hei uskovat sisaret ja veljet!!
Haluaisin puhua teille aiheesta joka on pyörinyt
mun ympärillä jo kauan. Siitä on puhuttu
seurakunnissa ja kotonakin...
se on nimittäin omasta uskosta kertominen...
Raamatusa sanotaan että jos me sydämessämme
uskomme ja suulla tunnustamme, niin saamme periä
Taivaan Valtakunnan...
opiskeln koulussa jossa on vahvasti esillä
usko...koulun rehtorin on uskovainen ihminen ja
järjestää kaikenlaisia tapahtumia....joka on
todella hienoa..
mutta olen ruvennut ajttelemaan että minullakin
on vastuu täällä koulussa niistä ihmisistä, jotka
eivät vielä tunne Jeesusta!
Jeesus haluaa että me kerromme Hänestä kaikille
lähimmäisillemme...
Se voi tuntua pelottavalta ja voit ajatella että
kuinka minä?
itsestänikin tuntu siltä alussa että kuinka voin
kertoa kuinka tulin uskoon kun olen aina ollut
uskossa...
mutta ihmiset ovat huomannet että olen
erilainen...en käy ryyppäämässä ja en
kiroile...mutta silti olen kaikkien
kaveri...mutta se on se Jumalan rakkaus joka
meissä sitten näkyy...
Hyvät sisaret ja veljet....halua rohkaista
jokaista kertomaan omasta uskostaan ja olemaan
lähimmäinen niille ihmisille jotka ovat
kadoksissa...olkaa ystäviä niille joita sorretaan
ja kiusataan...
Siunausta kaikille...!!!
Haluaisin puhua teille aiheesta joka on pyörinyt
mun ympärillä jo kauan. Siitä on puhuttu
seurakunnissa ja kotonakin...
se on nimittäin omasta uskosta kertominen...
Raamatusa sanotaan että jos me sydämessämme
uskomme ja suulla tunnustamme, niin saamme periä
Taivaan Valtakunnan...
opiskeln koulussa jossa on vahvasti esillä
usko...koulun rehtorin on uskovainen ihminen ja
järjestää kaikenlaisia tapahtumia....joka on
todella hienoa..
mutta olen ruvennut ajttelemaan että minullakin
on vastuu täällä koulussa niistä ihmisistä, jotka
eivät vielä tunne Jeesusta!
Jeesus haluaa että me kerromme Hänestä kaikille
lähimmäisillemme...
Se voi tuntua pelottavalta ja voit ajatella että
kuinka minä?
itsestänikin tuntu siltä alussa että kuinka voin
kertoa kuinka tulin uskoon kun olen aina ollut
uskossa...
mutta ihmiset ovat huomannet että olen
erilainen...en käy ryyppäämässä ja en
kiroile...mutta silti olen kaikkien
kaveri...mutta se on se Jumalan rakkaus joka
meissä sitten näkyy...
Hyvät sisaret ja veljet....halua rohkaista
jokaista kertomaan omasta uskostaan ja olemaan
lähimmäinen niille ihmisille jotka ovat
kadoksissa...olkaa ystäviä niille joita sorretaan
ja kiusataan...
Siunausta kaikille...!!!
Vastaukset 17
Vanhimmat
Just näin. Uskoa ei tarvi pitää omana tietonaan.
Ei Jeesuskaan tehnyt niin. Kertominen ja
tyrkyttäminen on eri asia. Muista tehdä tuota
ensiksi mainittua ja Jeesus siunaa sua varmasti!
Jatketaan harjotuksia... =)
Sua ei olekaan hetkeen näkynyt. Sinä se vaan
jaksat uskoa vieläkin? :-)
Joo, uskossa olen vieläkin. Miksi en oisi? Mä en
vois elää ilman Jeesusta. Jeesus on mun
Vapahtajani, rauhani, rakkauteni, turvakallioni,
totuuteni.Mun kaikkeni. Enkä siitä luovu. EN
IKINÄ.
Mutta toi toinen kommenttisi... se oli aika
loukkaava. Mä tiiän että sä osaat keskustella
ihan niin kuin aikuiset keskustelee. Miksi et tee
niin? Meille Jumala ei ole mikään satuolento, ja
tuosta on muuten korvista sisään survominen
kaukana... vaikka et itse elä niin anna toisten
elää. Jookosta?
Jeps, kyllähän minun puheista voi loukkaantuakin.
Tulee vähän kipinöityä monesti kun vedotaan
jumalaan jossain oikeasti tärkeissä asioissa.
Sinä et ikinä luovu jeesuksesta ja minä en ikinä
sitä ota vastaan.
Enkä minä täällä kenenkään elämistä halua
kieltää, älä nyt aivan mahdottomia :-) Mutta jos
minä näen ihmisen joka on aivan huutavassa
hukassa ja luulee ihan ihmeellisiä asioita
todeksi, tuntuu järkevältä käydä sanomassa että
asiat ei ole niin.
Jos joku ihmisparka uskoo vakavissaan naapurissa
asuvaa mummoa noidaksi ja aikoo sen polttaa, on
ihan hyvä että joku käy sille huutamassa että ei
pidä paikkaansa ja että et varmasti polta.
Uskovat on yhtä väärässä kuin se noidanpolttaja.
Ei ehkä yhtä vaarallisia muutamaa hullua
lukuunottamatta, mutta yhtä väärässä. Ja samalla
lailla tuntuu hyvältä että joku jaksaa aina sanoa
milloin aletaan sekoileen ja rönsyileen
fantasiamaailmoissa. Kun välillä näyttää että
uskovilla on fantasian ja todellisuuden rajat
pahasti hämärtyny.
Sinullakin viiraa, mutta sinä et sentään polta
ketään :-)
Kyllähän mäkin voisin sanoa että sulla viiraa
koska et usko Jumalaan. Mutta mä en viitsi... sen
verran kunnioitan sinuakin.
Oot kyllä melkosen ihmeellinen tapaus. Kukaan ei
ole noin sitkeästi vedonnut yhteen ja samaan
asiaan todistellessaan ettei Jumalaa ole. Sä
taidat ihan tosissasi uskoa että me ollaan
mielenvikasia... no, mitäpä mä siihen sanomaan.
En kai mitään. Asia on nimittäin sillä tavalla
että mä en sua saa tulemaan uskoon, eikä saa
kukaan muukaan ihminen. Usko kun ei koskaan ole
ihmisen oma teko. Usko on Jumalan teko. Ja jos
Jumala haluaa niin sun puheet muuttuu äkkiä.
Niin muuttu munkin puheet.
Kyllä tuo Keppo jaksaa inttää. Ja mitään omien
mielipiteidensä vastaista hän ei ota vastaan.
Mutta jos Keppo sattuis tulemaan uskoon, niin
eipä olis ensimmäinen ateisti-kiivailija, jonka
elämään Jumala on tarttunut.
Esimerkkinä nyt vaikkapa Saulus Tarsolainen.
Kovin vastusti sekin mies, kunnes Jumala otti
hetkeksi näön pois ja sitä kautta vaihdatti
miehen leiriä.
Kyllä Jumalalla Kepollekin konstit löytyy, koska
Jumala tuntee meidät jokaisen läpikotaisin.
Pakkoahan Jumala ei käytä kenenkään kohdalla,
mutta Hän voi eri tavoin saada aikaan ihmisessä
mielenmuutoksen.
Sitä tässä odotellaan. Ja saadaan odotella hamaan
hautaan asti, ei tule tapahtumaan.
Sinuunko otti jumala yhteyttä? Kestääkö kysyä
missä ja miten ja miltä kuulosti?
Yleensä uskovat ei vastaa tuohon mitään, ne
kiertää sen jotenkin ja laittaa jonkun raamatun
lainauksen joka ei vastaa mihinkään.
luulisin että sen takia että jos alkaa muisteleen
mitä tapahtui kun tuli uskoon, hoksaa ettei
tapahtunut mitään, ja siinä voi tipahtaa uskolta
pohja.
Vai oikeen odottelet. No sitä kannattaakin
odotella. Sillon sun elämäs ei nimittäin tule
enää koskaan olemaan entisellään. Ja tiedätkö
mitä... mä kerron sulle jutun. Sulla on
etsikkoaika. Mä huomaan sen sun puheistasi.
Kyllä mä voin kertoa miten tulin uskoon. Mun
etsikkoaikani oli aika rajua aikaa, elämä potki
päähän... no, se on jokaisella erilainen. Yhtenä
iltana mä sitten vaan keskustelin parin ihmisen
kanssa näistä asioista. Se on pitkä juttu...
mulla oli ihan outo fiilis. Jotain oli
tapahtunut, mutta en oikeen tienny mitä. Ekoina
päivinä elämä oli niinkun ennenkin, mutta eipä
paljoa kauempaa. Vihollinen yritti kaikin voimin
repiä mua irti, kun olin vielä ihan tien alussa.
Onneksi Jeesus oli tullut asumaan muhun niin
syvälle, ettei sitä ole sieltä sen koommin pois
revitty. Eikä tulla repimään.
Jumala ei ole sokea eikä kuuro. Eikä myöskään
MYKKÄ. Hän puhuu mullekin joka päivä, ja niin se
puhuu meille kaikille. Korvat vaan tahdotaan
tukkia niin herkästi. Mullakin on kova työ pitää
sormet poissa korvista. Jumalan ääni on herkkä
ääni eikä sitä ihan helpolla kuule. Mutta kun
kuulee, niin sillon kannattaa kuunnella. Sen
parempia neuvoja ei nimittäin saa mistään.
Jumala ei puhu pelkästään sydämelle, vaan joskus
myös ihan "oikeasti". Eräs kaverini on muutaman
kerran kohdannut Jumalaa ihan ihmiskorvin
kuultavan äänen kautta. Hui, harhoja... no ei
vain. Ihan tavallinen miehen ääni se kuulemma on.
Mutta Jumalalla täytyy olla TOSI TOSI tärkeetä
asiaa ennen kuin puhe muuttuu sellaiseksi että
sen voi korvilla kuulla. Sydämellä Raamatussakin
käsketään kuunnella. Niin mäkin teen. Sieltä sen
Jumalan äänen kuulee. Ja niin kuulet säkin, jos
vaan kuuntelet.
Kyllä tuo kuulostaa aika omituiselta aina vain.
Eikä minua potki elämä tässä senkummemmin päähän.
Ihan kivaa mulla on.
Nuo jeesuksen asumishommat ei mulle valkene
ikinä. Aivan ihmeellisiä juttuja.
Ja tosiaan kiinnostaisi kuulla mitä tärkeää
asiaa jumala tulee henkilökohtaisesti jollekin
ihmiselle sanomaan. Sen luulisi olevan jotain
aivan ihmeellistä.
Miten voi olla opettajana jossain ihminen joka ei
malta olla survomatta lapsille omia
satuolentojaan korvista sisään. KArmea homma.
Ja miten sinäkin normaalin tuntuinen ihminen
olet haksahtanut uskomaan satuihin? Onhan
fantasiat kivoja mutta rajansa kaikella.
Kepon idiotismi on todella käsittämätöntä.
Siellä taas ihminen joka uskoon keksimäänsä
satuhahmoon niin kovasti että oikein silmät
kiiluu.
Onneton pölvästi.
Ei kiilu silmät, mutta Kepolla taitaa päästä
ainakin pari kertaa päivässä vetelät housuun.
Kirjoitusten tasosta voi päätellä niin.
Ei mene hyvin sinullakaan.
Mutta anna palaa, oikein jeesuksen kristuksen
olan takaa. Kyllä tässä varmaan kohta alkaa
tuntua pahalta.
Totuus ei pala tulessakaan.
Kepolle vain taitaa totuuden kuuleminen ottaa
aika koville.
Mikäs se sinun versio sitten olikaan? Mihin
uskontoon kuulut ja miksi?
Sinähän edustat "tasoa"?