Elämäni paras tanssi...

Oli taas perjantai. Tyttöjen kanssa oltiin päätetty lähteä juhlimaan ja baarikierrokselle. Kun hiukset oli laitettu ja naama puuteroitu oli aika siirtyä aloittelemaan kaverin kämpille. siellä tuli juotua muutama lonkero ja hauskaa tuntui riittävän. Ilta alkoi kääntyä yön puolelle ja päätimme siirtyä seuraavaan kohteeseen eli baariin. Suuntana oli tietenkin meidän suosiossamme oleva tanssipaikka joka oli usein pullollaan nuoria, kuten tälläkin kertaa. Minulla ei fiilis kuitenkaan jostain syystä ollut oikein katossaan ja "maleksin" pitkin baarin lattioita ja yritin vähän tanssahdella mutta olo oli kuin ammutulla karhulla enkä jaksanut oikein mitään. Kunnes jotain ihanaa tapahtui tanssilattialla, jokin aivan ihana söpistys tuli luokseni ja aloimme tanssimaan, se oli kuin lahja taivaasta. Tanssin varmaan elämäni tanssit ja ilta oli aivan ihana, en olisi millään halunnut lopettaa. Olimme molemmat aika selvinpäin mikä oli tosi ihanaa, tanssimme antaumuksella ja tuntui kuin kaikki muu ois unohtunu. Valomerkin tultua oli meidänkin aika siirtyä pois tanssilattialla, mikä oli todella harmillista, jatkoimme kuitenkin matkaamme mun kämpille tämän söpistyksen vaatiessa. Uskoin koko ajan ettei mitään tapahtuisi, mutta kuitenkin päädyimme sänkyyn, elämäni virhe ehkä koska sen jälkeen en ole jätkästä mitään kuullut. Kukapa haluaisi jotain muutakin jos tyttö on heti valmis sänkyyn. Tein jotain niin typerää että suostuin ottamaan hänet luokseni. Ois vaan pitäny vaihtaa numerot. Jälkeenpäin kadun kovasti koska oisin todella halunnut tutustua söpistykseen paremmin.. Myöhemmin muutaman viikon kuluttua näin hänet tanssimassa jonkun toisen muijan kanssa, se siitä sitten. Mutta minkä takia tämä söpistys pyörii vaan mielessäni edelleen.. ? Pitikö elämäni ihanimmat tanssit päätyä suruun:(