Olen nyt käyttänyt facebookia noin vuoden. Tässä jokin aika sitten laitoin kaveripyynnöt mun serkulle ja hänen vaimolleen ja hänen tyttärelleen. Serkkuni hyväksyi kaveripyyntöni, mutta serkun vaimo ja serkun tytär eivät mua kaveriksi hyväksyneet, vaikka olemmekin tosielämässä hyvissä väleissä. Lisäksi olen laittanut kaveripyyntöjä entisille rippikoulukavereille, mutta suurin osa heistäkin torjui pyyntöni! Itsetuntoni ihan palasina! Mikä mussa on vikana, kun en kelpaa edes fb-kaveriksi? Mulla on vain 80 kaveria siellä. Mut on myös poistettu kaverilistalta tähän mennessä vaikka kuinka monta kertaa! Eikä mulla oo tosielämässäkään oikeastaan yhtään ystäviä! Kertokaa ihmiset, mikä mussa on vikana kun en kelpaa edes naamakirjakaveriksi!
On se vaan niin perseestä kun niitä kaveripyyntöjä hyväksytä!
18-v
195
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sori tää avautuminen, mutta tottakai se itsetuntoa nakertaa, kun on elämässään syrjitty ja kiusattu tyyppi eikä monikaan näköjään halua olla kuin korkeintaan kaveri, hyvä jos sitäkään. Erityisesti se harmittaa, kun sukulaiset eivät fb-kaverikutsua hyväksy, vaikka tosielämässä ollaankin hyvissä väleissä.