1.1 Intelligent Design -liike
Jo vuosituhansia Jumalan olemassaolo on päätelty
luonnossa vallitsevasta järjestyksestä. Apostoli
Paavali päätteli luonnon puhuvan Luojan
olemassaolon puolesta ja lähti omassa
teologiassaan Jumalan olemassaolon olettavasta
peruslähtökohdasta. 1800-luvun alussa
anglikaanipappi William Paley kehitti
teleologiseksi argumentiksi kutsuttua todistetta
Luojan olemassaolosta käyttäen kelloa
esimerkkinä.1 Jos löydämme maasta kellon,
päättelemme luonnollisesti, että sillä on
täytynyt olla tekijä, koska huomaamme sen
järjestelmällisen rakenteen. Samalla tavalla, jos
tarkastelemme ihmisen silmän rakennetta, voimme
todeta suunnattoman monimutkaisen ja
hienosäädetyn koneiston, jonka kehittyminen
itsestään sokean sattuman tuloksena tuntuu
järjettömältä. Viime aikoina teleologinen
argumentti on herännyt tiedemiesten piirissä
uudelleen henkiin ja sitä puolustavat monet
varsin nimekkäät tutkijat. Yksi teleologista
argumenttia kannattava ryhmä on Intelligent
Design-liike.
Intelligent Design-liike alkoi Charles Thaxtonin,
Walter Bradleyn, Michael Dentonin, Dean Kenyonin
ja Philip Johnsonin kirjoituksista. Kyseinen
liike ei lähtenyt kreationistien tavoin
puolustamaan Raamattua, vaan kritisoimaan
darwinismia ja sen perusmekanismeja. Heidän
mukaansa darwinismi ei riitä biologisen
tutkimuksen viitekehykseksi. Viime aikoina
sellaiset tutkijat, kuin Michael Behe, Stephen
Meyer, Paul Nelson, Jonathan Wells ja William
Dembsky ovat ottaneet uuden askeleen Intelligent
Design -liikkeen kehityksessä ja alkaneet luoda
positiivista tutkimusohjelmaa elämän alkuperän
ymmärtämiselle.2 Tämä ohjelma perustuu älyllisen
suunnittelijan olemassaoloon ja sitä pidetään
avaimena elämän monimuotoisuuden ymmärtämiselle.
Intelligent Design -liike on saanut kannattajia
parhaimpien akateemikkojen joukosta.3
Intelligent Design -ajattelu lähtee siitä
havainnosta, että älylliset aiheuttajat voivat
saada aikaan asioita, joita ohjaamattomat
luonnolliset aiheuttajat eivät. Ohjaamattomat
tekijät voivat kiven palasia pöydälle, mutta ne
eivät voi järjestää niitä siten, että pöydälle
muodostuu vaikkapa maammelaulun sanat suomeksi ja
ruotsiksi.
1.4 Alussa oli...informaatio
Ateistisen evoluutioteorian kannalta informaation
syntyminen on varsin ongelmallista. Vaikka
luonnossa tapahtuu puhtaasti fysiikan lakien
mukaista järjestymistä matemaattiseen
säännönmukaisuuteen, kysymys informaation
synnystä jää selittämättä. Esimerkiksi
lumihiutaleen muodostumista on usein käytetty
esimerkkinä luonnossa tapahtuvasta spontaanista
järjestäytymisestä. Kyseinen ilmiö on kuitenkin
termodynamiikan toisen pääsäännön mukainen
tapahtuma, jossa vesi vaihtaa muotoaan alemman
energiatason mukaiseen tilaan.11 Biologit Lane
Lester ja Raymond Bohlin erottavat järjestyksen
informaatiota sisältävästä järjestyksestä eli
kompleksisuudesta (order vs. complexity).
Järjestys (order) käsittää luonnossa toistuvan
järjestyksen, joka sisältää vähän informaatiota.
Tällaisia ovat esimerkiksi edellä mainittu
lumihiutale tai vaikka kristalli.
Informaatioteoreetikot käyttävät usein kirjaimia
esimerkkinä ja kuvaavat tätä järjestystä
toistuvana kirjainyhdistelmänä LSXT LSXT LSXT.
Kirjaimet noudattavat tiettyä järjestystä ja
kaavaa, mutta eivät sisällä informaatiota. Jos
kirjaimet muodostuvat järjestykseen AVATAAN
TÄSTÄ, kyseessä on kompleksinen järjestys, joka
siis sisältää informaatiota, sikäli kun on
olemassa jokin, joka pystyy sitä lukemaan.
Kyseinen lausehan ei ranskalaiselle ummikolle
sano mitään. DNA on esimerkki tällaisesta
kompleksisesta järjestyksestä, joka sisältää
suunnattoman määrän informaatiota, joka ohjaa mm.
elintoimintojen kehittymistä. Sen yhteydessä
voidaan käyttää kirjaimellisesti sellaisia
termejä kuten koodi tai lukea.
Evoluutioteorian kannalta DNA:n kehittyminen on
ongelmallista, koska kemialliselta
koostumukseltaan nämä "kirjaimet" ovat
samanlaisia ja niiden järjestäminen
tarkoituksellisiin ketjuihin vaatii edeltävää
informaatiota. Tällaisen prosessin pitäminen
sattumanvaraisena on epätoivoista.
jne...
Jo vuosituhansia Jumalan olemassaolo on päätelty
luonnossa vallitsevasta järjestyksestä. Apostoli
Paavali päätteli luonnon puhuvan Luojan
olemassaolon puolesta ja lähti omassa
teologiassaan Jumalan olemassaolon olettavasta
peruslähtökohdasta. 1800-luvun alussa
anglikaanipappi William Paley kehitti
teleologiseksi argumentiksi kutsuttua todistetta
Luojan olemassaolosta käyttäen kelloa
esimerkkinä.1 Jos löydämme maasta kellon,
päättelemme luonnollisesti, että sillä on
täytynyt olla tekijä, koska huomaamme sen
järjestelmällisen rakenteen. Samalla tavalla, jos
tarkastelemme ihmisen silmän rakennetta, voimme
todeta suunnattoman monimutkaisen ja
hienosäädetyn koneiston, jonka kehittyminen
itsestään sokean sattuman tuloksena tuntuu
järjettömältä. Viime aikoina teleologinen
argumentti on herännyt tiedemiesten piirissä
uudelleen henkiin ja sitä puolustavat monet
varsin nimekkäät tutkijat. Yksi teleologista
argumenttia kannattava ryhmä on Intelligent
Design-liike.
Intelligent Design-liike alkoi Charles Thaxtonin,
Walter Bradleyn, Michael Dentonin, Dean Kenyonin
ja Philip Johnsonin kirjoituksista. Kyseinen
liike ei lähtenyt kreationistien tavoin
puolustamaan Raamattua, vaan kritisoimaan
darwinismia ja sen perusmekanismeja. Heidän
mukaansa darwinismi ei riitä biologisen
tutkimuksen viitekehykseksi. Viime aikoina
sellaiset tutkijat, kuin Michael Behe, Stephen
Meyer, Paul Nelson, Jonathan Wells ja William
Dembsky ovat ottaneet uuden askeleen Intelligent
Design -liikkeen kehityksessä ja alkaneet luoda
positiivista tutkimusohjelmaa elämän alkuperän
ymmärtämiselle.2 Tämä ohjelma perustuu älyllisen
suunnittelijan olemassaoloon ja sitä pidetään
avaimena elämän monimuotoisuuden ymmärtämiselle.
Intelligent Design -liike on saanut kannattajia
parhaimpien akateemikkojen joukosta.3
Intelligent Design -ajattelu lähtee siitä
havainnosta, että älylliset aiheuttajat voivat
saada aikaan asioita, joita ohjaamattomat
luonnolliset aiheuttajat eivät. Ohjaamattomat
tekijät voivat kiven palasia pöydälle, mutta ne
eivät voi järjestää niitä siten, että pöydälle
muodostuu vaikkapa maammelaulun sanat suomeksi ja
ruotsiksi.
1.4 Alussa oli...informaatio
Ateistisen evoluutioteorian kannalta informaation
syntyminen on varsin ongelmallista. Vaikka
luonnossa tapahtuu puhtaasti fysiikan lakien
mukaista järjestymistä matemaattiseen
säännönmukaisuuteen, kysymys informaation
synnystä jää selittämättä. Esimerkiksi
lumihiutaleen muodostumista on usein käytetty
esimerkkinä luonnossa tapahtuvasta spontaanista
järjestäytymisestä. Kyseinen ilmiö on kuitenkin
termodynamiikan toisen pääsäännön mukainen
tapahtuma, jossa vesi vaihtaa muotoaan alemman
energiatason mukaiseen tilaan.11 Biologit Lane
Lester ja Raymond Bohlin erottavat järjestyksen
informaatiota sisältävästä järjestyksestä eli
kompleksisuudesta (order vs. complexity).
Järjestys (order) käsittää luonnossa toistuvan
järjestyksen, joka sisältää vähän informaatiota.
Tällaisia ovat esimerkiksi edellä mainittu
lumihiutale tai vaikka kristalli.
Informaatioteoreetikot käyttävät usein kirjaimia
esimerkkinä ja kuvaavat tätä järjestystä
toistuvana kirjainyhdistelmänä LSXT LSXT LSXT.
Kirjaimet noudattavat tiettyä järjestystä ja
kaavaa, mutta eivät sisällä informaatiota. Jos
kirjaimet muodostuvat järjestykseen AVATAAN
TÄSTÄ, kyseessä on kompleksinen järjestys, joka
siis sisältää informaatiota, sikäli kun on
olemassa jokin, joka pystyy sitä lukemaan.
Kyseinen lausehan ei ranskalaiselle ummikolle
sano mitään. DNA on esimerkki tällaisesta
kompleksisesta järjestyksestä, joka sisältää
suunnattoman määrän informaatiota, joka ohjaa mm.
elintoimintojen kehittymistä. Sen yhteydessä
voidaan käyttää kirjaimellisesti sellaisia
termejä kuten koodi tai lukea.
Evoluutioteorian kannalta DNA:n kehittyminen on
ongelmallista, koska kemialliselta
koostumukseltaan nämä "kirjaimet" ovat
samanlaisia ja niiden järjestäminen
tarkoituksellisiin ketjuihin vaatii edeltävää
informaatiota. Tällaisen prosessin pitäminen
sattumanvaraisena on epätoivoista.
jne...
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tyypillinen proteiini koostuu 300 aminohapon
ketjusta ja monien proteiinien "ketjut" ovat
huomattavasti tätä pitempiä. Jos oletamme, että
100 aminohapon proteiinin pitäisi muodostua
sattumalta, jotta hyvin yksinkertainen elämän
muoto voisi tämän ja lukemattomien muiden
sattumien yhteensattumana syntyä, oletamme paljon.
Aminohappojen tulee kiinnittyä toisiinsa
peptidisidoksin. Luonnossa mahdollisuuksia on
kuitenkin monia muitakin ja todennäköisyys
peptidisidoksen syntymiselle on noin 0,5.
Todennäköisyys sadan aminohapon kiinnittymiselle
toisiinsa peptidisidoksin on 1/1030.
Jokaisella aminohapolla on luonnossa itsestään
peilikuva. Puhutaan optisista isomeereistä: L-
muodosta ja D-muodosta. Näitä esiintyy luonnossa
yhtä paljon, mutta toimivissa proteiineissa
esiintyy oikeastaan vain L-muotoisia.
Todennäköisyys sadan L-muodon yhteen sattumiselle
on 1/1030.
Jos oletamme, että yhteen paikkaan sopii vain
yksi aminohappo, joita luonnossa esiintyy
kaikkiaan 20, mahdollisuus saada sadan oikean
aminohapon ketju on noin 1/10130. On totta, että
monet ketjut voivat hyväksyä eri aminohappoja
samaan paikkaan. Toisaalta joissakin
proteiineissa vain yhden aminohapon väärä
korvautuminen voi aiheuttaa sellaisia sairauksia
kuten sirppisoluanemia.12 Robert Sauer tutki
proteiinien aminohappojen mahdollista
korvautumista toisilla hapoilla ja päätyi
todennäköisyyteen 1/1065.13 (Maailmankaikkeudessa
arvioidaan olevan noin 1065 atomia)14, 15
Bradley ja Thaxton esittävät mielenkiintoisen
huomion proteiinien sattumanvaraisen syntymisen
suhteen. Jos olettaisimme, että kaikki hiili
maapallolla olisi nimenomaan aminohapoissa ja
että aminohappojen annettaisiin reagoida niiden
maksimireagointinopeudella (1012/s) miljardi
vuotta (pisin mahdollinen aika maapallon
jäähtymisen ja elämän syntymisen välillä),
joutuisimme silti pitämään tätä yhden proteiinin
syntymistä äärimmäisen epätodennäköisenä
(1/1065).16
Kun kyseessä on vasta yhden suhteellisen
yksinkertaisen proteiinin syntyminen sattumalta,
niin ajatus kokonaisten eliöiden
sattumanvaraisesta syntymisestä tuntuu
järjettömältä. Harold Morowitz laski
termodynamiikan perusteella todennäköisyyden ehkä
yksinkertaisimman olemassaolevan eliön,
Escherichia coli -mikrobin spontaanille
syntymiselle. Morowitzin mukaan mikrobin
sattumanvaraisen syntymisen todennäköisyys on
1:10100 000 000 000.17
Hubert Yockey esitti Journal of Theoretical
Biology -lehdessä laskelmansa sytokromi c -
nimisen proteiinin sattumanvaraisen syntymisen
todennäköisyydestä.18 Yockey päätyi tulokseen
1:1094. Vaikka jokaisella maailmankaikkeuden
tähdellä olisi maapallon kaltainen planeetta ja
sadan aminohapon ketjuja kokeiltaisiin joka
planeetalla triljoona kertaa sekunnissa 20
miljardin vuoden ajan, todennäköisyys sytokromi
c:n syntymiselle olisi edelleen häviävän pieni
(1: 2x1043). Tämänkin toteutuessa olemassa olisi
vasta yksinäinen sytokromi c -proteiini.
Käytännön johtopäätös on karussa ja latteassa
yksinkertaisuudessaan se, että elämää ei synny
sattumalta.
ovat semmoiset, että ne menevät yli skeptikkojen
ymmärryksen, joten he voivat sanoa ei uskovansa.
Myös maailmankaikkeuden fysikaaliset vakiot ovat
juuri sellaiset, että elämä on mahdollista.
Kreationistien joukkoonsa lukema Lordi Kelvinkin
todisteli rätingein miten "on mahdotonta, että
ihminen koskaan tulee lentämään ilmaa raskaammilla
koneilla".
Maallikkoja voi saada vipuun. No, valheen
käyttöhän on aina jesuuiittain ajoista lähtien
ollut kristittyjen hyve. "Tarkoitus pyhittää
käännytyskeinot".
Kreationisit ovat aina olleet yli-innokkaita
rakentelemaan "on mahdotonta, että" todistuksia.
Esim. että DNA-vaatii proteiinin(entsyymin), joka
vaatii koodin (muna-kanaongelma), joka vaatii
proteiinin..syntymissen yhtäaikaa.
Valitettavasti heille 80-luvulla löytyi
RNA-koodia, että voi itse toimia proteiinina
(entsyyminä).
Kreationistit eivät koskaan opi, että luonto on
ovelampi kuin heidän kömpelöt rätinkinsä.
UV-säteily on luonut isomeeriä Orionin
kaasupilvessä havaintojen mukaan ja Sci AM.ssa
oli juttua miten mineraalit voivat katalysoida
elämän molekyylejä ja
ehkä valikoida toista isomeeriä pinnalleen.
Sitäpaitsi noissa kretsulaskuissa näyttää joka
kerta tulevan eri tulos, joka heittää 1E1000
kertaisesti enempi kuin YEC-kretsujen pilkkaamat
virheet iänmäärityksissä.;);)
Fysikaaliset vakioiden teologisesta ongelmasta
olen kirjoittanut monet kerrat, mutta lyhyesti
seuraamukset todistelusta:
- Hän ei ole kaikkivaltias
- Hänellä on ylijumala UKKO.
- uskovat hämää, antaa ansion tälle
hammasratas-vakioruuvisäätäjä Chaplin-Jahvelle,
kun suunnittelija onkin toisaalla..
Hohhoijaa kun ramasee. oli hyvä juttu. mistä
siinä muuten kerrottiin?
Oliko niin että teksti oli peräisin ei-
kreationisteilta?
...kaikella olevaisella täytyy olla luojansa, niin kukas sitten sen ensimmäisen luojan (jumala, Jahve, Allah jne..) loi?????
Tuohon voi vastata yksinkertaisesti että se on
uskon asia.
..äärettömyys kysymystä voinee kysyä
tieteeltäkin.Mitä oli oli ennen alku räjähdystä?
Mistä se mitä sitä ennen oli tuli?Minne maailman
kaikkeus loppuu,mitä on sen jälkeen?Tyhjää..
...kaikella olevaisella täytyy olla luojansa, niin kukas sitten sen ensimmäisen luojan (jumala, Jahve, Allah jne..) loi?????