Tätä joukkoa ja siihen liittyviä elämänkatsomuksia ei läheskään aina valita pitkällisen harkinnan tuloksena, vaan useinkin kuullun tai luetun pohjalta saadun tunnepohjaisen ensivaikutelman perusteella.
Näin yhden ihmisen päähänpinttymästä alkunsa saaneet käsitykset leviävät ja lopulta ideologia, aate, uskomus, filosofinen näkemus tai tieteellinen paradigma on syntynyt.
Kun riittävän suuri joukko omaksuu sen, siitä tulee lopulta totuus,
jota vain harva uskaltaa epäillä.
Selkeimmin päähänpinttymiä löytyy tietenkin uskontojen piiristä. Lukemattomat parantajat, näkijät, poppamiehet, gurut ja saarnaajat ovat uskoneet olevansa 'valittuja' ja ainoan oikean tiedon välittäjiä ja saaneet seuraajia, jotka ovat perustaneet kirkkoja ja uskonnollisia yhteisöjä.
Mutta pakkomielteen omaisia päähänpistoja voi syntyä myös ateistiselta pohjalta. Siitä on hyvänä esimerkkinä Karl Marx,
joka pyhien kirjoitusten lupaaman paratiisin odotukseen pettyneenä luopui toivosta ja laati tilalle oman ideologisen utopiansa,
jossa maalliseen 'paratiisiin' päästäisiin ihmisen oman työn tuloksena.
Jotkut hänen seuraajistaan tulkitsivat sitten teoriaa omien päähänpinttymiensä mukaisesti ja perin omintakeisesti lähihistoriasta tunnettuine surullisine seurauksineen.
Ehkä myös Charles Darwinille ajatus evoluutiosta oli jossakin määrin päähänpinttymä, mutta sellainen siitä tuli varsinaisesti vasta hänen seuraajiensa toimesta.
Aatteellisiin, yhteiskunnallisiin ja poliittisiin toimintoihin liittyy myös piirteitä, mitkä eivät ole johdettavissa puhtaasta järkeisajattelusta.
Harvoin tulee ajatelleeksi, kuinka tunnepohjaisin arvovarauksin värittyneitä ovat sellaisetkin jokapäiväiset
sanat
kuten isänmaa, yhteiskunta, kansa tai suomalainen....
Kansallislaulut, lipunnostot, kaatuneiden haudoilla käymiset ym. tilaisuudet eivät ole pelkkiä juhlallisia tilaisuuksia
vaan osittain uskonnollisia - tai ainakin uskonnollisluontoisia - rituaaleja,
jopa ateistisissa maissa ja yhteisöissä.
Myös ihmiskunnasta, luonnosta,
evoluutiosta,
jopa tieteestä itsestään puhutaan usein äänenpainoin, joissa uskontotieteilijä näkee ns. implisiittiselle uskonnolle tyypillisiä piirteitä. ;D
On toisaalta todettava, että täysin ilman inhimillisiä päähänpistoja elämä voisi olla yksitoikkoisempaa.
Pelkkä kylmä logiikka ei toimi ihmisuhteissa eikä matemaattisten laskelmien varassa synny kovin helposti uusia oivalluksia.
Olisi kuitenkin hyvä tiedostaa, että monet totena pidetyt asiat ovat vain inhimillisiä päähänpistoja, ja että ne tulisi arvottaa sen mukaisesti.:D
"Totuus, mielijohteet ja päähänpinttymät"
http://www.netikka.net/mpeltonen/index.html
Näin yhden ihmisen päähänpinttymästä alkunsa saaneet käsitykset leviävät ja lopulta ideologia, aate, uskomus, filosofinen näkemus tai tieteellinen paradigma on syntynyt.
Kun riittävän suuri joukko omaksuu sen, siitä tulee lopulta totuus,
jota vain harva uskaltaa epäillä.
Selkeimmin päähänpinttymiä löytyy tietenkin uskontojen piiristä. Lukemattomat parantajat, näkijät, poppamiehet, gurut ja saarnaajat ovat uskoneet olevansa 'valittuja' ja ainoan oikean tiedon välittäjiä ja saaneet seuraajia, jotka ovat perustaneet kirkkoja ja uskonnollisia yhteisöjä.
Mutta pakkomielteen omaisia päähänpistoja voi syntyä myös ateistiselta pohjalta. Siitä on hyvänä esimerkkinä Karl Marx,
joka pyhien kirjoitusten lupaaman paratiisin odotukseen pettyneenä luopui toivosta ja laati tilalle oman ideologisen utopiansa,
jossa maalliseen 'paratiisiin' päästäisiin ihmisen oman työn tuloksena.
Jotkut hänen seuraajistaan tulkitsivat sitten teoriaa omien päähänpinttymiensä mukaisesti ja perin omintakeisesti lähihistoriasta tunnettuine surullisine seurauksineen.
Ehkä myös Charles Darwinille ajatus evoluutiosta oli jossakin määrin päähänpinttymä, mutta sellainen siitä tuli varsinaisesti vasta hänen seuraajiensa toimesta.
Aatteellisiin, yhteiskunnallisiin ja poliittisiin toimintoihin liittyy myös piirteitä, mitkä eivät ole johdettavissa puhtaasta järkeisajattelusta.
Harvoin tulee ajatelleeksi, kuinka tunnepohjaisin arvovarauksin värittyneitä ovat sellaisetkin jokapäiväiset
sanat
kuten isänmaa, yhteiskunta, kansa tai suomalainen....
Kansallislaulut, lipunnostot, kaatuneiden haudoilla käymiset ym. tilaisuudet eivät ole pelkkiä juhlallisia tilaisuuksia
vaan osittain uskonnollisia - tai ainakin uskonnollisluontoisia - rituaaleja,
jopa ateistisissa maissa ja yhteisöissä.
Myös ihmiskunnasta, luonnosta,
evoluutiosta,
jopa tieteestä itsestään puhutaan usein äänenpainoin, joissa uskontotieteilijä näkee ns. implisiittiselle uskonnolle tyypillisiä piirteitä. ;D
On toisaalta todettava, että täysin ilman inhimillisiä päähänpistoja elämä voisi olla yksitoikkoisempaa.
Pelkkä kylmä logiikka ei toimi ihmisuhteissa eikä matemaattisten laskelmien varassa synny kovin helposti uusia oivalluksia.
Olisi kuitenkin hyvä tiedostaa, että monet totena pidetyt asiat ovat vain inhimillisiä päähänpistoja, ja että ne tulisi arvottaa sen mukaisesti.:D
"Totuus, mielijohteet ja päähänpinttymät"
http://www.netikka.net/mpeltonen/index.html
Vastaukset 1
Vanhimmat
Myös ihmiskunnasta, luonnosta,
evoluutiosta,
jopa tieteestä itsestään puhutaan usein äänenpainoin,
joissa uskontotieteilijä näkee ns. implisiittiselle uskonnolle tyypillisiä piirteitä. ;D
-no joo, kyllä ihan tavis-ihminenkin huomaa että evoluutio on yksi uskonnoista,
ja tiedeuskovaiset ne vasta tormakoita onkin uskoaan levittäessään..