voi tietysti tulla myös siitä, että vaikka asennus olisi tehty oikein, mutta urakoitsijalta puuttuu pätevyys. Ja sitäpä tässä juuri haen, että onko oikeasti niin, että pienoisjännityöt ovat täysin lupavapaita töitä?


    • Wanha kipinä...

      Missään ei ilmeisesti sanota, että pinoisjännitetyöt kiinteästi rakennuksiin asennettavat olisivat " lupavapaita" töitä.
      Onko varmennustarkastajia kuulolla ja voisi kysyjälle kertoa.

      • PenttiS

        Selvittelin asiaa ja vaikuttaa siltä, että ovat lupavapaita töitä riippumatta siitä tekeekö niitä työkseen vai ei. Asiaa määrittelee ilmeisesti ainoastaan "Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähköalan töistä 5.7.1996/516":

        3 luku
        Pätevyysvaatimukset

        Perusvaatimus
        9 §

        Sähköalan töitä tekevän henkilön tulee olla tehtävään ja sen sähköturvallisuutta koskeviin vaatimuksiin perehtynyt tai opastettu.

        Vaatimus sähköalan töissä, joista voi aiheutua vain vähäistä vaaraa tai häiriötä

        10 §

        Riittävää huolellisuutta noudattaen on sallittua tehdä seuraavia sähköalan töitä:

        1) enintään 250 voltin nimellisjännitteisten asennusrasioiden peitekansien irrotusta ja kiinnitystä, yksivaiheisten pistotulppien, liitosjohtojen, jatkojohtojen ja sisustusvalaisimien asennus-, korjaus- ja huoltotöitä sekä näihin rinnastettavia töitä,

        2) nimellisjännitteeltään enintään 50 voltin vaihtojännitteisiin tai 120 voltin tasajännitteisiin laitteistoihin kohdistuvia sähkötöitä,

        3) käyttötöitä sähkölaitteistossa, jonka jännitteiset osat on suojattu tahattomalta koskettamiselta, sekä

        4) omaan käyttöön rakennettujen sähkölaitteiden korjaamista, jos tämä liittyy sähköalan harrastustoimintaan.

        (lainaus: http://www.edilex.fi/content/tukes/fi/lainsaadanto/19960516/?toc=1#L5>)


    • tarkkastaaja

      Kylä niitä tantartteissa on. Iha varamastikkin. Lukeekaa siältää.
      Mää tiärän kaikken.

    • pix pox

      Liikutaan hiukan liukkailla jäillä.
      Jossain 6000:tonnisen syövereissä kyllä todetaan että jos asennus voi
      aiheuttaa vaaraa elukoille talon palamiselle jne niin ei saa käpistellä
      sähköjen kanssa jos ei ole lupia. (noin pyöreasti sanottuna)

      Akustoissa on helvetilliset virrat josta johtuen myös tehot voivat olla kovia.
      Ja siitä seuraa se että palovaara on ilmeinen ja asentaja vastaa töistään.

      Jos tekee vain valmistajan CE (Chines Export) tarkoittamilla kaapeleilla
      liittimillä jne niin siitä vaan vetämään hirsiseinään kaapelia.

      Valmiita laskenta ohjeita kaapeleille ei välttämättä löydy eli vaatii hieman
      perehtymistä asiaan. Kaavat sinänsä käy kun vaan törkkää 12/24/48 V DC
      230V AC tilalle mutta kaapeleille mitä DC puolella käytetään eivät
      400/230 V PVC/PEX ohjeet sovi jos ei käytä kyseisiä kaapeleita.

    • PenttiS

      En usko, että liikutaan heikoilla jäillä. Kyllä tuo KTM:n päätös on kaikkien selvitysteni mukaan se ainoa säädös joka ratkaisee asian juridisen puolen. Tuo perusvaatimus, "Sähköalan töitä tekevän henkilön tulee olla tehtävään ja sen sähköturvallisuutta koskeviin vaatimuksiin perehtynyt tai opastettu." on tietysti aika veteen piirretty viiva.

      Toisaalta ei tuo DC-tekniikka ole rakettitiedettä ja kaapelien mitoituskin aika simppeliä. Palovaara on siis aika teoreettinen kun asentaa huolellisesti.

    • sähkäri_vaan

      Kysymys Pentille.

      Paljonko on johdon kuormitettavuus jos on 3*16mm2 ja 24v dc ilman lämpötila 20 astetta? Entä jos ilma on 30 astetta?

      • PenttiS

        Kysymyksesi ei ole relevantti, koska 12V (ja 24V) akkusysteemeissä mitoitus tapahtuu pääosin jännitehäviön perusteella, ja niissä ei yleensä käytetä 3* kaapeleita. Jännitehäviöitä voi laskeskella vaikkapa tuolta, kunhan tietää asennusjohdon (edestakaisen) pituuden ja materiaalin, sekä suurimman sallitun jännitehäviön (riippuu käyttölaitteesta). Mainitsemasi lämpötilaeron vaikutus on käytännössä mitätön.

        http://koti.mbnet.fi/~huhtama/ele/index.php?si=ml18.sis&pa=jaaa

        Jos kyselit kaapelin kestämää maksimivirtaa, niin se ei riipu jänniteestä. 16 mm2 kaapelilla se on standardin mukaan 50-100A asennustavasta riippuen. Lyhyaikaisissa kuormituksissa virta voi olla tätäkin isompi.

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Sähköjohto


      • mooonis
        PenttiS kirjoitti:

        Kysymyksesi ei ole relevantti, koska 12V (ja 24V) akkusysteemeissä mitoitus tapahtuu pääosin jännitehäviön perusteella, ja niissä ei yleensä käytetä 3* kaapeleita. Jännitehäviöitä voi laskeskella vaikkapa tuolta, kunhan tietää asennusjohdon (edestakaisen) pituuden ja materiaalin, sekä suurimman sallitun jännitehäviön (riippuu käyttölaitteesta). Mainitsemasi lämpötilaeron vaikutus on käytännössä mitätön.

        http://koti.mbnet.fi/~huhtama/ele/index.php?si=ml18.sis&pa=jaaa

        Jos kyselit kaapelin kestämää maksimivirtaa, niin se ei riipu jänniteestä. 16 mm2 kaapelilla se on standardin mukaan 50-100A asennustavasta riippuen. Lyhyaikaisissa kuormituksissa virta voi olla tätäkin isompi.

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Sähköjohto

        ps. elä käytä wikipediaa virallisena lähteenä jos töitä teet. Siellä voi olla virheitäkin. Toki tässä tilanteessa oli helppo viitatakkin tohon :)


    • Sähkäri_vaan

      Meinaaks ettei sun asennukset tarvi sulakkeita? Vai miks kysymys on turha?

      • PenttiS

        Lähinnä nuo lämpötilat kertovat hienostelusta ja 3*16 mm2 kaapeli tietämättömyydestä DC järjestelmistä.

        Tottakai sulakkeita tarvitaan ja ne mitoitetaan aina käytettävän kaapelin mukaan, lähinnä oikosulkusuojaksi. Koska jännite ei vaikuta asiaan (virta ratkaisee johdon kuumenemisen) mitoitus on periaatteessa sama kuin 230V järjestelmissä. Myös johdonsuoja-automaatteja voi käyttää. Sopivat sulakekoot selviävät tuosta wikipedia linkistä.


    • Sähkäri_vaan

      No se 3 tulee lähinnä automaattisesti ja ei kerro mitään, mutta sulla on vielä opeteltavaa. Lämpötilalla on iso merkitys sähköasennuksissa. Jos sulla olis jotain tietoo asiasta voisit vastata kysymykseen!!! Nyt lähdet viemään keskustelua muuhun suuntaan. Sulta en mitään järjestelmää itselleni ostais!!!

      Mikä on käyttöjännite sun aurinkopaneeli systeemissä? Onko se 230? Vai onko tää joku lediviritys?

    • PenttiS

      Jos lukisit viestit alusta asti, niin tietäisit, että kyse on suoja- eli pienosijännitteellä toimista systeemeistä, käytännössä 12-24V DC. Invertterillä noista voi ottaa ulos 230V, mutta ei yleensä kannata ellei jokin laite sitä välttämättä vaadi.

      Lämpötila ei ole asennuksessa oleellinen, vaan vaikuttaa vain hieman johdon vastukseen. Se ei ole oleellinen siksi, että käyttölämpötilaan ei voi käytännössä vaikuttaa ja siksi, että sen vaikutus johdon resistanssiin on hyvin pieni. Lämpötilan vaikutusta resistanssiin voit tutkia aiemmin linkittämältäni sivulta.

      Olennaista on estää hyötytehon katoaminen johdon lämmitykseen (johdon resistanssiin) ja estää sulakkeilla johdon poikkipalaminen oikosulkutapauksissa. Tässä nämä 12-24V systeemit eroavat 230V systeemeistä, että jälkimmäisissä ei käytännössä tarvitse huolehtia jännitehäviöistä ja käytettävät tehot ovat ihan eri luokkaa.

      Käytännössä siis virrat vain harvoin yltävät sellaiselle tasolle, että asennustavalla olisi jotain merkitystä. Tämä johtuu siitä, että jännitehäviön tuoma raja tulee jo kauan ennen vastaan, ja se onkin 12V systeemin johtojen tärkein mitoitusperiaate.

      Edelleen, ei tämä ole rakettitiedettä.

    • sähkäri_vaan

      Ei ole rakettitiedettä mutta edelleenkään et osaa mitoittaa johtoa!

      • PenttiS

        Provoatko sä vai et osaa lukea?

        12V systeemeissä johto mitoitetaan jännitehäviön mukaan, esim 3% tai 10%, riippuen laitteesta jota on tarkoitus käyttää. Ja sulake mitoitetaan sitten enintään johdon virrankeston mukaan.

        Et ilmeisesti huomaa, että mitoitusperiaate 12VDC systeemeissä on eri kuin 230VAC systeemeissä.


    • Sähkäri_vaan

      RAUTALANGASTA väännän nyt sulle.

      230V/60W hehkulamppu kuluttaa virtaa 0.26A
      12V/60W hehkulamppu kuluttaa virtaa 5A

      Jännitteen pienetessä virta kasvaa mikäli teho pysyy samana. Et sä voi mitenkään turvallisesti mitoittaa johtojen kokoja laskemalla vain jännite häviöö. Ehkä olis syytä opetellä vähän laskemaan ennen kuin alkaa huuteleen.

      • PenttiS

        Kiitos rautalangasta, vaikka hieman väärin menikin.

        12V järjestelmässä heikoin lenkki on juuri tuo jännitteen lasku. Moni laite ei toimi, jos jännite putoaa yli 10% (1,2V) ja tämän takia johdot ovat käytännössä aina hieman ylimitoitetut.

        Jos mainitsemasi 60W (virta 5A) hehkulamppu on 10m päässä akusta ja sen halutaan saavan tuo 90% jännitteestä, niin kaapelin paksuudeksi riittää 1,5 mm2 (Jännitehäviö 1,17V). Jos asennamme kaksi ao. lamppua (virta 10A) niin jännitehäviö nousee jo 2,3 volttiin, eli liki 20%:iin. Jotta häviö pysyisi alle tuon 10%:n, niin johdon pakuuden tulee olla 4mm2. Joka taas puolestaan kestää virtaa ainakin tuplaten.

        Suomeksi siis jännitteenalenemasta johtuva mitoitusraja tulee vastaan ennen kuin johdon virrankesto, toisin kuin 230V systeemissä. Mutta siitä huolimatta johto tulee varustaa sulakkeella oikosulkua varten. Esim. 1,5mm johto 10A ja 4mm2 johto 20A sulakkeella.


    • Mooonis

      "12V systeemeissä johto mitoitetaan jännitehäviön mukaan, esim 3% tai 10%, riippuen laitteesta jota on tarkoitus käyttää. Ja sulake mitoitetaan sitten enintään johdon virrankeston mukaan."

      Mikä tässä on nyt niin vaikeata mitä sähkäri ei ymmärrä. PenttiS:llä on enemmän pätevyyttä johtojen mitoittamisesta kun valtaosasta sähkäreistä. Porukka vaan parjaa kun herralla ei ole sähköalan koulutusta..

    • mooonis

      Tossa jännitteen alenemisessa kannattaa muistaa vielä sekin asia, että mitä pienempi kuorma, sitä vähemmän on jännitteen alenemaa. Ihan sähköopin sääntöjäen mukaan.

      • menkää kouluun

        Ei se alenema säännöistä johdu, on sulla kuvitelmia.


    • Mooonis

      Meneppä itse takasin, se johtuu juurikin piuhan vastuksesta ja vastuksesta, joka on laitteessa jota käytetään.

      Tässäpä esimerkki:

      Virtalähde 10V

      Piuhan vastus 2 Ohm
      Laitteen vastus 8 Ohm
      Tällöin jännitteen alenema piuhassa on 2V

      Piuhan vastus 2 Ohm
      Laitteen vastus 98 Ohm
      Tällöin jännitteen alenema piuhassa on 0,2V

      Ihan mielenkiinnosta haluisin tietää mistäs mielestäsi alenema johtuisi jos ei vastuksesta?

      • menkää kouluun

        Onhan pitkät piuhat, jos olisi 1,5mm2 niin sadan metrin piuhan resistanssi on vasta 1,12 ohmia, ja siinä tapahtuvaa jännitteen alenemaa ei ole säännöissä määrätty niinkuin aiemmin väitit, joten mars mars kouluun takaisin.


      • mooonis
        menkää kouluun kirjoitti:

        Onhan pitkät piuhat, jos olisi 1,5mm2 niin sadan metrin piuhan resistanssi on vasta 1,12 ohmia, ja siinä tapahtuvaa jännitteen alenemaa ei ole säännöissä määrätty niinkuin aiemmin väitit, joten mars mars kouluun takaisin.

        Olen useita vuosia jo töiksenikin laskenut näitä asioita, että turha tulla tietämättömänä suuta soittelemaan. Mikään muu kuin resistiivisyys, kapasitiivisuus ja induktio ei piuhaan aiheuta jännitehäviötä.. ja kapasitiivisuus ja induktio on vastukseen nähden täysin olemattomia.

        Tosta olet ihan oikeassa että 1,12 ohmia suunilleen tulee n.20 asteessa johtimen resistanssiksi sadalla metrillä... mutta se on jo 12V jännitteellä jo aika suuri vastus. Nippinappa polttaa kympin sulake palaa... jos palaa..

        http://www.kam.fi/talotvk/Sahko_LVI/Sähkötekniikka/jannitehaviot.htm

        siinä on sulle hieman opiskeltavaa.


    • Ins.

      "Tarkoittaako tuo, että jos kokonaisuuteen liitetään 230V invertteri kiinteästi, niin sitä varten pitäsi olla luvat? Vai että jos invertteriltä eteenpäin tehdään kiinteitä asennuksia? "

      Invertteriltä eteenpäin tehtävät kiinteät asennukset pitää tehdä samoilla säännöillä, mitoitusehdoilla ja asennustekniikoilla, kuin yleisen sähköverkon 230 V:n asennukset. Näiden asennusten tekemiseeen tarvitaan SP2:n omaavan henkilön valvontaa. Eli kyseessä on kiinteistön kiinteät sähköasennukset, jolloin 230 V:n järjestelmä saattaa sisältää mm. sähkökeskuksen, sulakkeet ja mm. vikavirtasuojat pistorasioille ja mahdollisille saunan/pesuhuoneen sähkölaitteistoille, myös kiinteistön oman sähköverkon maadoituselektrodin liitännän, potentiaalintasausjohtimet jne.

      Asennuksen tekevä henkilö tekee (työn aikana) koko asennuskokonaisuutta koskevan käyttöönottotarkastuksen, laatii tarkastuspöytäkirjan ja tekee tarvittavat käyttöönottomittaukset. Vastuu asennuskokonaisuuden sähköturvallisuudesta on siten tällä SP2 -pätevyyden omaavalla henkilöllä, jonka alaisena asennustyötä tekevä sähköalan ammattilainen työt tekee.

      Mikäli invertteriin kytketään kerrallaan vain yksi sähkölaite suoraan omalla liitäntäjohdolla, tai jatkojohdon välityksellä, kyseessä eivät ole kiinteät sähköasennukset ja silloin pätevyysvaatimuksia ei ole. Tällöin vastuu laitteiston sähköturvallisuudesta on kiinteistön omistajalla.

      Muistutan vielä, että vaikka aurinkopaneelijärjestelmän 12 V:n tai 24V:n jännite on sisänsä vaaraton ihmisille, sisältyy järjestelmään tulipalon riski, koska järjestelmän akut kykenevät syöttämään hyvin suuren virran vian sisältävään johtimeen. Vikaantunut johdin tai kaapeli leimahtaa hetkessä hehkuvan kuumaksi ja sytyttää lähellä olevan palavan materiaalin. Siksi välittömästi akun napakengän jälkeen johtojärjestelmä pitää varustaa oikein mitoitetulla oikosulkusuojalla, eli sulakkeella. Oikein mitoitus harvoin onnistuu maallikolta.
      Mahdollinen invertteri kuormittaa hyvin suurella virralla (jopa 300 A) akkuja, jolloin invertterin syöttökaapeleiden ylikuormitussuojaus on mitoitettava oikein ja kaapeleiden paloturvallinen asennus on otettava huomioon.

      Akut vapauttavat latautuessaan ja erityisesti purkautuessaan isolla virralla akkutilaan herkästi räjähtävää vetykaasua, pienikin kipinä saa aikaan räjähdyksen. Siksi akkutilan pitää olla erityisen hyvin ulos tuulettuva.

      • PenttiS

        "Mahdollinen invertteri kuormittaa hyvin suurella virralla (jopa 300 A) akkuja, jolloin invertterin syöttökaapeleiden ylikuormitussuojaus on mitoitettava oikein ja kaapeleiden paloturvallinen asennus on otettava huomioon....Oikein mitoitus harvoin onnistuu maallikolta."

        Ei ehkä onnistu keltä vaan, mutta ei edelleenkään ole rakettitiedettä, vaan asia johon voi maallikkokin perehtyä.

        Invertterin 12V puolen piuhat on helppo mitoittaa, kun katsoo ko. laitteen käyttöohjekirjasta sen ottaman maksimivirran, tai jakaa ottotehon jänniteellä. Jos joku haluaa yli 3kW invertterin 12 V järjestelmään, niin sitten piuha ja sen sulake mitoitetaan tuon 300A mukaan. Jatkuvalla teholla se tarkoittaa noin 120-150mm2 piuhaa, melkoista kaapelia siis. Asiaan siis vaikuttaa huipputehon lisäksi, se kauanko tuota huipputehoa käytetään ja kuinka ettäällä invertteri on akuista (jännitteen lasku).

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Sähköjohto

        En ole perehtynyt näin järeisiin inverttereihin, mutta uskoisin niiden mukana tulevan asennusohjeet, joissa on myös kaapelien suosituskoko. Jos ei ole, asiaa voi aina kysyä vaikka täältä suomi24:lta ;)


    • Sähkäri_vaan

      PenttiSlle yritin juuri selittää ettei inventterin toisella puolen tarvita kovin tehokkaita laitteita kun virrat alkaa oleen jo kovia, mutta ei teeseitse-sähkäri osannu sitäkään vihjettä soveltaa...

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Martinan uusi poikakaveri

      Sielläpä se sitten on. Instastoorissa pienissä speedoissa retkottaa uusin kulta Martinan kanssa. Oikein sydämiä laitettu
      Kotimaiset julkkisjuorut
      205
      3121
    2. Suomessa helteet ylittää vasta +30 astetta.

      Etelä-Euroopassa on mitattu yli +40 asteen lämpötiloja. Lähi-Idässä +50 on ylitetty useasti Lämpöennätykset rikkoutuva
      Maailman menoa
      239
      1600
    3. Laita mulle viesti!!

      Laita viesti mesen (Facebook) kautta. Haluan keskustella mutta sinun ehdoilla en halua häiriköidä tms. Yhä välitän sinus
      Ikävä
      93
      1451
    4. Millaisessa tilanteessa olisit toiminut toisin

      Jos saisit yhden mahdollisuuden toimia toisin?
      Ikävä
      89
      1349
    5. Vanhemmalle naiselle

      alkuperäiseltä kirjoittajalta. On olemassa myös se toinen joka tarkoituksella käyttää samaa otsikkoa. Ihan sama kunhan e
      Ikävä
      46
      1314
    6. Fazer perustaa 400 miljoonan suklaatehtaan Lahteen

      No eipä ihme miksi ovat kolminkertaistaneen suklaalevyjensä hinnan. Nehän on alkaneet keräämään rahaa tehdasta varten.
      Maailman menoa
      155
      1228
    7. Ajattelen sinua tänäkin iltana

      Olet huippuihana❤️ Ajattelen sinua jatkuvasti. Toivottavasti tapaamme pian. En malttaisi odottaa, mutta odotan kuitenkin
      Ikävä
      12
      1168
    8. Ökyrikkaat Fazerit saivat 20 MILJOONAA veronmaksajien varallisuutta!

      "Yle uutisoi viime viikolla, että Business Finland on myöntänyt Fazerille noin 20 miljoonaa euroa investointitukea. Faze
      Maailman menoa
      123
      999
    9. Miehelle...

      Oliko kaikki mökötus sen arvoista? Ei mukavalta tuntunut, kun aloit hiljaisesti osoittaa mieltä ja kohtelit välinpitämät
      Ikävä
      89
      922
    10. Tuntuu liian hankalalta

      Lähettää sulle viesti. Tarvitsen apuasi ottaa koppi tilanteesta. Miehelle meni.
      Ikävä
      44
      803
    Aihe