Lapsuudessani kävin aina äitini kotipaikassa eli mummolassa landella viettämässä muutaman viikon kesälomaa. Mukavaahan siellä oli viettää kesää enojen kanssa. Mukavia lapsuus muistoja on tuolta kalastusreissuista heinän luontiin.
Menipä siinä muutama vuosikymmen kun sain kuulla aikuisiällä, että vanhin eno on mennyt uskoon. Eipä se minua haitannut yhtään sillä ajattelin ettei tuo varmaan miestä miksikään muuta. En silloinkaan tajunnut asiasta mitään kun eno kertoi, että minä olisin luotettava saarnamies, kun olen aikas kookas ja luotettavan oloinen. Tietenkin tuo imarteli ja en sitä niin todesta ottanut puhumattakaan etten tajunnut tuon kommentin tarkoitusperiä.
Äitini oli myös mennyt uskoon ja saanut yheyden kondikseen enoni kanssa, kun olivat jopa samaa uskontokuntaa kuuluvia. Kaikki oli aivan hienosti kohdillaan siihen asti kunnes äitini kuoli.
Saatettiin sitten äiti hautaan ja sukulaisten kanssa sovittiin, että pidetään yhteyttä tulevaisuudessakin. No nytten on jo kymmenen vuotta mennyt äitini kuolemasta eikä helluntalais enoa ole näkynyt missään. Kerran vuodessa heitetään joulukortilla ja se siitä yhteydenpidosta.
Elikkäs onko se sitten niin, kun itse en ole uskossa en saa olla missään yhteydessä uskoviin sukulaisiin? Aika julmaa kun noin on jätetty ulkopuoliseksi vasten herran tahtoa???????
Menipä siinä muutama vuosikymmen kun sain kuulla aikuisiällä, että vanhin eno on mennyt uskoon. Eipä se minua haitannut yhtään sillä ajattelin ettei tuo varmaan miestä miksikään muuta. En silloinkaan tajunnut asiasta mitään kun eno kertoi, että minä olisin luotettava saarnamies, kun olen aikas kookas ja luotettavan oloinen. Tietenkin tuo imarteli ja en sitä niin todesta ottanut puhumattakaan etten tajunnut tuon kommentin tarkoitusperiä.
Äitini oli myös mennyt uskoon ja saanut yheyden kondikseen enoni kanssa, kun olivat jopa samaa uskontokuntaa kuuluvia. Kaikki oli aivan hienosti kohdillaan siihen asti kunnes äitini kuoli.
Saatettiin sitten äiti hautaan ja sukulaisten kanssa sovittiin, että pidetään yhteyttä tulevaisuudessakin. No nytten on jo kymmenen vuotta mennyt äitini kuolemasta eikä helluntalais enoa ole näkynyt missään. Kerran vuodessa heitetään joulukortilla ja se siitä yhteydenpidosta.
Elikkäs onko se sitten niin, kun itse en ole uskossa en saa olla missään yhteydessä uskoviin sukulaisiin? Aika julmaa kun noin on jätetty ulkopuoliseksi vasten herran tahtoa???????
Vastaukset 2
Vanhimmat
Voithan itse ottaa yhteyttä, ei sitä tarvitse odottaa, että he toiset ottais, vai? Minulla on vähän sama tilanne kuin sinulla, vain sillä erolla, että minä menin
uskoon 40 vuotta sitten. Meidän suvussa ei ole muita. Ei he ole sellaista yhteyttäpitävää väkeä, ei ollut vanhempanikan kun elivät, mutta minua
vaan kiinnostaa mitä he touhuavat ja mitä heille kuuluu, siksi olen aina pitänyt itse yhteyttä, ja lomailenkin veljieni luona, silloin kun Suomessa pääsen käymään.Muuten soittelen ja pidän yhteyttä. Eikä se helluntailaisuuskaan pitäisi olla mikään kompastuskivi, senkun soitat ja kysyt mitä kuuluu. Oikein hyvää
menestystä asiallesi.
>>>Menipä siinä muutama vuosikymmen kun sain kuulla aikuisiällä, että vanhin eno on mennyt uskoon.