Nykyaika lehdessä oli joskus Torinon käärinliinan arvoituksesta.
Muistaako joku miten on asian laita ?
Löytääkö joku artikkelin ?
Olisi ihan mukava jos olisi tietokanta olemassa A-kirkon hengellisestä kirjallisuudesta ja lehtiartikkelijutut nk. on olemassa tietokantoja, minäkin niihin pääsen kaikkiin Suomen kirjastoihin ja tietokantoihin yliopiston opiskelijana.
Lehtiartikkeleitakin siis voi etsiä erikseen tietokannoista vuosikymmeniäkin vanhoja yhtä ja pelkkää artikkelia.
Kuitenkin on kova työ tosin saattaa esim. Nykyaika lehden kaikki arrtikkelit arkistoida sähköiseen muotoon. Se maksaa, ellei löydy joukkoa vapaa-ehtoisia nörttejä.
Pitääpä laittaa aloite jos asiaa voi jollakin tavalla viedä eteenpäin jossakin muodossa.
Kuka kusipää luulee että aina pitää olla palkattuja hommissa jos vähänkin pääkonttoriin katsellaan ?
Ev. työ pitäisi olla pikkasen sydämellä että talkoohenkeä löytyy.
Jehovantodistajilta on hyvä ottaa esimerkkiä talkoiden sujuvuudesta.
Ne on onnellisia ihmisiä sosiaalisessa yhteisössä ja verkostossa.
Ovat vieneet kaikki potentiaaliset käännynnäiset.
Minunkin 60 000 asukkaan kotikaupungissani on kaksi rakennusta käytössään, ja niissä usein seurakuntia, eivät mahdu kaikki suomenkielisetkään kahteen taloon, eli pitää olla monia seurakuntia niissä.
yst. jari
Muistaako joku miten on asian laita ?
Löytääkö joku artikkelin ?
Olisi ihan mukava jos olisi tietokanta olemassa A-kirkon hengellisestä kirjallisuudesta ja lehtiartikkelijutut nk. on olemassa tietokantoja, minäkin niihin pääsen kaikkiin Suomen kirjastoihin ja tietokantoihin yliopiston opiskelijana.
Lehtiartikkeleitakin siis voi etsiä erikseen tietokannoista vuosikymmeniäkin vanhoja yhtä ja pelkkää artikkelia.
Kuitenkin on kova työ tosin saattaa esim. Nykyaika lehden kaikki arrtikkelit arkistoida sähköiseen muotoon. Se maksaa, ellei löydy joukkoa vapaa-ehtoisia nörttejä.
Pitääpä laittaa aloite jos asiaa voi jollakin tavalla viedä eteenpäin jossakin muodossa.
Kuka kusipää luulee että aina pitää olla palkattuja hommissa jos vähänkin pääkonttoriin katsellaan ?
Ev. työ pitäisi olla pikkasen sydämellä että talkoohenkeä löytyy.
Jehovantodistajilta on hyvä ottaa esimerkkiä talkoiden sujuvuudesta.
Ne on onnellisia ihmisiä sosiaalisessa yhteisössä ja verkostossa.
Ovat vieneet kaikki potentiaaliset käännynnäiset.
Minunkin 60 000 asukkaan kotikaupungissani on kaksi rakennusta käytössään, ja niissä usein seurakuntia, eivät mahdu kaikki suomenkielisetkään kahteen taloon, eli pitää olla monia seurakuntia niissä.
yst. jari
Vastaukset 1
Vanhimmat
Lisäys;
Moni asia houkuttaa ihmistä ja kerää massojakin.
Se ei ole merkki ja tae "totuudesta" kuitenkaan.
Harvat menevät naulansilmäportista, ja homma on yksilöpeliä, ei Jumalaa voi rajata seurakuntien sisään yksinoikeudeksi.
Minä en ihmiselle tiomarina koskaan ollut ole, enkä siihen hommaan ala,
kertoa voi vain mitä on kirjoitettu ja rakastaa. Siinä on kaikki kristityn oikeudet.
Siis jos nyt jehivantodistajien valtakunnan saleissa on useampiakin suomenkielisiä seurakuntia kun kaikki eivät mahdu yhtä aikaa samaan rakennukseen. Näin on laita kotikaupungissani samalla kun A-kirkossa 1970 luvun kokoussarjoissa kääntyneet opettavat edelleenkin 1970 luvulla kääntyneitä.
Kun olin yli 30 vuotias en tiennyt missä kotikaupungissani sijaitee Adventtikirkko. Helluntaiseurakunnan talon tiesin joka on samassa korttelissa keskellä kaupunkia.Ydinkeskustaa.
Luin silloin Pirkka lehdestä löytämiäni raamattuopiston kursseja ja piti onkia "salaisuutta" selville että kurssit ovat Adventtikirkon.
Adventtikirkko täyttää lopun ajan seurakunnalta vaaditut vaatimukset kirkkaasti.
Ilm 14:12, 12:17.
Nk. mainitsin harvat ahtaasta portista menevät.
Minä olen elämässäni tutkinut jehivantodistajien opin, oli lapsuuteni kesänviettopaikkani vuoksi heidän kansaan tekemisissä paljon.
Sukulaiseni luona olin molempien vanhempieni kotiseudulla kaikki kesät ja joululomat ja oli minulla siellä kaksi työpaikkaakin joskus.
Sukulaisen vaimon koko suku oli jehovantodistajia, ja kohteliaisuussyistä olimme mukana konventeissa, ja menossa. Sukulaiseni kääntyi myöhemmin JT uskoon.
Olen ollut 1970 murrosikäisenä Helsinkin Stadionilla suuressa konventissa.
Vuosittaisissa konventeissa maakunnissa silloin. Kirjantitutkistelut istuin ja lehdet tulivat vuosikaudet. Herätkää lehti tulee vieläkin postiluukustani, mutta en jaksa enää änkätä samoista asioita.
MInä en ole uskon vuoksi ollut vihoissa koskaan kenellekään ihmiselle, ovat verta ja lihaa kaikki tyynni riippumatta nahan väristä ja uskonnosta.
Kaikissa piireissä muslimeita myöten minulla on ollut sydänystäviä.
Mormonikirkon opit tutkin yhtä tarkkaan. Mormonioppiin kuuluu vain 3 kirjaa.
Raamattu, Kallisarvoinen Helmi, ja Mormonin kirja. Luterilainen olin ja kun uskoon tulin kävin joka sunnuntai 2 kertaa kirkossa. Illalla herätysliikkeen kokoukseen.
Kaikissaa on ollut ystäviä henkilökohtaisella tasossa enkä ole ketään uskonsa vuoksi syyttänyt tai vihoitellut enkä tuominnut.
Kaikissa näissä on vilpittömiä uskovaisia sen ymmärryksen mukaan minkä omistavat.
Minusta ei ole kukaan elämässäni saanut koskaan vihamiestä.
En ole jäänyt menneisyyteen ketään räksyttämään vaikka olin kuinka katketa kun esim. työura ja -tulot menivät jo 30 vuotiaana. En koskaan sortunut kateuteen vaan iloitsin ystävieni menestyksestä joilla isot talot ja osa miljonäärejä.
Saan samanlaisilla tuloilla millä tasan miljoona suomalaista elää ruan, vaatteet, harrastusvälineet, vuokran maksan, kodinhoidon, opinnot, terveysmenot, lomamatkat. Kaikki nuo, ja raha riittää, mutta menee melko nuukasti.
Samanlaisilla tuloilla otin 3 markkinoiden parasta rahastia osasin valita ja pikkurahaa säästin niihin. Hyvin tuottivat ja ennen lamaa sitten otin pois.
Kulutusjuhla on suhteellinen käsite. Kun kaupungin toisella puolella appelsiinit 50 centtiä kilo, on se kulutusjuhlaa parhaimmillaan.
Sijoitusmestarikilpailussa olin kakkonen 2000 kilpailijan joukossa. Kerran osallistuin. Yhtiöihin perehtyminen on työläs ja vie koko päivän, että en ole viitsinyt enää leikkirahalla.
yst. jari