Nimittäin mulle. Mulla on kohta synttärit.
Tarkemmin sanottuna lauantaina kolmas päivä ens
kuuta. Mä täytän yhden vuoden. Joo, ihan totta!
Mä tulin uskoon kolmas marraskuuta 2000. Enkä oo
päivääkään katunut. Tai no... miten sen nyt
ottaa. Mä valehtelisin jos väittäsin että tää on
ollu pelkkää ruusuilla tanssimista. Ja niin
valehtelis kuka tahansa muukin joka väittäs että
uskossa olo on helppoa. Jumala on itse sanonut,
että se on kapea tie. Se on mutkainen, vaikea tie.
Mutta paras tie.
Mä oon joskus ajatellu että mitä sitten jos en
oiskaan uskossa. Mikä ois erilaista? Jos oikeen
alan ajattelemaan... mun täytyy myöntää että mä
oon aika heikko ihminen. Voisin ihan hyvin olla
ens viikonloppunakin ryyppäämässä jossakin ja
sekstailemassa... ääh, eihän se aina noin mee.
Voisin yhtä hyvin olla ihan samalla tavalla
mukava ja kiltti ja fiksu ja... siis vaikken
oliskaan uskossa. Niinhän monet uskomattomat
ihmiset on. Mukavia ihmisiä. Välittävät muista.
Niin, eikö olekin ihmeellistä? Mitä väliä
oikeastaan on sillä onko uskossa vai ei?
Minäpä kerron teille. On olemassa yksi asia, jota
en voisi saada ilman Jeesusta. Anteeksi, kaksi.
Toinen on RAUHA. Ihminen ei voi koskaan saada
todellista rauhaa ilman Jeesusta. Joo joo, onhan
niitä rauhallisia ihmisiä. Mutta mä tarkotankin
sisäistä rauhaa. Varmuutta siitä, että pidetään
huolta. Ettei tarvi pelätä mitään.
Toinen asia mitä mulla ei ois ilman uskoa... se
on taivaspaikka. Tästä asiasta onkin jauhettu jo
aika paljon, mutta näin mä uskon. Taivaaseen ei
oo asiaa ilman Jeesusta. Näin sanoo Jumala. Onko
hinta taivaspaikasta liian kova? Ei mun mielestä.
Itse asiassa se ei ole ees mikään hinta. Siis
Jeesus. Se on kaupanpäällinen, jos nyt noin voi
sanoa...
Jos mä en ois uskossa, en ois tavannu niitä
kaikkia ihania siskoja ja veljiä. En ois päässy
niihin kaikkiin tapahtumiin ja paikkoihin, joissa
Jeesus on ollu paikalla ja toiminu. En ois
koskaan... syntynyt. Siltä musta tuntuu. Uskoon
tulo on syntymä uuteen elämään, eikä sitä eroa
voi aavistaa. Sitä eroa, joka on entisen ja
nykyisen elämän välillä. Sen voi tehdä vain
Jeesus.
Uskomattomalle ihmiselle on vaikea selittää,
miten Jeesus toimii. Mitenkä sitä osaisi selittää
kun ei ymmärrä aina itsekään... mutta sen
ymmärrän että Jeesus rakastaa. Mua, sua, kaikkia.
Eikä se rakkaus lopu. Ja siitä mä pidän kiinni.
Ihmiset, mä toivon joka päivä että voisin
jotenkin kertoa teille mitä Jeesus voi saada
aikaan. Mitä se rakkaus voi tehdä teidän
elämässä. Olen kuitenkin tullut siihen tulokseen
että on turha yrittääkään. Ei se onnistu. Teidän
täytyy kokeilla itse. Painakaa nappia ja pitäkää
tuolista kiinni. =)
Siunausta kaikille. Herra on hyvä. Uskotteko?
Tarkemmin sanottuna lauantaina kolmas päivä ens
kuuta. Mä täytän yhden vuoden. Joo, ihan totta!
Mä tulin uskoon kolmas marraskuuta 2000. Enkä oo
päivääkään katunut. Tai no... miten sen nyt
ottaa. Mä valehtelisin jos väittäsin että tää on
ollu pelkkää ruusuilla tanssimista. Ja niin
valehtelis kuka tahansa muukin joka väittäs että
uskossa olo on helppoa. Jumala on itse sanonut,
että se on kapea tie. Se on mutkainen, vaikea tie.
Mutta paras tie.
Mä oon joskus ajatellu että mitä sitten jos en
oiskaan uskossa. Mikä ois erilaista? Jos oikeen
alan ajattelemaan... mun täytyy myöntää että mä
oon aika heikko ihminen. Voisin ihan hyvin olla
ens viikonloppunakin ryyppäämässä jossakin ja
sekstailemassa... ääh, eihän se aina noin mee.
Voisin yhtä hyvin olla ihan samalla tavalla
mukava ja kiltti ja fiksu ja... siis vaikken
oliskaan uskossa. Niinhän monet uskomattomat
ihmiset on. Mukavia ihmisiä. Välittävät muista.
Niin, eikö olekin ihmeellistä? Mitä väliä
oikeastaan on sillä onko uskossa vai ei?
Minäpä kerron teille. On olemassa yksi asia, jota
en voisi saada ilman Jeesusta. Anteeksi, kaksi.
Toinen on RAUHA. Ihminen ei voi koskaan saada
todellista rauhaa ilman Jeesusta. Joo joo, onhan
niitä rauhallisia ihmisiä. Mutta mä tarkotankin
sisäistä rauhaa. Varmuutta siitä, että pidetään
huolta. Ettei tarvi pelätä mitään.
Toinen asia mitä mulla ei ois ilman uskoa... se
on taivaspaikka. Tästä asiasta onkin jauhettu jo
aika paljon, mutta näin mä uskon. Taivaaseen ei
oo asiaa ilman Jeesusta. Näin sanoo Jumala. Onko
hinta taivaspaikasta liian kova? Ei mun mielestä.
Itse asiassa se ei ole ees mikään hinta. Siis
Jeesus. Se on kaupanpäällinen, jos nyt noin voi
sanoa...
Jos mä en ois uskossa, en ois tavannu niitä
kaikkia ihania siskoja ja veljiä. En ois päässy
niihin kaikkiin tapahtumiin ja paikkoihin, joissa
Jeesus on ollu paikalla ja toiminu. En ois
koskaan... syntynyt. Siltä musta tuntuu. Uskoon
tulo on syntymä uuteen elämään, eikä sitä eroa
voi aavistaa. Sitä eroa, joka on entisen ja
nykyisen elämän välillä. Sen voi tehdä vain
Jeesus.
Uskomattomalle ihmiselle on vaikea selittää,
miten Jeesus toimii. Mitenkä sitä osaisi selittää
kun ei ymmärrä aina itsekään... mutta sen
ymmärrän että Jeesus rakastaa. Mua, sua, kaikkia.
Eikä se rakkaus lopu. Ja siitä mä pidän kiinni.
Ihmiset, mä toivon joka päivä että voisin
jotenkin kertoa teille mitä Jeesus voi saada
aikaan. Mitä se rakkaus voi tehdä teidän
elämässä. Olen kuitenkin tullut siihen tulokseen
että on turha yrittääkään. Ei se onnistu. Teidän
täytyy kokeilla itse. Painakaa nappia ja pitäkää
tuolista kiinni. =)
Siunausta kaikille. Herra on hyvä. Uskotteko?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Vilpittömästi!
Onneksi olkooon vaan..hmm..syntymäpäiväsi
johdosta.
molemmille. Ettekö tekin haluais uudet synttärit?
Mites ois vaikka 16.10? =)
Yhdet riittää minulle...
Onnea Jennille minunkin puolestani.
En ole muuten paljoakaan sinua vanhempi. Vauvoja
ollaan vielä, mutta Jeesus opettaa meitä kovaa
vauhtia.
Siunausta sinulle, kuten muillekin lukijoille.
Enkä tule uskomaankaan.
Älä mene vannomaan. Jumalalle on kaikki
mahdollista. =)
Sitä odotellessa saattaa parta kasvaa
sullekin... :-)
Ei kai naisille parta kasva? =)
Se olikin vähän niinkuin vitsi. Meinaa että ei
tapahdu koskaan.
:oD
Yhtä kiva kuin minäkin vuoden ikäisenä.
Kymmenvuotis-uudestisyntymäpäivänä sitä särmät jo
viimeistään hioutuu...
Minulla se on muuten oikein liputuspäivä.
Agricolan päivä, kuten soturille sopiikin!
Joo mä oon aina tykänny Jennin reippaan rohkeasta
tyylistä kirjotella täällä.
Oli tosi kiva kun liityit vajaa vuosi sitten
taivaan matkalaisten joukkoon. Me oomme piskuinen
sakki, mutta se ei haittaa.
Me tiedämme minne oomme menossa ja siinä sitä
matkanteon motiivia onkin yllin kyllin.
Unohdin tosiaan äsken sanoa, että
ONNEA JENNI!!!
Hyvää matkanjatkoa samalla tiellä eteenpäin.
Rukouksin tukien.
...et miten sä sit just sinä yhtenä tiettynä
päivänä uskoon tulit? Että miten se voi tosta
noin vaan yhtenä kauniina päivänä tapahtua?
Mä oon kuvitellu et se on ihmisillä yleensä
mietiskelyn ja/elämänkokemuksen tulos mihin
uskoo. Mut siis toi, että tänään en ole uskossa
ja PAM, huomenna tulen yht'äkkiä uskoon tuntuu
erittäin oudolta...