Maalaisuus on trendikästä ja suosittua

Vastasin tähän avaukseen jo aikaisemmin, mutta se on jostain syystä poistettu. Koitetaan uudestaan.

Minulla ei ole mitään maalaisuutta ja maaseutua vastaan. Ymmärrän oikein hyvin maaseudulla viihtyviä, vaikka toisaalta ymmärrän myös niitä, jotka haluavat asua kaupungeissa. Omalta osaltani olen valinnut jonkinlaisen välimuodon eli asun pääkaupunkiseudulla varsin maaseutumaisessa ympäristössä, missä näen mm. viljeltyä peltoa. En siis aseta eri asumismuotoja paremmuusjärjestykseen, kun asiaa katsotaan yksiön näkökulmasta.

Mukavuus yksin ei kuitenkaan vielä elätä. Sen vuoksi katson asiaa myös kokonaisuutena eli yhteiskunnallisena asiana. Realismia on silloin, etteivät maaseutuelinkeinot riitä elättämään kuin hyvin vähäisen kansanosan. Jos mielimme elintasoa ja pärjäämistä kansakuntana taloudellisesti turvaten mm. hyvinvointipalvelumme, valinnat joudutaan tekemään näitä tavoitteita tukevasti. Siinä yhtälössä on pakko hyväksyä kaupunkipainotteinen asuminen, koska teollisessa ja jälkiteollisessa yhteiskunnassa markkinoiden koko, läheisyys, työvoiman hyvä saatavuus, innovatiivisuus, edullinen logistiikka jne. suosivat kaupunkimaisuutta. Niin meillä kuin muuallakin.

Mukavuustekijät voivat puoltaa asumista missä vaan kunkin mieltymyksen mukaan, mutta taloudelliset tekijät suosivat kaupunkimaisuutta, jos on halu menestyä.