Kumpikin oli sodan aikana, Voroshilov jo Talvisodan aikana, täydellisiä tunareita, miehiä joista oli vain haittaa. Silti heidän pomonsa, Hitler ja Stalin pitivät heidät korkeissa ja merkittävissä tehtävissä. Miten tämä voi olla mahdollista, eikö diktatuureissa ollut tulosvastuullisuutta? Tulos tai ulos, kuula kalloon tai vankileirille virumaan!
Göring ja Voroshilov samanlaisia
Kertokaa viisaat
2194
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
tarvitsivat uskollisia apureita, jotka tekivät, mitä käskettiin. Göring pysyi korkeissa viroissa sodan loppuvaiheisiin asti. Voroshilovia heiteltiin tehtävästä toiseen, mutta häntä pidettiin kuitenkin käyttökelpoisena muuhun paitsi rintamakomentajaksi.
Voi kai sitä olla uskollinen mutta pätevä tehtävässään?! Göring ja Voroshilov aiheuttivat suurta vahinkoa, ihmeellistä että saivat pitää henkensä. Eikö noissa maissa paljon vähemmästäkin saanut kuulan kalloonsa?
Mitäs vahinkoa se Hermanni aiheutti. Hänen Luftwaffensa jyräsi Rudel etunenässä tien Moskovan ja Pietarin porteille. Tais jopa muutaman rakennuksen pommittaa hajalle Moskovassa. Sorvari taas munasi Neuvostoliiton koko maailman edes kun ei pärjännyt Suomelle vaan piti alempiarvoinen Timoshenko hälyttää paikalle.
Vorishilov oli sodan loppuun asti Stalinin luottomiehiä. Zhukov hoiti toki enimmäkseen Pietarin puollustusta mutta se ei ollut merkittävä rintama kuitenkaan. Tietenkään sorvari ei päästetty Stalingradiin, Kurskiin ja muihin Itärintama ratkaisutaisteluihin säheltämään. Propagandassa sorvari oli kuitenkin elämänsä loppuun asti nerokas sotapäällikkö ja sisällissodan sankari.
"Zhukov hoiti toki enimmäkseen Pietarin puollustusta mutta se ei ollut merkittävä rintama kuitenkaan. "
Zhukov löi japsit Halhin Golissa kesällä -39. Hän pysäytti hyökkäyksen Leningradiin. Seuraavaksi hän johti Moskovan puolustusta ja sitten toimi ylipäällikkönä Stalingradissa. Zukovin joukot valtasivat Berliinin. Hän otti Saksan antautumisen vastaan.
Zukov oli NL:n marsalkkojen ykkönen.
Ylivoimalla se voitti. Tuhatsevskin taidot puuttuivat. Se oli lähinnä Budjonnyin ja muiden pellejen ajattelun vaikutuksen alainen joiden alaisuudessa se oli ollut kansalaissodan aikaan. Tuhatsveski olisi säilytetty elossa ja nimitetty johtajaksi niin ei kahden miljoonan mottisaaliita olisi nasuille tullut.
tottelivat diktaattorien käskyjä. Virhe oli myös käskijän. Rangaistukset kohdistettiin hierarkiassa alempiin esimerkiksi komentaviin kenraaleihin.
Stalin antoi pikku sorvarilleen suhteellisen vapaat kädet koska tämä oli jo sisällissodan ajoilta palvellut uskollisesti Isäntäänsä. Stalin säästi kenraaleita puhdistuksissa joita sorvari piti pätevinä. Esimerkiksi Klimentti pelasti Zhukovin hengen. Kysymys oli sorvarin omasta pätemättömyydestä josta ei pankkirosvoa voi syyttää. Göring taas oli toisenlainen. Liiallinen nauttiminen johti virheisiin. Ilmasilta oli ihan hyvä ajatus mutta ei talvella Volgan alueella.
Göringin suurin virhe oli ettei hän keskittänyt resursseja suihkuhävittäjiin! Niillä länsiliittoutuneiden pommikoneet olisi pyyhkäisty pois Saksan taivaalta.
Göring keskittyi mökkien rakentamiseen ja niiden koristamiseen taiteella.
Göring oli narkomaani, morfiinin orja. Ei kai huumehuuruissa voi ilmavoimia kovin tehokkaasti johtaa. Narkkarit eivät ole kuuluja viisaista päätöksistään.
Eikös se saannut sen riippuvuutensa siitä kun tuli luodista jalkaan ja paikallinen majatalon isäntä leikki lääkäriä ja annosteli morfiinia. Ei sinänsä kyllähän sitä lääkäritkin riippuvuutta aiheutti. Nykyisin kuitenkin osataa morfiinia käyttää ammattimaisesti ettei tule toisia Göringejä.
Höpö höpö. Göring oli Leninin mieleinen mies. Sivistynyt nautiskelija kun taas hehehe "Klimentti" oli sorvari. Olihan se hieno sisällissodalla leuhkia kun Frunze ja Tuhatsevski sen lähinnä hoiti kotiin. Eikä niiden "Denikin laumojen" lyömiseksi mikään kovin suurin älypäällikkö sotakentällä tarvinnut olla. Sama koskee Judenitsia.
Nooh, ei se Göring tunari ollut. Mies oli lahjakas, 1. MS:ssa taistelulentäjä ja lentolaivueen komentaja von Richthofenin (Punainen paroni) jälkeen. Taktikko, älykäs (Nurnbergin sotaoikeudessa tutkittiin ja älykkyysosamääräksi tuli 138 eli reilusti yli Mensan rajan). Toteutti iskukykyisen Luftwaffen nopeasti ja sen alkuvoima oli sodassa murskaava.
Seisoi suoraselkäisesti myös sotaoikeudessa sanojensa ja maansa takana, ja puolustautui todella hyvin siihen nähden miten vähän voittajavallat antoivat asianajajille ja vangeille asiakirjoja ja mahdollisuutta puolustautua.
Ei mikään tyhmä mies!
Ahne paska se oli. Tiesi ettei tuotantotavoitteita voinnut saavuttaa. Kaikista tappioista syytti kaveriaa Udetia. Samaahan hehehe sorvari Venäjälläkin teki. Se ettei Suomea vallattu Stalinille syntymäpäivä lahjaksi oli sorvarin mukaan Meretskovin, Pavlovin ja muiden pellejen vika.
Nimenomaan! Lisäksi Göringillä oli se jokin jota suurimmalla osalla ihmisistä ei, eli karisma. Kansansuosio oli kova, aina saksan pommituksiakin myöten. Hän, Hitler, Göbbels sekä muutama muu johtaja saivat kansan taistelemaan loppuun saakka luovuttamatta.
Kun mies kykeni kuitenkin johtamaan Luftwaffea niinkin hyvin morfiinihuuruissa, miten hän olisikaan kyennyt toimimaan täydessä iskussa. Sen osoitti huumeeton aikakausi Nürnbergin vankeudessaan, kun terävä äly niitti satoa raivostuttaen liittoutuneiden tuomarit päätuomari Jacksonia myöten -he siis eivät mahtaneet Göringin perusteluille ja vastauksille mitään jääden alakynteen.
Ja vaikka Göring oli asustellut lapsuudessa jo arvokkaassa linnakartanossa ja saanut valtansa aikana runsaasti omaisuutta ja oli arvotaiteen ystävä, oli hän loppuun saakka kansanomainen mies. Rakasti luontoa ja perusti maailman ensimmäiset luonnon- ja kansallispuistot. Vankeudessa tosiaan piti henkisesti romahtavan muun vankiporukan kasassa, kannusti, tuki ja koetti hankkia mm. asianajaja-apua täysin sekaisin menneille Wilhelm Frickille ja Fritz Sauckelille. Vanginvartijat piinasivat Göringiä yöllä valaisten lampulla päästä jalkoihin, kolistellen ovea ja eivät aina antaneet hänelle päiväajaksikaan tuolia selliin. Silti hän osasi säilyttää malttinsa, siis olosuhteissa missä pullamössökansa sekoaisi.
Aika vaan loppui kesken ilmavoimilta, kuten häivehävittäjien, ohjusten ja suihkukoneiden osalta.
vaikutusvaltaansa syksystä -40 alkaen, kun taistelu Englannista hävittiin.
Hän oli jatkuvissa riiidoissa ilmavoimien upseeriston kanssa, koska ei kyennyt pitämään Luftwaffen puolia.
Gallandin muistelmat kuvaavat hyvin tilannetta.
Ilmavoimien kehittämisestä ja johtamisesta vastasi todellisuudessa lähinnä valtiosihteeri ja marsalkka Erhard Milch.
Göring lupasi mahdottomia. Ei siinä sen kummempaa. Ei Milchkään kyllä mitenkään erityisesti Hitlerille realismia yrittänyt tyrkyttää.
Olihan noissa erojakin. Sorvaria kohdeltiin kuin koiraa, mutta Göring eli herroiksi.
Älä perkele. Ootko muka nähny sorvarin datshan. Tuskin se kolhoosissa asu. Oma autonkuljettakin oli taatusti sorvarilla kuten Göringilläkin.
Hermanni oli sentään ansioitunut sotasankari. Sorvarin ainut ansio oli armeijan puhdistaminen trotskilaisista ja Stalinin vallan vahvistaminen. Tämäkin tapahtui lähinnä sen takia, että Voroshilov oli sisällissodassa ollut monen tulevan nuoren lahjakkaan kenraalin esimies kun taas trotskilaisista enemmistö oli toisen luokan kaadereita. Tuhatsevski ei myöskään ollut kovin poliittisesti aktiivinen.