Parina viime vuonna viljelykasvien tuottajahinnat ovat alkaneet heittelehtiä rajusti.
Löytääkseen viime vuosien keskiarvon mukaisen viljanhinnan historiasta, joutuu palaamaan ajassa 35 vuotta taaksepäin. Silloin kokeneen maataloustyöntekijän palkka oli 4 mk/tunti.
Tuottaja myy viljaa 35 vuoden takaisella hinnalla, tulisiko joku nyt töihin 0,67 euron tuntiliksalla? Bugaarialaisen maataloustyntekijän tuntipalkkakin on 87 snt (2008). Miten suomalisella hintatasolla voisi tuottaa pelkällä maailmanmarkkinahinnalla?
Taidanpa pitää tuet hyvällä omallatunnolla.
Nostan tuet hyvällä omallatunnolla
jatkossakin..
45
271
Vastaukset
- nngt
Onko palkka laskettu kesäkuukausilta vaiko saako tätä huonoa palkkaa talvellakin ?
- ---
---
- ---------------
--- kirjoitti:
---
-------------
- -------------
--- kirjoitti:
---
--------------
- ---
--------------- kirjoitti:
-------------
---
- ---
---
- ---
--- kirjoitti:
---
---
- ---
---
- ---
--- kirjoitti:
---
---
- leikkiloppuu
mULLA jo parin vuoden päästä palkka paranee, kun pääsee kortistoon kaikilla asunto eduilla.
- ---
--- kirjoitti:
---
---
- Ei nappaa
Minulla on ollut viime aikoina ongelmia orientotua näihin talkoo hommiin.
Kaikkinainen maatalouteen viittavakin liikehdintä on tarpeen vetää niin vähiin kuin mahdollista.Kaikenlaista viirinheiluttajaa ja "ruokaa tarvitaan aina"-elämäntapa paskaa vain tarjotaan.Rahaa ei vain ole tarjolla kun
ne on mennyt abc-palatseihin.
Kyllä kommunisteille tulee nälkä vielä tässä souvissa.Itse ajattelin olla rannalla
jo tuossa vaiheessa. - ,,,,,,,,,,,,,,,,,
tosi on,,,,,,,,,,,,,,
- ---
---
- ---
---
Palkkatyövoiman osuus maataloudessa on
niin vähäinen, ettei se ratkaisisi mitään,
vaikka he tekisivät töitä ilmaiseksi.
Panoshankinnan korkealle karanneet hinnat
taas ovat seurausta megalomaanisista
maataloustukiaisista. Tukijussi polttaa
helpolla saamiaan tukiaisrahoja surutta
ostellessaan koneita, siemeniä, rehuja
ja lannoitteita, mistä johtuen hintataso
on korkea.
Oikea ja kansakunnalle hyödyllinen ratkaisu,
on lopettaa maataloustukiaiset.- Vielä tuokin idea
Voi pyhä Sylvi, vai johtuu tuotantopansten korkeat hinnat siitä, että maalaiset niitä "surutta" ostaa, tuo olikin ihan uusi "älyn"väläys Jo-pan kynästä. Tiedätkös, kun niitä lannoitteita, siemeniä ja muita on pakko ostaa, jos satoa meinaa saada aikaan, hinnat määräytyy kyllä kokonaan siellä myynti-ja valmistuspäässä.
- Erkki E.
Niin,sanot sinä.
Mitä sanoo päättäjät ja miksi.
Siihenhän sinulta on tivattu kannanottoasi.
Vaan tuskimpa sitä täällä näemme, ei ainakaan asiaalista.
Mutta mietipä, jos päättäjät eivät poista maataloustukia, jokin syy siihen on.
Tuossa edellä on mitä mainioin esimerkki
niin kompetenssivajeesta kuin kognitiivisesta
dissonanssistakin.
Viljelijäin kompetenssin alhaisuus hankintatoimen
osalta avaa tuotantopanosten myyjille mahdollisuuden
kermankuorintaan ja jopa törkeään ylihinnoitteluun.
Kognitiivinen dissonanssi taas estää viljelijää
näkemästä, että "Ei hullu ole se, joka pyytää, vaan
se, joka maksaa."
Suomessa vallitseva tutanpanoshintojen korkea taso on
suoraa seurausta siitä, että viljelijäin hankintakyvyt eivät riitä
muuhun kuin vain nöyrästi alistumaan vaadittuihin hintoihin,
ja surkeasti parkumaan: "Maksakie tukiaissia, maksakie.
Antakkie rahhaa."- Elä veikkonen viisas
Lakkaapa ostamasta mitään. Suattaa olla että kurki kuolee, ennenkuin suo sulaa. Eli kuolee pois just kun oppii olemaan syömättä, siis se muinainen mustilaisen hevonen. Vuan mitäpä Sinä näistä ymmärtäisit, normaalijärkisistä asioista, tuollainen yli-ihminen, oman julistuksensa ainoa kannattaja.
- noniin.
Ei kukaan haluaisi laitta enempää rahaa kustannuksiin kuin on pakko, älä nyt hulluja väitä. Kaikki mitä säästyy jää pankkille.
Miten yksittäinen viljelijä pystyisi paljoakaan sanelemaan millä hinnoilla ostaa.
Laki taas osaltaan rajoittaa viljelijöiden yhteistoimintaa.
"Kilpailulaki
Elinkeinonharjoittajien väliset kielletyt kilpailunrajoitukset
Sellaiset elinkeinonharjoittajien väliset sopimukset, elinkeinonharjoittajien yhteenliittymien päätökset sekä elinkeinonharjoittajien yhdenmukaistetut menettelytavat, joiden tarkoituksena on merkittävästi estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua tai joista seuraa, että kilpailu merkittävästi estyy, rajoittuu tai vääristyy, ovat kiellettyjä.
Kiellettyjä ovat erityisesti sellaiset sopimukset, päätökset ja menettelytavat:
1) joilla suoraan tai välillisesti vahvistetaan osto- tai myyntihintoja taikka muita kauppaehtoja;
2) joilla rajoitetaan tai valvotaan tuotantoa, markkinoita, teknistä kehitystä taikka investointeja;
3) joilla jaetaan markkinoita tai hankintalähteitä;
4) joiden mukaan eri kauppakumppaneiden samankaltaisiin suorituksiin sovelletaan erilaisia ehtoja siten, että kauppakumppanit asetetaan epäedulliseen kilpailuasemaan; tai
5) joiden mukaan sopimuksen syntymisen edellytykseksi asetetaan se, että sopimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen".
- ...
"Enemmistö Hankkija-Maataloudesta myydään Tanskaan.
Hankkija-Maatalouden hallituksen puheenjohtaja ja SOK:n liiketoimintojen johtaja Antti Sippola pitää ratkaisua parhaana mahdollisena suomalaisille viljelijöille.
Maataloustarvikekauppa on globaalia toimintaa, jossa ostovoimalla on entistä suurempi merkitys. Suurella volyymilla on mahdollista ostaa entistä edullisemmin kansainvälisiltä markkinoilta, sanoo OK:n liiketoimintojen johtaja Antti Sippola.
Haluamme auttaa sitä kehittämään toimintaansa entisestään niin, että se pystyy tarjoamaan vieläkin parempia palveluja maanviljelijöille Suomessa ja Pohjois-Euroopassa, sanoo DLA International Holdingin hallituksen puheenjohtaja Christian Junker".
http://yle.fi/uutiset/enemmisto_hankkija-maataloudesta_myydaan_tanskaan/6286492
Kyllä suomen korkeammat hinnat johtuvat suomen pienemmästä ostovolyymistä.
Ja lainsäädännöstäkin...
"EU suojelee sisämarkkinoidensa lannoiteteollisuutta suojatullein, tuontikiintiöin ja minimituontihinnoin. Yaralla on neljänneksen osuus Euroopan lannoitemarkkinoista, joten käytännössä EU:n tullilainsäädäntö vahvistaa eniten Yaran kilpailukykyä.
Tuottajajärjestöt vastustavat tulleja.
Käsittämättömintä EU:n lannoitteiden tullipolitiikassa on se, että se on käytännössä suoraa selustatukea Yaralle.
Euroopan Unionin tarjoaman tullisuojan avulla varmistetaan se, ettei kukaan varteenotettava typpilannoitteiden tuottaja pääse haastamaan Yaraa Euroopan markkinoilla. Venäjällä tällaisia olisivat esimerkiksi Eurochem ja Acron sekä Ukrainassa Stirol.
Ammoniumnitraatin polkumyyntitullin poisto voisi lisätä suomalaisten jakelijoiden kiinnostusta venäläisen ammoniumnitraatin tuontiin".
http://www.kaytannonmaamies.fi/arkisto/km-1011/eu-saantelee-lannoitteiden-tuontia Sen lisäksi, että viljelijän hankintatoimen kompetenssi
lähentelee nollaa, sanottavaa löytyy myös varsainaisen
perusosaamisen eli varsinaisen viljelyn kompetenssin
osalta.
Saamme nimittäin maatilatilastollisesta vuosikirjasta
lukea (sivu 227 v.2012), että esimerkiksi Ruotsiin
nähden väkilannotteita käytetään Suomessa dramaattisesti
enemmän.
Lannoitteiden käyttö 2010/2011 -tilasto osoittaa, että
- Suomessa käytettiin typpeä hehtaarille 63,9 kg ja Ruotsissa 63,8 kg
- Suomessa käytettiin fosforia 4,8 kg/h, Ruotsissa vain 3,7 kg/h
- Suomessa käytettiin kaliumia 13,9 kg/h, kun Ruotsissa riitti 8,2 kg/h
Nämä ovat karseita eroja. Suomen megalomaaniset maataloustuet
ovat syy korkeimpiin tuotantopanosten hankintahintoihin ja ovat
ne syy myös siihen, että panoksia suurieleisen tuhlailevasti
käytetään ammattitaidottomasti.
Tukiaiset ovat rapauttaneet viljelijäin kompetenssin niin,
ettei edes yksinkertaiset perusasiat hoidu kunnolla.
Fosforin käytön rouheasti Ruotsia suuremman määrän
pitäisi soittaa hätäkelloja ministeriöissä. Ympäristö-
tuki on kyllä noilla lukemilla katteetonta sekin.- Jopan tyhmyys
alkaa lähestyä lkiimaksia, luvut ei kerro mitään viljelijän osaamisesta, kirjoittajansa tyhmyydestä kyllä paljonkin. Olisit voinut kertoa samalla Tanskan tai Hollannin luvut, jaa niin, eihän se käy Jpan provolta olisi pudonnut pohja pois..
- Aiheita riittää
Jopan tyhmyys kirjoitti:
alkaa lähestyä lkiimaksia, luvut ei kerro mitään viljelijän osaamisesta, kirjoittajansa tyhmyydestä kyllä paljonkin. Olisit voinut kertoa samalla Tanskan tai Hollannin luvut, jaa niin, eihän se käy Jpan provolta olisi pudonnut pohja pois..
Huomasi, että oma kompetenssi ei riitä ostotoiminnan käsittelyyn, niin vaihtoi aiheen lennosta lannoitteisiin. Ei kyllä riitä kompetenssi siihenkään, senparemmin.
- ...
"Lannoitusta on vähennetty ja tarkennettu vuosien ajan. Kansallisen viljastrategian mukaan monin paikoin mennään jo pulan puolelle.
Viime viikolla julkaistu kansallinen viljastrategia toteaa, että peltojen kasvukunto vaarantuu pitkällä tähtäimellä.
Tänä vuonna Suomen peltojen fosforitase oli 1,7 kiloa plussalla. Se tarkoittaa, että peltohehtaarilta poistui sadon mukana keskimäärin 1,7 kiloa vähemmän fosforia kuin sille lannoitteiden ja karjanlannan muodossa levitettiin.
Kun keskiarvo on niukasti plussalla, monella lohkolla tase jää miinukselle".
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/lannoituksen-vähentäminen-nakertaa-maan-viljavuutta-1.30545
Vielä 1995 fosforitase oli 18 kiloa plussalla. Ympäristötuen voimassaoloaikana se on laskenut alle kymmenesosaan.
Fosforin niukkuus näkyy myös Viljavuuspalvelun tilastoissa. Heikkojen fosforiluokkien osuus kasvaa"
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/lannoituksen-vähentäminen-nakertaa-maan-viljavuutta-1.30545 - Kappasvaan,
"Tanskassa on Pohjoismaisen tilastollisen vuosikirjan 2010 mukaan käytetty väkilannoitetyppeä vuonna 2009 noin 79 kiloa, Ruotsissa 71 kiloa ja Suomessa 59 kiloa hehtaaria kohti. Väkilannoitefosforia Tanskassa levitettiin pelloille keskimäärin 3,0 kiloa, Ruotsissa 5,5 kiloa ja Suomessa 4,7 kiloa hehtaarille. Väkilannoitteissa tulevaa kaliumia kului Tanskassa 10 kiloa, Ruotsissa 13 kiloa ja Suomessa 14 kiloa hehtaaria kohti".
http://www.pellervo.fi/maatilanpellervo/mp1_11/fmp1_11.htm
"Pohjoismaiden ministerineuvosto on julkaissut Pohjoismaiden tilastollista vuosikirjaa vuodesta 1962 lähtien. Kirja tarjoaa ainutlaatuisen yleiskuvan kaikkien mahdollisten alueiden luvuista, faktoista ja kehityksestä niin kansallisesti kuin yhteispohjoismaisestikin.
Pohjoismaiden tilastollinen vuosikirja ilmestyy marraskuussa 2012 jo 50. kerran".
http://www.norden.org/fi/teema/nordisk-statistik-i-50-aar-1/pohjoismaiden-tilastollinen-vuosikirja
http://www.norden.org/fi/julkaisut/julkaisut/2012-001 - Erkki E.
http://www.mtt.fi/asarja/pdf/asarja42.pdf
Mitenkähän on jopan oman kompetenssin laita. Kerran aiemmin hän kirjoitti maanviljelijöiden ammattitaidon puutteesta kun eivät osta siemenviljaa ulkoa jossa se hänen mukaansa olisi halvempaa. Viljelijöiden kombenssi riittää ymmärtämään että meidän oloihimme jalostettu vilja on monen vuoden jalostustyön tulos eikä meillä voi viljellä lajikkeita jotka soveltuvat etelään, korkeintaan keskiruotsin lajikkeet menestyvät oloissamme.
Alla olevasta linkistä löytyy Maatalouden tutkimuskeskuksen tutkimus tuloksia kaliumin kenttäkokeista joita suoritettiin viidentoistavuoden ajalla.
Kalium kuten muitenkin ravinteiden määrä ei ole aina vakio vaan käyttömäärän ratkaisee maan laatu, viljeltävä kasvi ja moni muukin seikka.
Ruotsin ja Suomen käyttömääriä ei voida siksi suoraan vertailla keskenään, pitäisi myös vertailla kyseisten maiden kasvuolosuhteita ja mitä viljaa pellolla on viljelty, vieläpä vuotuiset sademäärät vaikuttavat ravinnotarpeeseen.
EU;n ympäristötukiehdoissa on myös vaatimus että pellon ravinnetasot pitää selvittää sekä eläiten lannasta pitää ottaa analyysit.
Mutta sitähän sinä et ilmeisesti jopa tiennyt. Oma kombedenssisi ei riittänyt.
http://www.mtt.fi/asarja/pdf/asarja42.pdf Maatilatilastollisen vuosikirjan mukaan Ruotsissa
käytettiin kaliumia 2009/2010 -kaudella 8,2 kg/h,
Suomessa peräti 16,1 kg/h. Siis liki kaksinkertainen
määrä!
Mutta vertailkaamme Ruotsin ja Suomen hehtaarisatoja.
Vehnä 100 kg/ha:
- Ruotsi 54
- Suomi 40,6
- Ruotsin hehtaarisato 133 % Suomen sadosta
Ruis 100 kg/ha:
- Ruotsi 48,7
- Suomi 27,4
- Ruotsin hehtaarisato 178 % Suomen sadosta
Ohra 100 kg/ha:
- Ruotsi 39,7
- Suomi 32,1
- Ruotsin hehtaarisato 124 % Suomen sadosta
Peruna 100 kg/ha:
- Ruotsi 300,1
- Suomi 261,5
- Ruotsin hehtaarisato 114 % Suomen sadosta
Ruotsin pelloilla kaliumin määrä on vain 51 %,
mutta hehtaarisadot k a u t t a a l t a a n
rouheasti suurempia kuin suomisadot.
Viljelijän kompetenssipuutteestahan tässä on kysymys!
Megalomaanisten kansallisten tukiaisien turmiollinen
vaikutus on karsealla tasolla.
[Maatilatilastollinen vuosikirja muuten ilmoittaa
käyttävänsä lähteensään Pohjoismaiden
tilastollista vuosikirjaa.]- ;=)
Mutta vertailkaamme Italian ja Suomen tienrakennusta.
Taitavat tienrakentajat Italiassa rakentavat teitä myös loka-huhtikuun välisenä aikana kun suomen tienrakentajat pitävät kalliita maansiirto- ja asfalttikoneita varastossa.
Suomalaisen tienrakentajan kompetenssipuutteestahan tässä on kysymys!
Olen myös katsellut etelän lomillani puolivalmiita taloja. Taitavat eteläeurooppalaiset kuluttavat ulkoseinäeristeisiin huomattavan määrän vähemmän materiaalia kuin tuhlailevat suomalaiset.
Megalomaanisten asumisen ja asunnorakentamisen tukemisen turmiollinen vaikutus on karsealla tasolla.
"Kela tukee asumista eri tavoin".
http://www.kela.fi/asumistuki
"Hallitus tukee telakoita ja asuntorakentamista".
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2013/05/21/hallitus-tukee-telakoita-ja-asuntorakentamista/20137188/12- Kappasvaan,
Oletko todella noin tyhmä jopa. Ruotsin pelloista 80% on etelämpänä kuin suomen eteläisin kohta.
Ravinnemääriin vaikuttaa moni asia eikä näin ollen voida suoraan verrata eri maiden eikä edes erli peltojen määriä toisiinsa. Esimerkiksi ruhunurmet vativat kaliumia énemmäm kuin viljan viljely. Jospa suomessa onkin suhteellisesti enemmän nurmipeltoja kuin ruotsissa, esimerkiksi.
"◾Suomesta löytyy maailman pohjoisin laaja maataloustuotanto.
◾Lyhyt kasvukausi rajoittaa tuotantoa.
◾Vastaavia oloja maataloudelle on vaikea löytää muaalta".
http://vaccia7.maat.helsinki.fi/ilmastonmuutos/vaikutukset/esitys/
"Ohran kasvu ja kehitys suomalaisissa oloissa.
Lyhennelmä dosentti Susanne Somersalon Kotimaisen mallasohran kehitysohjelman toimeksiannosta laatimasta selvityksestä "Suomen kasvuolosuhteiden hyväksikäytön selvittäminen mallasohran viljelyssä".
Mallasohran sadon määrään ja laatuun vaikuttavat lajikkeen perimän lisäksi monet ympäristötekijät. Niistä ilmaston vaikutukset ovat vähiten ihmisen kontrolloitavissa. Suomi sijaitsee ilmastollisesti viljakasvien viljelyn äärirajoilla. Maamme ilmasto kuuluu niin sanottuun lumi-metsäilmastovyöhykkeeseen".
http://www.agronet.fi/mallasohra/o5ohran_kasvu_ja_kehitys_suomalais.htm
"Ravinnetaseiden laskenta on maatalouden ympäristötuen yksi lisätoimenpide tukikaudella 2007 -
2013. Ympäristötuen sitoumusehtojen mukaan viljelijän on laadittava maatilan kaikille peruslohkoille lohkokohtainen peltotase joka vuosi.
Ravinnetaseen laskennassa tarvittavat tiedot
Ravinnetaseiden laskennassa tarvitaan tiedot peltolohkon lannoitustasosta, viljelykasvista ja satotasosta.
Nämä tiedot löytyvät lohkokohtaisista muistiinpanoista (lohkokorteista). Lisäksi tarvitaan tiedot sadon ravinnepitoisuuksista.
Taseen laskennassa voidaan käyttää liitteen 1 mukaisia pitoisuuksia tai oman satoanalyysin tuloksia.
Ensin lasketaan ravinteiden lisäys, poisto ja tase. Sitten selvitetään taseen ja lannoituksen suhde. ”Ravinnetaseen
toimenpidesuunnitelmassa” verrataan kahden vuoden ravinnetasesuhteita toisiinsa.
Yleensä satoanalyysissä ilmoitetaan sadon kosteus (%). Sadon kuiva-ainepitoisuus lasketaan kaavalla
100 % - kosteus (%) = kuiva-ainepitoisuus (%). Satoanalyysissä ilmoitetaan myös sadon valkuaispitoisuus.
Sadon typpipitoisuus = valkuaispitoisuus/6,25. Fosforipitoisuus ilmoitetaan satoanalyysissä yleensä
yksikössä g/kg kuiva-ainetta (g/kg ka). Yksikkö saadaan helposti muutettua prosenteiksi: 10 g/kg kuivaainetta
= 1 % /kg kuiva-ainetta".
http://www.mmm.fi/attachments/mavi/viljelijatuet/hakuoppaatjaohjeet/ymparistotuenperusjalisatoimenpiteidenoppaat/5uWe8uHRL/Ravinnetaseohje_2008.pdf - näytön paikka
Ensin jopalle esitetty koe jossa Saksalainen viljelijä tulisi tänne näyttämään parempaa konbedenssiaan:
"Voitaiisiin järjestää vaikka koe jossa saksasta tulisi kymmenen viljelijää suomeen eivätkä ottaisi kansallisia tukia, mutta pärjäisivat suomalaisten viljelijöiden kanssa."
Maausko
Sitten jopan vastaus:
"Ajatus on kuolleena syntynyt. Saksasta ei löytyisi yhtään
niin hullua, joka lähtisi luonnottomiin ja viljelyyn
lähes kelpaamattomiin olosuhteisiin mitään näyttämään". Jopa_vain
Nyt hän taas kirjoittaa: "Viljelijän kompetenssipuutteestahan tässä on kysymys!".
No eikö se saksalainen tai etelä-ruotsalainen, jota ruotsin viljelijöista 80% on, voisi sitten tulla näyttämään kombedenssiään:)
Nimimerkki Kappasvaan:"[Lainaus]Ravinnemääriin vaikuttaa moni asia eikä
näin ollen voidasuoraan verrata eri maiden eikä edes erli
peltojen määriä toisiinsa. Esimerkiksi ruhunurmet vativat kaliumia
énemmäm kuin viljan viljely. Jospa suomessa onkin
suhteellisesti enemmän nurmipeltoja kuin ruotsissa, esimerkiksi."
[/Lainaus loppuu]
Ruotsissa oli nurmipeltoa v.2011 1.182.000 ha kun
Suomesssa nurmien määrä oli 667.000 ha. Eli Ruotsissa
on nurmipeltoa 177 % Suomeen verattuna.
Eipä kaliumin suurempi määrä ainakaan nurmen kasvatuksella
selity. Pikemminkin päinvastoin.
Tragikoomisen surkuhupaisaa alhaisen kompetenssitason ja
megalomaanisten tukiaisien puolustelua taas havaittavissa.- Kappasvaan,
Kirjoitinkin Jospa, "Jospa suomessa onkin suhteellisesti enemmän nurmipeltoja kuin ruotsissa, esimerkiksi".
Takerruit taas tuohon yhteen esimerkiksi antamaani väittämään. Sitäpaitsi et ottanut huomioon että ruotsissa on myös viljelyala suurempi. Mikä on mikä on viljojen ja lannoitetun nurmen suhde.
Siispä laitat tänne tutkimustuloksen jossa vertaillaan suomen peltojen ominaisuuksia keskenään jotka vaikuttavat ravinnemääriin, siis maalaji, multavuus, viljellyt kasvilajit, kasvukauden pituus, sademäärät ja huuhtouminen, sadon mukana poistuvat ravinnemäärät, lietelannan ja väkilännoitteen suhteelliset käyttömäärät ja niiden ravinnepitoisuun lanta-analyysien pohjalta ja mikä on suomen ja ruotsin peltojen ravinnetaseet analyysien mukaan sekä peruslohkoille joka vuosi tehtävän lohkokohtainen peltotaseen lannoiteen levitysmäärät.
Kun kaiken tuon tutkimustulosten perusteella tehdyt vertailun tuot tänne, voidaan jo
sen perusteella sanoa onko suomessa käytetty enemmän kaliumia kuin tarve olisi.
kun sanoit että "Viljelijän kompetenssipuutteestahan tässä on kysymys!".
Eli suomalaisen viljelijän ammattitaidosta mutta aiemmin "Ajatus on kuolleena syntynyt. Saksasta ei löytyisi yhtään niin hullua, joka lähtisi luonnottomiin ja viljelyyn
lähes kelpaamattomiin olosuhteisiin mitään näyttämään", kun pyydettäisiin jotain saksalaisvilelijää näyttämään meille mallia.
En oikein ymmärrä, minusta sanomisissasi on ristiriitaa, ensin suomaliaisen viljelijän ammattitaidossa on vikaa mutta saksalainen ei edes tulisi olosuhteisiimme yrittämäänkään. Jos kerran vika olisi ainoastaan suomalaisissa viljelijöissä niin eikö saksalainen sitten saisi samat hehtaarisadot kuin kotimaassaan. Melko kummallista.- Suomi on sijoit....
"Kansainvälisessä vertailussa Suomen typpi- ja fosforitaseet ovat alle OECD:n ja EU-15:n keskiarvojen. Ruotsissa ravinnetaseet ovat alhaisempia ja Tanskassa korkeampia kuin Suomessa. Typpi- ja fosforitaseiden kansainvälisessä vähen-tämisvertailussa vuosien 1990-1992 ja 2002-2004 välillä Suomi on sijoittunut hyvin. Maatalouden aiheuttamaa ravinnekuormitusta on pystytty siis vähentämään selvästi useimpia muita maita tehokkaammin (OECD 2008)".
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/17119/Penttilä_gradu .pdf?sequence=1
Jo vähäiselläkin kompetenssilla varustettu olisi
pystynyt antamistani luvuista nurmen suhteellisen
osuuden niin Ruotsissa kuin SUomessakin
päättelevän.
Niinpä lienee turhaa asiaa enää valottaa, mutta
yritän kuitenkin.
Ruotsin peltoala on n. 2,6 mrd hehtaaria ja
Suomen peltoala on n. 2,2 mrd ha.
Laskutaidottomia varten ilmoitettakoon, että
Suomen nurmiala, 0,667 mrd ha, on n. 30 %
kokonaisalasta, Ruotsin nurmien osuus
kokonaisalasta on n. 45 %.
Kun nähtävästi yleinen asioiden ymmärtäminen on
noin heikolla tasolla, niin ihmekö tuo, jos
mataloustuotanto on onkin varsin tehotonta
Suomessa.
Tukien ratkuttamiseen: "Maksakie tukiaissia, maksakie.
Antakkie rahhaa." ei taitoa paljon tarvita.- VAU!!!
Jankkaa nyt siellä yksiksesi. Ei pelkkä nurmien määrä vaikuta, mutta kun sinä aina jäät jauhamaan yhtä asiaa kun et enää muuta keksi. Siis:maalaji, multavuus, viljellyt kasvilajit, kasvukauden pituus, sademäärät ja huuhtouminen, sadon mukana poistuvat ravinnemäärät, lietelannan ja väkilännoitteen suhteelliset käyttömäärät ja niiden ravinnepitoisuun lanta-analyysien pohjalta ja mikä on suomen ja ruotsin peltojen ravinnetaseet analyysien mukaan sekä peruslohkoille joka vuosi tehtävän lohkokohtainen peltotaseen lannoiteen levitysmäärät vaikuttavat kaikki yhdessä.
Ja kuten yllöolevassa lainauksessa kansainvälisestä vertailusta lukee: "Ruotsissa ravinnetaseet ovat alhaisempia ja Tanskassa korkeampia kuin Suomessa.
...Suomi on sijoittunut hyvin".
Etkö nyt ottanutkaan esimerkkiä maatalouden asimerkkimaasta, Tanskasta, kuten aiemmin, tai vaikkapa jostain muusta EU-maasta.
No etpä tietenkään, Ruotsi sopii esimerkkimaaksi koska siellä tuo yhden raviteen, Kaliumin käyttömäärät ovat pienemmät vaikka ympäristölle tuhoisempia on vaikkapa fosfori. Kirjoitit taas taas tapasi mukaan: "Suomessa käytettiin fosforia 4,8 kg/h, Ruotsissa vain 3,7 kg/h". Siis ruotsissa siis käyttettiin VAIN 0,1 kg/h vähemmän fosforia kuin suomessa, VAU!
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/17119/Penttilä_gradu .pdf?sequence=1 - Kappasvain,
VAU!!! kirjoitti:
Jankkaa nyt siellä yksiksesi. Ei pelkkä nurmien määrä vaikuta, mutta kun sinä aina jäät jauhamaan yhtä asiaa kun et enää muuta keksi. Siis:maalaji, multavuus, viljellyt kasvilajit, kasvukauden pituus, sademäärät ja huuhtouminen, sadon mukana poistuvat ravinnemäärät, lietelannan ja väkilännoitteen suhteelliset käyttömäärät ja niiden ravinnepitoisuun lanta-analyysien pohjalta ja mikä on suomen ja ruotsin peltojen ravinnetaseet analyysien mukaan sekä peruslohkoille joka vuosi tehtävän lohkokohtainen peltotaseen lannoiteen levitysmäärät vaikuttavat kaikki yhdessä.
Ja kuten yllöolevassa lainauksessa kansainvälisestä vertailusta lukee: "Ruotsissa ravinnetaseet ovat alhaisempia ja Tanskassa korkeampia kuin Suomessa.
...Suomi on sijoittunut hyvin".
Etkö nyt ottanutkaan esimerkkiä maatalouden asimerkkimaasta, Tanskasta, kuten aiemmin, tai vaikkapa jostain muusta EU-maasta.
No etpä tietenkään, Ruotsi sopii esimerkkimaaksi koska siellä tuo yhden raviteen, Kaliumin käyttömäärät ovat pienemmät vaikka ympäristölle tuhoisempia on vaikkapa fosfori. Kirjoitit taas taas tapasi mukaan: "Suomessa käytettiin fosforia 4,8 kg/h, Ruotsissa vain 3,7 kg/h". Siis ruotsissa siis käyttettiin VAIN 0,1 kg/h vähemmän fosforia kuin suomessa, VAU!
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/17119/Penttilä_gradu .pdf?sequence=1No siinä oli prosentin ero mutta joka tapausessa suomen käyttömäärät ovat tanskaan ja EU.n yleiseen tasoon verraten pienemmät.
Ja...
"Viime viikolla julkaistu kansallinen viljastrategia toteaa, että peltojen kasvukunto vaarantuu pitkällä tähtäimellä.
Tänä vuonna Suomen peltojen fosforitase oli 1,7 kiloa plussalla. Se tarkoittaa, että peltohehtaarilta poistui sadon mukana keskimäärin 1,7 kiloa vähemmän fosforia kuin sille lannoitteiden ja karjanlannan muodossa levitettiin.
Kun keskiarvo on niukasti plussalla, monella lohkolla tase jää miinukselleFosforin niukkuus näkyy myös Viljavuuspalvelun tilastoissa. Heikkojen fosforiluokkien osuus kasvaa".
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/lannoituksen-vähentäminen-nakertaa-maan-viljavuutta-1.30545
Kun kognitiivinen dissonanssi estää jopa näkemästä
yksinkertaisia matemaattisia totuuksia, kuten sen,
että laskutoimitus: 4,8 kg - 3,7 kg = 1,1 kg, eikä
suinkaan (VAU) 0,1 kg, niin järkevältä keskustelulta
on pohja pois.
Megalomaanisten tukiaisten vaikutus on jopa
luultuakin rappiollisempaa.Kappas vain: "No siinä oli prosentin ero"
Kun Suomessa väitetään käytettävän yksi (1) prosentti
enemmän fosforia kuin Ruotsissa tilanteessa,
jossa Ruotsin käyttömäärä /ha on 3,7 kg ja Suomen
4,8 kg, niin tämän laatuinen 'asiaosaaminen' ei
ole selitettävissä enää edes kognitiivisella
dissonanssilla.
Kyllä tässä on kysymyksessä jo äärimmäinen
typeryys, vähä-lahjaisuus ja yleinen
osaamattomuus.- Kappas_vain
"Tuossa minulle on sattunut erehdys, kun pun MT:sta.
Suomenmaa -nimisen kepulaisen puoluelehden
nettisivuston otsikosta oli kysymys. Siinä ei
todellakaan mainittu, että 15 % leikkaus koskee
pelkkää EU-tukea.
Ja tukien ilmoitettu 15 % leikkaus koski vain EU-tukea.
MT:n otsikosta sai sen valheellisen käsityksen, että koko
tukipotti leikkautuu 15 %. Ei minun valheeni, MT:n valhe". Jopa_vain
Lehti kirjoitti siis: "toteutuessaan maatalousuudistus leikkaa tuottajien EU:lta saamia tukia rahoituskauden aikana peräti 15 prosentilla", josta sai sen valheellisen käsityksen.
No eihän jopa teekkään virheitä. tai:
"Kun suora EU-tuki putoaa kaikkiaan 500 M€
seuraavan seitsemän vuoden aikana, niin
vuonna 2020 ollaankin tilanteessa, että
EU-tuki on enää 48 M€", Jopa_vain
"Suomen maatalouden suorat tuet laskevat EU-budjetissa 3,9 miljardista 3,4:ään. Maaseudun kehittämisrahat pysyvät suunnilleen ennallaan 2,1 miljardissa".
Ja:
"Jos olisi vähänkään toivoa, että kykenisitte edes
alkeelliseen ajatustoimintaan, kehottaisin
lukemaan oikein ajatuksella sen kirjoituksen,
jossa AIDA-kaava-ennustukseni tein, mutta
kun se on turhaa, niin täytyy sanoa suoraan:
ei siinä kirjoituksessa ole sanallakaan
mainittu, että hallitus tekisi".
No eipä todellakaan:
"Nyt ollaan menossa vielä ensimmäisen A:n
(Attention) kohdalla. Vaalikauden lopulla
siirrytään kohta I (Interest) ja heti seuraavalla
vaalikaudella kohtaan D". Jopa_vain
Jopa teki siis tuosta laskelmat, myöhemmin häs sanoi sitä ilkikuriseksi väitteeksi.
Ja VAU! väitteeseen sanoisin, yleensä jo vähäinenkin älykkyysosamäärä riittää
tulkitsemaan jonkin tarkoituksellisesti heitetyn älyttömyyden vitsiksi.
"- no...
Mutta asiaan. Laitapa jopa tänne muidenkin maiden lannotteiden käyttömääriä kuin ruotsin, vaikkapa sen suosikki esimerkkimaasi tanskan.
- ;=)
Kyllä tässä on kysymyksessä jo äärimmäinen
typeryys, vähä-lahjaisuus ja yleinen
osaamattomuus. - Jopas_vaan
;=) kirjoitti:
Kyllä tässä on kysymyksessä jo äärimmäinen
typeryys, vähä-lahjaisuus ja yleinen
osaamattomuus.Kun kognitiivinen dissonanssi estää jopa näkemästä
yksinkertaisia matemaattisia totuuksia, kuten sen,
että laskutoimitus: 3,9 miljardista - 0,5:ään miljardiin = 3,4 miljardia eikä
suinkaan (VAU) 0,045 miljardia niin järkevältä keskustelulta
on pohja pois.
Megalomaanisen maatalousvihan vaikutus on jopa
luultuakin rappiollisempaa.
- jahas,
"Sen lisäksi, että viljelijän hankintatoimen kompetenssi
lähentelee nollaa, sanottavaa löytyy myös varsainaisen
perusosaamisen eli varsinaisen viljelyn kompetenssin
osalta.
Saamme nimittäin maatilatilastollisesta vuosikirjasta
lukea (sivu 227 v.2012), että esimerkiksi Ruotsiin
nähden väkilannotteita käytetään Suomessa dramaattisesti
Panoshankinnan korkealle karanneet hinnat
taas ovat seurausta megalomaanisista
maataloustukiaisista. Tukijussi polttaa
helpolla saamiaan tukiaisrahoja surutta
ostellessaan koneita, siemeniä, rehuja
ja lannoitteita, mistä johtuen hintataso
on korkea", kirjoittaa jopa
MTK teki toimenpidepyynnon kilpailuvirastolle Yar Suomi Oy:n määräävän markkina-aseman väärinkäyttö epäilystä peltolannoitteiden hinnoittelussa Suomessa kilpaioluvirastolle.
"55. Viraston tekemien selvitysten mukaan Suomessa eniten käytetyn NPK-lannoitteen hintataso näyttäisi viime vuosina olleen Suomessa jonkin verran muun Euroopan kilpailtuja markkinoita korkeammalla tasolla. Hinnoittelutasoissa on kuitenkin kausittaista ja maakohtaista vaihtelua.
56. Esimerkiksi Suomessa valmistetun ja myydyn NPK-lannoitteen tonnihinnat ovat olleet Suomessa jonkin verran korkeammat tai lähes samat kuin Ruotsissa ja Tanskassa. NPK-lannoitteiden lisäksi Suomessa valmistettujen CAN-lannoitteiden hinta näyttäisi Suomessa olleen jonkin verran korkeammalla tasolla kuin Saksassa valmistettujen ja myytyjen CAN-lannoitteiden hinta. Lannoitehintojen kustannusvastaavuutta tai Yaran kannattavuutta koskeneista selvityksissä ei ole kuitenkaan tullut esille sellaisia tekijöitä, jotka viittaisivat Yaran hinnoittelun olevan Suomessa kilpailulain tarkoittamalla tavalla kohtuuttoman korkealla tasolla suhteessa Euroopan kilpailtuihin markkinoihin.
66. Myöskään Yaran toimittamissa selvityksissä tai Kilpailuviraston itse tekemissä hinnoittelua ja kannattavuutta koskeneissa selvityksissä ei ole tullut esiin sellaisia seikkoja, jotka viittaisivat Yaran hinnoitelleen kilpailulain tarkoittamalla tavalla kohtuuttomasti".
http://www.kilpailuvirasto.fi/cgi-bin/suomi.cgi?luku=ratkaisut/muut-ratkaisut&sivu=ratk/r-2008-61-0759
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Pekka Aittakumpu ja Jenni Simula kiistävät väitetyn aviorikoksen
"Yleisessä tiedossa oleva asia”, sanovat Kalevan lähteet https://www.kaleva.fi/pekka-aittakumpu-ja-jenna-simula-ki2236856Miksi olet riittämätön kaivatullesi?
Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell1442907- 442357
- 1012237
Aloitetaan puhtaalta pöydältä
Mukavaa iltaa mukaville. 😊 ❤️ ⚜️ Minusta ei kaikki täällä tykkää, eikä tarvitsekaan. Kun eivät ymmärrä, niin sitten ei2382061Mitkä on ne arvot?
Itselleni särähtää korvaan joka kerta kun kuulen arvoista ja arvomaailmasta. Olen miettinyt paljon, että mikä on se minu2321530- 871514
Tätä et nähnyt tv:ssä: TTK-voittaja Anssi Heikkilä avautuu suhteesta Linnea Leinoon: "Sie annoit..."
Menikö voitto mielestäsi oikeaan osoitteeseen? Linnea Leino ja Anssi Heikkilä voittivat TTK:n vain 1,2 % erolla yleisöää131396Tavarakirppis lopettaa ilkivallan takia.
Tähänkö on jo Kajaanissa tultu? Onko lasten kuriomuus jo näin pitkällä, ei kait tätä aikuiset tee. Mikä on seuraava j71345Koulussa opetetaan anaali- ja suuseksiä
"Kirjassa puhutaan varsin suorasukaisesti ”vehkeistä, flirttailusta, suostumisesta ja kieltäytymisestä, nautinnosta sekä3901319