''Tämä mies on ollut olemassa. Hänen nimensä oli Leo Mechelin. Suurin suomalainen -kilpailussa Yleisradio ei kelpuuttanut häntä edes ehdokkaiden (99 kpl) listalle. Kelpuutettujen joukossa olivat mm. Matti Nykänen (11.), Tarja Halonen (4.) ja Raimo Helminen (98).
Leo Mechelin (1839-1914)
Leopold Henrik Stanislaus Mechelin, lakitieteen tohtori, (Helsingin) Yliopiston valtio-oikeuden professori (1874-), Yhdyspankin johtaja (1867-72), senaattori moneen otteeseen (alk. 1882), oli etenkin sortovuosina johtava valtiomiehemme. ”Hänen vaikutusvaltansa valtiopäivillä on aina ollut erittäin suuri”, Tietosanakirja kirjoittaa (n. v. 1913).
Opintielle lähtenyt esi-isä oli 1600-luvulla ottanut nimen Mechelin äitinsä kotipaikan, Espoon Mäkkylän mukaan. Leopold Mechelin syntyi vaatimattomaan opettajaperheeseen Haminassa (1839), opiskeli filosofian maisteriksi (1860), lakitieteiden kandidaatiksi (1864) ja lakitieteen tohtoriksi (1873).''
Nokian perustaja, naisten äänioikeuden luoja ynnä muuta ynnä muuta...
Leo Mechelin (1839-1914)
Leopold Henrik Stanislaus Mechelin, lakitieteen tohtori, (Helsingin) Yliopiston valtio-oikeuden professori (1874-), Yhdyspankin johtaja (1867-72), senaattori moneen otteeseen (alk. 1882), oli etenkin sortovuosina johtava valtiomiehemme. ”Hänen vaikutusvaltansa valtiopäivillä on aina ollut erittäin suuri”, Tietosanakirja kirjoittaa (n. v. 1913).
Opintielle lähtenyt esi-isä oli 1600-luvulla ottanut nimen Mechelin äitinsä kotipaikan, Espoon Mäkkylän mukaan. Leopold Mechelin syntyi vaatimattomaan opettajaperheeseen Haminassa (1839), opiskeli filosofian maisteriksi (1860), lakitieteiden kandidaatiksi (1864) ja lakitieteen tohtoriksi (1873).''
Nokian perustaja, naisten äänioikeuden luoja ynnä muuta ynnä muuta...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Nokian perustaja
Mechelinin kyky asettua kerta toisensa jälkeen poikkiteloin keisaria vastaan johtui siitä, että hän oli nainut Helsingin rikkaimman porvarin, kauppaneuvos Johan Lindroosin tyttären Alexandran. Lindroosin kuolinpesästä tuli 1862 perustetun SYP:n suurin osakkeenomistaja. Näiden suhteiden avulla hän sai rahoitettua perustamansa Nokia-yhtiön toimintaa, joka puolestaan osoittautui erittäin menestyksekkääksi ja tuotti Mechelinille kohtalaisen omaisuuden. Näin Mechelin ei ollut riippuvainen valtion viroista tai kruunun suosionosoituksista. Ylipäänsä vapautta voi olla vain maissa, joissa rikastuminen valtiosta riippumatta on mahdollista. Tästä syystä luonnonvaroiltaan rikkaat maat ajautuvat usein diktatuuriin ja/tai totalitarismiin, kuten nytkin Venezuela ja Venäjä, koska niissä hallituksella riittää rahaa pitää kansa jotenkuten tyytyväisenä, vaikka hallitus kurjistaisi vapauden ja talouden.
Vuonna 1868 Mechelin perusti yhdessä opiskeluaikaisen huonetoverinsa vuori-insinööri (Knut) Fredrik Idestamin kanssa Nokia-yhtiön, josta vuonna 1871 tehtiin osakeyhtiö Nokia Aktiebolag. SYP:n piiristä hän löysi yritykselle osakkaita (mm. Casimir Ehrnroothin isoisoisä Carl Ehrnrooth ja Kari Kairamon isoisoisä Alfred Kihlman).
Nokian kartanon jännittävässä konkurssihuutokaupassa Mechelin voitti apteekkari (myöhemmin paperitehtailija) G.A. Serlachiuksen. Kartanon mailla oleva koski tarjosi vaadittavan voimanlähteen Nokian puuhiomolle. Ennen konkurssiaan kartanon omistaja Adolf Törngren oli ehtinyt lainata saksalaiselle konttoripäällikölleen Stockmannille rahaa Helsinkiin sijoittuneen kaupan perustamiseen.
Vuosisadan lopulla Mechelin innostui sähkötekniikasta ja halusi laajentaa yrityksen toimintaa tälle modernille tulevaisuuden alalle. Idestam vastusti ajatusta, mutta Mechelin sai puhuttua yhtiökokouksen enemmistön taakseen, tuli valittua tuon jo suurehkon yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi (1898-1914) ja toteutti visionsa.
Vuonna 1904 Suomen Gummitehdas siirrettiin Nokialle vesivoiman ääreen; vuosina 1917-18 yritykset yhdistyivät ja 1922 niihin liittyi Kaapelitehdas.
Toisen maailmansodan jälkeen Björn Westerlund käynnisti Nokian elektroniikkadivisioonan, joka alkoi mm. viedä signaalinvahvistimia Neuvostoliittoon, miltä pohjalta nykyinen kännykkäjätti syntyi (Kari Kairamon seuratessa Westerlundia Nokia toimitusjohtajana 1977). Idänkauppoja tehnyt johtaja Werner Weckman toisinaan kevensi neuvotteluilmapiiriä kysymällä vastapuolen edustajilta, kuka oli Venäjän ensimmäinen olympiavoittaja. Kun nämä eivät tienneet vastausta, hän läimäytti rintaansa sanoen: ”Minä!” (paini, Ateenan olympialaiset 1906; häntä pidetään myös Suomen ensimmäisenä olympiavoittajana, joskin salkoon noussut lippu oli Venäjän ja samoissa olympiakisoissa tuli myöhemmin lisää voittoja, Suomellekin Verner Järvinen kiekonheitossa).
Juttu on muuten hyvä mutta Björn Westerlund on sekoitettu Werner Weckmanniin joka oli Ateenan 1906 olympiavoittaja, venäjänkielen taitoinen ja Suomen Kaapelitehtaan johtaja. Kaapelitehtaallahan oli kyllä kytkös Nokiaan. Björn Westerlund ei ollut Ateenan neljäån urheilijan joukkueessa.
Mechelinin senaatti oli Suomen senaatti vuosina 1905–1908. Leo Mechelin muodosti 1.12.1905 senaatin, jota on pidetty Suomen ensimmäisenä poliittisena hallituksena. Hallitusta vastasi senaatin 11-henkinen talousosasto ja pääministeriä sen varapuheenjohtaja Mechelin.
Hallitus muodostui ensimmäisen sortokauden perustuslaillisista ja oli ensimmäinen, jonka nimilistan keisari joutui hyväksymään sellaisenaan. Valmiista senaattorilistasta hän hyväksyi lähes kaikki; P. E. Svinhufvud pudotettiin kuitenkin pois, sillä hän oli puolustanut oikeudessa asianajajana prokuraattori Eliel Soisalon-Soinisen ampunutta aktivisti Lennart Hohenthalia.
Mechelinin hallitus toteutti edistyksellisen perustuslain (vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys), jossa koko kansa sai täydet poliittiset oikeudet ensimmäisenä maailmassa.
AJATELKAA ENSINMÄISENÄ MAAILMASSA