Terveisiä osastolta T3

Heipati hei vaan, palstalaiset, kuten paikalliset poromiehet toisilleen
leikkisästi,silmää iskien tuumaavat tavatessaan mäskiämpärin ääressä
paikallisen sahdin tuotannon keitaassa.

Olen tässä tullut tulokseen, että meitä vajaamielisiä on taas fiilattu
linssiin ja vieläpä pahemman kerran, ja kierolla markkinointitempulla saatu
halajamaan asiaa mitä ei ole olemassakaan. Nytkin herrat varmaan nauravat
partaansa makeasti höröttäen,isoavatsaansa pidellen, joka rehvakkaasta naurusta
hölskyy puolelta toiselle,lähes tulkoon hinkaten herrojen uuden karheiden
tammisten toimistokalusteiden lakkapinnan kerta-kaikkiaan pilalle. Herrat
naurun remakkansa lomassa lyövät ylä-femmaa ja kilvan kehuvat toistensa
oveluutta,yritellen miehekkäästi peitellä mielihyväänsä, joka tuota elintaso
vatsaa myöten hyväilee koko kroppaa. Pärkkele sanon mie, kertakaikkisesti.

Houkuttelevan mainoksen myötä olin kivunnut heti aamusta huteralle jakkaralle
ja ihan varpailla seistessäni, lähes pelkästään ylipitkien isovarpaiden kynsien
varassa,kurotin piirongin päälle ylettyäkseni säästöpossuuni, johon joka
kuukausi tulevasta toimeentulotuesta roposen pudotan, kokien suunnatonta
mielihyvää,jo pelkästään kolikoiden päästämästä iloissta kolahduksesta. Pitkän,
mutta sitäkin sinnikkään uurastuksen jälkeen sain,kuin sainkin possun alas ja
useamman kuin viiden viiltohaavan ja kolmen laastaripaketin jälkeen,keräsin
muumioiduilla sormilla nuo veitsen terällä kaapimani kolme euroa ja sujautin
nopeasti taskuun, varmistaen kyseessä olevan tasku, joka oli jo korjattu.
Suunnatonta riemuani ei lannistanut edes tieto siitä, että tarjolla olisi ollut
vasarakin,jolla possun olisi saanut "avattua" huomattavasti ripeämminkin.

Vasenta jalkaani rahaten ja lähes riemusta kiljuen kipitin pitkin katuja,
puristean tiukasti kolmea kolikkoa nyrkissäni ja viidenkymmenen metrin välein
pysäähtyen tarkistamaan,kolikoiden olevan tallessa. Vastaan tulijoiden tullessa
liika liki, en pystynyt itseäni hillitsemään, vaan murisin ja kuolasin heille
kuin luutaan suojeleva vesikauhuinen piski,joka tunturin kupeella suojelee
saamaansa poron reisiluuta.

Pettymys oli suuri, saavuttuani paikalliseen eläinkauppaan. Innoissani jätin
joka toisen sanan lauseesta pois ja jouduinkin toistamaan minua epäuskoisesti
tuijottavalle myyjälle asian uudestaan ja uudestaan, joka tasaisin väliajoin
luuttusi tiskiltä innostuksestani pärskyvää kuolaa. Saatuani viimein asiani
esitettyä ja myyjän joten kuten ilmeestä päätellen ymmärrettyäni asiani,muuttui
myyjän ilme tumman puhuvasta helakan punaiseksi ja päästäen sellaisen naurun
remakan,josta hullukin on katellinen ja samaan aikaan loukkaantunut.
Odotettuani kolmatta varttia myyjän rauhoittumista sai hän sanottua ettei Lama
Agility -videoita ole myynnissä eikä tilauksessa, laamoista puhumattakaan.

Sanokaa mitä sanotte,mutta mielestäni kansalaisia on taas huijattu!

Terveisin: Tuntematon-potilas osastolta T3