HS
Sajari Petri
Suomen takausvastuu Euroopan väliaikaisen rahoitusvakausvälineen (ERVV) varainhankinnasta on huomattavasti suurempi kuin hallituksen mainostama 14 miljardia euroa.
Varainhankinnan korot mukaan luettuna Suomen takausvastuu voi teoreettisesti kaksinkertaistua yli 28 miljardiin euroon.
Eduskunnan syyskuun lopussa hyväksymään lakiin takauksen enimmäismääräksi on kirjattu 14 miljardia euroa velan nimellisarvosta. Nimellisarvo tarkoittaa lainan määrää ilman korkokuluja.
"Päätös takausvastuusta tehtiin nimellisarvoon, mutta takaus kattaa myös ERVV:n varainhankinnan kulut eli korot. Takauksen enimmäismäärä on lopulta jäsenvaltioiden poliittinen päätös. Suomessa takauksista päättää eduskunta", sanoo valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Martti Hetemäki.
Hetemäki myöntää, että takausvastuun sisältö on kirjoitettu puutteellisesti hallituksen esityksen perusteluissa. Hän kuitenkin korostaa, että eduskunnan hyväksymässä laissa takausvastuu on oikein.
Lakiesityksen perusteluissa väitettiin, että ERVV:n uudessa puitesopimuksessa korot jäisivät takauksen ulkopuolelle.
Vuonna 2010, kun eurovaltiot alun perin perustivat ERVV:n, Suomen osuus varainhankinnasta oli korot mukaan lukien 7,9 miljardia euroa. Velkakriisi kuitenkin paheni nopeasti. Rahoitusvakausvälineen kykyä rahoittaa kriisimaita piti parantaa.
Eurovaltioiden johtajat sopivat maaliskuussa 2011 ERVV:n lainanottokyvyn kasvattamisesta. Siksi Suomen velan nimellisarvoon perustuva takausvastuu kohosi 14 miljardiin euroon.
Koroille annettavan takauksen määrä riippuu kulloinkin vallitsevasta korkotasosta.
ERVV:n varainhankinnastaan maksaman koron ollessa 3,5 prosenttia Suomen takausvastuu 30 vuoden lainoista olisi 28,7 miljardia euroa.
Jos laina-aika olisi 15 vuotta, takausvastuu samalla korkotasolla olisi 21,4 miljardia euroa.
Epäselvyys siitä, onko Suomi sitoutunut entiseen tapaan takaamaan myös ERVV:n varainhankinnan kulut, johtuu uuden puitesopimuksen sekavuudesta.
"Puitesopimuksen merkityksen huomioon ottaen se on kohtuuttoman epäselvästi kirjoitettu. Lisäksi sopimustekstissä vaikuttaisi olevan sisäisiä ristiriitoja. Yhtäällä sanotaan, että jäsenmaan takausvastuu kaikki kulut mukaan lukien voi olla Suomen osalta enintään 14 miljardia euroa. Toisaalla sanotaan, että ERVV:n varainhankinnan kulut korottavat takausvastuuta", sanoo tutkija Klaus Tuori Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden huippututkimusyksiköstä.
Takaukset realisoituvat vain, jos jokin ERVV:n rahoittama eurovaltio laiminlyö velkojensa takaisinmaksun eli vajoaa maksukyvyttömyyteen.
"Valtiovarainministeriön tulkinta puitesopimuksesta on valtiosääntöoikeudellisesti ongelmallinen. Jos takausvastuun katsotaan olevan korkojen takia suurempi kuin 14 miljardia euroa, täytyisi vastuun enimmäismäärä mainita laissa. Lisäksi nimellisarvon käsite ei selviä kuin puitesopimuksesta, joten kotimaisen pykälän perusteella on vaikea, ellei mahdoton hahmottaa vastuun olevan suurempi", Tuori sanoo.
TUO VIIMEINEN KAPPALE KERTOO ettemme vastaa kuin velasta,heh.
Mutta Käteinen tulee tietenkin tämän muuttamaan vaikka jälkikäteen papereihin niin että vastuumme voi jopa kaksinkertaistua 28 miljardiin.
Sajari Petri
Suomen takausvastuu Euroopan väliaikaisen rahoitusvakausvälineen (ERVV) varainhankinnasta on huomattavasti suurempi kuin hallituksen mainostama 14 miljardia euroa.
Varainhankinnan korot mukaan luettuna Suomen takausvastuu voi teoreettisesti kaksinkertaistua yli 28 miljardiin euroon.
Eduskunnan syyskuun lopussa hyväksymään lakiin takauksen enimmäismääräksi on kirjattu 14 miljardia euroa velan nimellisarvosta. Nimellisarvo tarkoittaa lainan määrää ilman korkokuluja.
"Päätös takausvastuusta tehtiin nimellisarvoon, mutta takaus kattaa myös ERVV:n varainhankinnan kulut eli korot. Takauksen enimmäismäärä on lopulta jäsenvaltioiden poliittinen päätös. Suomessa takauksista päättää eduskunta", sanoo valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Martti Hetemäki.
Hetemäki myöntää, että takausvastuun sisältö on kirjoitettu puutteellisesti hallituksen esityksen perusteluissa. Hän kuitenkin korostaa, että eduskunnan hyväksymässä laissa takausvastuu on oikein.
Lakiesityksen perusteluissa väitettiin, että ERVV:n uudessa puitesopimuksessa korot jäisivät takauksen ulkopuolelle.
Vuonna 2010, kun eurovaltiot alun perin perustivat ERVV:n, Suomen osuus varainhankinnasta oli korot mukaan lukien 7,9 miljardia euroa. Velkakriisi kuitenkin paheni nopeasti. Rahoitusvakausvälineen kykyä rahoittaa kriisimaita piti parantaa.
Eurovaltioiden johtajat sopivat maaliskuussa 2011 ERVV:n lainanottokyvyn kasvattamisesta. Siksi Suomen velan nimellisarvoon perustuva takausvastuu kohosi 14 miljardiin euroon.
Koroille annettavan takauksen määrä riippuu kulloinkin vallitsevasta korkotasosta.
ERVV:n varainhankinnastaan maksaman koron ollessa 3,5 prosenttia Suomen takausvastuu 30 vuoden lainoista olisi 28,7 miljardia euroa.
Jos laina-aika olisi 15 vuotta, takausvastuu samalla korkotasolla olisi 21,4 miljardia euroa.
Epäselvyys siitä, onko Suomi sitoutunut entiseen tapaan takaamaan myös ERVV:n varainhankinnan kulut, johtuu uuden puitesopimuksen sekavuudesta.
"Puitesopimuksen merkityksen huomioon ottaen se on kohtuuttoman epäselvästi kirjoitettu. Lisäksi sopimustekstissä vaikuttaisi olevan sisäisiä ristiriitoja. Yhtäällä sanotaan, että jäsenmaan takausvastuu kaikki kulut mukaan lukien voi olla Suomen osalta enintään 14 miljardia euroa. Toisaalla sanotaan, että ERVV:n varainhankinnan kulut korottavat takausvastuuta", sanoo tutkija Klaus Tuori Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden huippututkimusyksiköstä.
Takaukset realisoituvat vain, jos jokin ERVV:n rahoittama eurovaltio laiminlyö velkojensa takaisinmaksun eli vajoaa maksukyvyttömyyteen.
"Valtiovarainministeriön tulkinta puitesopimuksesta on valtiosääntöoikeudellisesti ongelmallinen. Jos takausvastuun katsotaan olevan korkojen takia suurempi kuin 14 miljardia euroa, täytyisi vastuun enimmäismäärä mainita laissa. Lisäksi nimellisarvon käsite ei selviä kuin puitesopimuksesta, joten kotimaisen pykälän perusteella on vaikea, ellei mahdoton hahmottaa vastuun olevan suurempi", Tuori sanoo.
TUO VIIMEINEN KAPPALE KERTOO ettemme vastaa kuin velasta,heh.
Mutta Käteinen tulee tietenkin tämän muuttamaan vaikka jälkikäteen papereihin niin että vastuumme voi jopa kaksinkertaistua 28 miljardiin.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.