ITÄRINTAMAN ALKUAJAN HÄVITTÄJÄT
IluVon66
5201
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Luin pari ensimmäistä kappaletta ja yllättäen alkoi tuntua että on aivan pakko lopettaa.
; )
Vetäisin äkkiseltään tuon Itärintaman hävittäjät -osion.
Polikarpov I-16 :n kohdalla lukee tekstissä "raskas aseistus mainittiin jo aiemmin" vaikkei aseistuksesta ei mainittu sanaakaan aiemmin, juuri noin käy kun kopsaa jostain toisesta kirjoituksesta irtonaisen tekstikappaleen.
Neukkujen konemalleissa ei ole olemassa esim "Mikojan MiG-3" :sta, MiG tarkoittaa suunnittelijoista Mikojania ja Gurevitchiä, siitä tuo MiG.
Samaten ei ole olemassa "Lavotchkin LaGG-3" :sta lainkaan. LaGG lyhennys suunnittelijatrion nimistä, eli Lavotchkin, Gorbunov ja Gudkov. Myöhemmin kun Semjon Lavotchkin piirteli yksin Lavotchkin LA-5/7 jne masiinat, näkyi se myös koneiden tyyppitunnuksessa pelkkänä LA -suffiksina.
Oma saittisi, tuossa nyt pari vinkkiä jos haluat tietoja oikaista.
Tuo artikkelihan on suora lainaus Mike Spickin kirjasta Luftwaffen hävittäjä-ässät, kopioitu sanasta sanaan.
Nuo Lavotchkin ja Mikoyan vakiintuivat myöhemmin käytäntöön joten ei niiden käyttö mielestäni mikään synti ole, vaikka ei ihan oikein olekaan jos saivartelemaan alkaa. Eihän sellaistakaan konetta kuin Bf 109G olisi virallisesti pitänyt olla olemassa.
Tuosta La-5 jutusta vielä sen verran että se oli aluksi yritys istuttaa Shvetsovin tähtimoottori LaGG-3 runkoon. Ensimmäinen proto oli nimeltään LaG-5, koska Gudkov oli kadonnut jonnekin sosialismin syöverihin. Tuotantoon se tuli myöhemmin nimellä La-5, liekö sitten Gorbunovkin mennyt samaa reittiä.
Sinänsä siis tiedoissa ei ollut sen kummempaa vikaa, kyllähän Spick arvostettu historioitsija on.
"Tuotantoon se tuli myöhemmin nimellä La-5, liekö sitten Gorbunovkin mennyt samaa reittiä"
Jos näin tilanne niin eivät olisi ensimmäiset joille isä aurinkoisen aurinko lakkasi paistamasta.
Yksi ongelma oli kyllä mielestäni se NL -tuotannossa se että vaikka lentokoneiden protot koottiin käsityönä erittäin huolellisesti ja "vimpan päälle" materiaaleista, sota-aikana kiireellä kokoonlätkäistyt koneet olivat usein sitten jotain aivan muuta materiaalin- ja varsinkin työnlaadultaan kuin mitä nuo esisarjojen demokoneet olivat olleet. Ei paljoa auta sitten suunnittelijaa vaikka olisi kuinka hyvin suunnitellun koneen piirtänyt jos sota-ajan Zavodit tekevät huonolaatuisia koneita.
Ensimmäisen mallin vitosiahan kutsutaan usein sodanaikaisissa suomalaisissa papereissa "LaGG-5" -nimellä. Väärä termi mutta lienee meinannut "korkeselkäistä tähtimooottorista" LaGG-3 :n edelleenkehitelmää silloin, myöhemmin sitten puhuvat ( ilmeiseti matalaselkäisten versioiden ilmestyttyä) "LA-5" koneista. Sakujenkin ilmavoitoissa tuo "LaGG-5" esiintyy jossain sodan vaiheessa., näin muistelen.
Tuosta NL:n koneiden laadusta tai sen puutteesta on ollut paljonkin tarinaa. Juurikin esim noilla La-5 koneilla oli ilmeisesti suuria eroja ja epätarkkuuksia mitoissa ja esitetyistä suoritusarvoista jäätiin käytönnössä usein paljon jälkeen. perustaltaan kone oli kuitenkin onnistunut vaikka olikin kehitetty paljon parjatusta LaGG-3:sta.
Länsimaisen mittapuun mukaan NL:n koneet olivat todella karkeasti viimeisteltyjä. Lisäksi niistä puuttui yleensä automatiikka lähes tyystin. Siinä missä saksalaispilotin tarvitsi nopeaan kiihdytykseen vain työntää kaasu auki automatiikan hoitaessa lapakulmat,ahtimen seoksen yms. niin La-5 pilotti saattoi joutua siirtämään viittäkin eri vipua päästäkseen samaan tulokseen.