Suomessa elää tällä hetkellä liki 50 000 15-29-vuotiasta nuorta, jotka eivät käy koulua tai ole mukana työelämässä. Näillä nuorilla on usein käytynä pelkkä peruskoulu, mikä lisää syrjäytymisen riskiä entisestään.
Syrjäytymisen kierteeseen ajaa myös asunnon puute.
- Pelkän peruskoulun varassa olevan nuoren riski jäädä ulkopuoliseksi on lähes kolminkertainen verrattuna ammatillisen keskiasteen koulutuksen saaneisiin, sanoo Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä.
Vailla koulutusta olevat nuoret jäävät helposti kotiin, eristäytyvät ja kadottavat elämänhallintansa. Palvelujärjestelmälle suuri ongelma on myös siinä, että syrjäytyneitä ja syrjäytymässä olevia nuoria on vaikea tavoittaa.
- Suomen edelleen juhliessa Pisa-menestystä, on keskuudessamme entistä enemmän nuoria aikuisia, joille lukeminen ja kirjoittamien tuottavat suuria vaikeuksia. Tämä ei koske vain maahanmuuttajanuoria, toteaa Vamos-projektin päällikkö Ulla Nord.
Nuorten syrjäytymistä ja pitkäaikaistyöttömyyttä pohditaan Helsingin Diakonissalaitoksen Ihmisarvofoorumissa lokakuun 19. ja 20 päivä.
Syrjäytymisen kierteeseen ajaa myös asunnon puute.
- Pelkän peruskoulun varassa olevan nuoren riski jäädä ulkopuoliseksi on lähes kolminkertainen verrattuna ammatillisen keskiasteen koulutuksen saaneisiin, sanoo Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä.
Vailla koulutusta olevat nuoret jäävät helposti kotiin, eristäytyvät ja kadottavat elämänhallintansa. Palvelujärjestelmälle suuri ongelma on myös siinä, että syrjäytyneitä ja syrjäytymässä olevia nuoria on vaikea tavoittaa.
- Suomen edelleen juhliessa Pisa-menestystä, on keskuudessamme entistä enemmän nuoria aikuisia, joille lukeminen ja kirjoittamien tuottavat suuria vaikeuksia. Tämä ei koske vain maahanmuuttajanuoria, toteaa Vamos-projektin päällikkö Ulla Nord.
Nuorten syrjäytymistä ja pitkäaikaistyöttömyyttä pohditaan Helsingin Diakonissalaitoksen Ihmisarvofoorumissa lokakuun 19. ja 20 päivä.
Vastaukset 14
Vanhimmat
"Suomessa elää tällä hetkellä liki 50 000 15-29-vuotiasta nuorta, jotka eivät käy koulua tai ole mukana työelämässä"
TODELLINEN MÄÄRÄ ON 90 000.
KIITTÄKÄÄ MAASSAMME HARJOITETTUA KOKOOMUSLAISTA PASKAPOLITIIKKAA.
Onneksi on kokoomulaista politiikkaa joka jopa pakoittaa opiskeluun.
Oliko se 2000 opettajaa saa potkut amk.sta?? Kerro se meille VI-TUN NUIJA!!
Tämäkö on sitä "opiskeluun pakottamista"??
Taidat olla vähän tyhmä?? Peräti täysi idiootti??
Tämä edellinen kommentti saa kyllä hymyilemään. Vaikka maassa olisi mikä koulutusjärjestelmä, niin murrosikään se ei pure ;-)
Mielestänin Suomen koulutusjärjestelmä on hyvä. Tulin vuonna 2001 Ranskasta Suomeen ja kun olin oppinut suomea, niin menim myös opiskelemään, olin monissa koulutuksessa kuten avoin yliopiston kursseissa ja nyt käyn työn ohella yrittäjyys-kursissa, ja minusta koulutuksen laatu on hyvä. Ihminen voi opiskella myös itsenäisesti, ja Suomen koulutusjärjestelmä ja tarjonta on hyvää. Itse olen 40 vuotias ja edelleen kiinnostavat pääsykokeet yliopistoon, kun korkea tutkinto minulle puuttuu viellä ja kiinnostaa filologiaa ja historiaa.
Opiskella voi myös vanhemmassa iässä, saada opintotukea ja kun se ei riitä, niin moinien koulutusten ohella voidaan käydä vaikka osa-aikaa töissä.
Itse käyn osa-aika töissä /4 tuntia 5 päivä viikossa/ ja samalla opiskelen ja mietin kesällä pääsykokeet.
On se ihmisen oma syy kun ei halua itse opiskella ja kehityä. Monet koulut ovat Ranskassa maksullisia, Suomessa lähes kaikki ilmaista, paitsi avoin yliopistossa pitää maksaa, mutta se on taas satsaamista tulevaisuuteen, koska kun pyrkyy yliopistoon, niin avoin yliopisto auttaa, ne kursit.
Vika on päätäjissä, ei näissä nuorissa.
näin on, väärästä päästä säästetään ,niin kalliimmaks tulee.
Monesti näin onkin. Huono-osaisuus tahtoo olla peritytyvää ja pitää olla hirveästi voimaa sellaisella joka haluaa kohentaa elämäänsä.
Kyllä on onneksi ilmainen koulujärjestelmä, mutta aikoinaan kun kävin oppikoulua (peruskoulun edeltäjää) niin oli vielä 50v sitten lukukausimaksut ja osalle vähävaraisista oppilaista jotka kunnostautuivat opintiellä oli mahdollisuus hakea vapaaoppilas paikkaa.Vaikka asenteet eivät olleet niin raadollisia kuin nykyään niin sain tuta köyhyyden häpeän.
Kouluruokana oli yleensä puuroa tai velliä ja kersat toivat oma
Viestini katkesi.
Ei ollut leipää tuolloin vaan ainoastaan puuroa tai velliä tai keittoa ja lapset toivat omat eväsleipnsä kotoa ja siinkäikin näkin kuinka toislla oli herkkueväitä ja köyhemmillä ei eväitä ollenkaan.Noh se siitä historiasta.
Nykyään koulutus on ilmaista kyllä vaan, mutta on muodostunut tasoeroja eri koulujen välillä. On eliittikouluja mihin hakeutuu paras opettaja-aines ja sitten ns. matalamman opetustason kouluja mitkä ovat yllätys yllätys sellaisissa taajamissa missä on paljon sosiaalista asutusta eli köyhiä.
Erkko Pravda vieläpä ansiokkaasti tekee selkoa ja kartoin valaisee tyhmää Suomen kansaa , että missä ovat nämä ns. eliitikoulut ja missä on nämä peelukoulut.
Kun nuori saa päivittäin lukea ja kuulla, että alimman sosiaaliluokan ihmiset ovat vaan menoerä ja rasite yhteiskunnalle, niin kovin saa olla voimakstahtoinen, että puree hammasta ja kouluttautuu.
Vielä jos sattuu kasvamaan perheessä missä on moniaita ongelmia niin opiskeluun ja pyrkimiseen yhteiskunnan jäseneksi on vaikeaa jos ei kotoakaan mitään tukea saa.
Kun jokapaikasta tosiaan kuulee ja lukee ja tuntee ettei ole minkään arvoinen
niin nuori hakee hyväksyntää sieltä mistä hyäksyntää saa.
Koutuksen eriarvoistaminen ja hyvinvointi Suomen alasajo tullee eittämättä Suomelle kalliiksi
Pahoinvoinnin lisääntymisestä ja nuorten tarkoitushakuisesta syrjäyttäämisestä saamme kärsiä kaikki.
Niissä AMK tai yliopiston kokeessa ei kysytä, onko varaa , mutta mitä opilas osaa. Opiskella vaikka niihin pääsykokeesiin voi ihan itse ja varsinkin työttömänä kun on aikaa. Puhet "syrjinnästä" ovat epämennestyvien puheet. Miksi sitten monet maahanmuuttajat opiskelevat vaikka yliopistoissa (euroopalaiset) ja saavuttavat uraa? tai perustavat yrityksiä, kun nuoret suomalaiset vaan itkee "syrjinnän takia".
Opiskella voi avoimessa ylipistossa ja ilman pääsykokeetta, ja avoin yliopisto auttaa pääsykokeessa. Osallistuminen niissä kurseissa. Jokaisessa isommassa kaupungissä mahdollista opiskella korkea tutkintoa. Voi olla vielä 1 yliopisto vaikka Ivalossa, koska pohjois Katottilla puuttuvat yliopistot ja AMK.
Norjan Tromsössä on yliopisto, mutta Suomen Lapissa ei ainoastaan Rovaniemella, ja Rovaniemeltä Utsjoeen on yli 600km!! Ainoa Lapissa palvelut pitää parantaa.
KAikilla ihmisillä on elämisen ja olemisen oikeus katsomatta menestykseen tai menestymättömyyteen.
Opiskellahan voi kyllä vaan, mutta eivät kaikki mahdu yliopistoihin. Ei kaikki halua vuosikausia kuluttaa ahteriansa koulunpenkillä. Moni ihminen on käytännönläheinen ja haluaa töihin. Ja mua suivoo , että mitä V:ttua sä teet Suomessa, kun sä haukut kaikkia!
Kyllä niitä syrjäytyneitä on Ranskassakin! Älä luule , että kaikki suomalaiset olisivat kotiseudulla nynniviä kuhilaita.Ranskan suurimmissa kaupungeissa on pahoja siirtolaisslummeja jossa moni on suorastaan lukutaidoton.Niissä slummeissa rehottaa rikollisuus ja huumeidenkäyttö on pikemminkin sääntö kuin poikkeus.
Miten voi olla noin pahuksen naivi trolli täällä köyhyyspalstalla?
MINÄ, MINÄ, MINÄ JA AINA VAAN MINÄ JA MUN HIENO OPISKELEVAINEN ELÄMÄ JA MITEN MINÄ OLEN HIENO.
Älä yleistä suomalaisia ja tämä jatkuva pauhu miten sellaiset jotka eivät opiskele ovat epäonnistuneita.
Tuollainen akateeminen höyryntäkö on tae onnistumisesta?
Kursissa, missä opiskelen nyt on keskiikä noin 40v, kaikki hyvin toimeentulevat ihmiset, joilla on pitkä työhistoriaa, ja haluavat yrittäjäksi,. Monilla on lehmiä, hevosia, islannin hevoisia, omat kotitalot, ja auto jokaisella vaikka 2.
Auto on maalla pakollinen, kun välimatkoja hyvin pitkiä, ja kursissa opiskelevat ihmiset ei vaan Kuopiosta, mutta Siilinjärveltä, Maaninkalta, Nilsiästä, eli vaikka 80km kurssimatjoka. En tunne mitään luokaeroja. Jotkut haluavt maatalouyrittäjiksi, jotkut kauppa-alalla, matkailu-alalla, minua kiinnostaa se matkalilua ja keski Suomen markkinointi etelä ja keski Euroopassa, eli matkailu ala.. Tietysti omat evät pitää kurssiin tuoda ja kahvia ostetaan joka viikko joku opilas. Täällä on ihmisillä erittäin pitkiä koulumatkoja, mutta ei kukaan valitaa olevansa "syrjitty" vaikka asuu keskellä metsä.
Ei syrjäyttäminen olekaan maantieteellinen juttu vaan syrjäyttäminen ja syrjäytyminen on yhteiskunnallinen ongelma!
Ei ole kysymys sinun henkilökohtaisista tuntemuksista luokkaeroihin nähden.
Jos pitää silmänsä auki ja seuraa mediaa niin hölmömpikin tajuaa kuinka Suomea ajetaan takaisn kohti luokkyhteiskuntaa.
Perin ontuvat ovat viestisi ja köyhyyspalstalle kuulumattomat.
Omakotitalo ja auto ja parikin juuh!
Ja miksi ei tunne houkutusta ihmiset maallemuuttoon on juuri auton pitämisen pakollisuus, auton pito on kallista. Ja ei kaikista ole yrittäjiksi ja yrittäjyyteen tarvitaan hyvä toimintaidea ja yrittäjyydestä pitää saada voittoakin ei se ole itsestäänselvyys, että pienyrittäjä pääsee edes omilleen.
Minä olin Suomessa asunut aina vaan maalla, ja auton ostanut heti kun tulin Suomeen v 2001. Olin asunut Kuusamossa, Inarin seudulla ja nyt 2v Savossa. Asuminen Helsingissä pienessä ja kalliissa luukussa ei keihto, nautin vapaudesta. Helsingissä ovat paremmat työmahdollisuudet ja opiskelumahdollisuudet, mutta Suomesta minä viihtyn enemmään Lapissa ja olin monesti Ivalon ja Inarin seudulla töissä turistien parissa. Ajattelen saada myös Savoon turismia ja houkuttella turistit keski Euroopasta Kuopion seudulle.