että se kuullostaa siltä, kuin jotain ikävää olisi tapahtunut?
Monet eivät edes koskaan naura, hymyile, aina vaan ollaan
suu kireänä ja mutrussa.
COME ON! Elämä ei ole sitten ja joskus, vaan tässä ja nyt.
Mitä te kuvittelette hyötyvänne siitä, ettette koskaan rentoudu,
nauti elämästänne?
Mihin se hymyttömys ja kireys teitä vie?
Näitä näkee joka aamu ja ilta missä tahansa julkisessa
kulkuvälineessä täällä pääkaupungissa.
Koittakaa nyt edes välillä nauttia, eikä aina vaan kärsiä,
ei elämä ole tarkoitettu naama nurinpäin istumiseen.
Monilla on rahaa, on auto, on hieno talo tai asunto, on puoliso,
on lapsia, on ystäviä, on statusta, silti mikään ei muka koskaan
riitä.
Teiltä pitäisi ottaa edes päiväksi kaikki pois, niin ymmärtäisitte
miten paljon teillä on. Itse olen ollut yli 15 vuotta yksin, seurustelematta
kenenkään kanssa. En pidä kiireestä, enkä arvosta pinnallisuutta,
uskon Jumalaan ja uskon Jeesukseen, moni on kysynyt, että miksi
minä hymyilen niin paljon/usein? Hymy tulee sisältä, se ei tule materiasta
vaan hyvänolon tunteesta ja tiedosta, että minulla on jo kaikki,
en tarvitse lottovoittoa ollakseni onnellinen.
Materia on yliarvostettua.
Kokeilkaa edes joskus nauttia siitä mitä teillä on, eikä siitä mitä teillä ei ole.
Monet eivät edes koskaan naura, hymyile, aina vaan ollaan
suu kireänä ja mutrussa.
COME ON! Elämä ei ole sitten ja joskus, vaan tässä ja nyt.
Mitä te kuvittelette hyötyvänne siitä, ettette koskaan rentoudu,
nauti elämästänne?
Mihin se hymyttömys ja kireys teitä vie?
Näitä näkee joka aamu ja ilta missä tahansa julkisessa
kulkuvälineessä täällä pääkaupungissa.
Koittakaa nyt edes välillä nauttia, eikä aina vaan kärsiä,
ei elämä ole tarkoitettu naama nurinpäin istumiseen.
Monilla on rahaa, on auto, on hieno talo tai asunto, on puoliso,
on lapsia, on ystäviä, on statusta, silti mikään ei muka koskaan
riitä.
Teiltä pitäisi ottaa edes päiväksi kaikki pois, niin ymmärtäisitte
miten paljon teillä on. Itse olen ollut yli 15 vuotta yksin, seurustelematta
kenenkään kanssa. En pidä kiireestä, enkä arvosta pinnallisuutta,
uskon Jumalaan ja uskon Jeesukseen, moni on kysynyt, että miksi
minä hymyilen niin paljon/usein? Hymy tulee sisältä, se ei tule materiasta
vaan hyvänolon tunteesta ja tiedosta, että minulla on jo kaikki,
en tarvitse lottovoittoa ollakseni onnellinen.
Materia on yliarvostettua.
Kokeilkaa edes joskus nauttia siitä mitä teillä on, eikä siitä mitä teillä ei ole.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Asiaa! Toivottavasti lisäännyt, sillä sinun kaltaiset ovat hullun planeettamme
toivo.
Onhan totta että monet ihmiset ovat MTV-hömpän ja jekku-ohjelmien myötä omaksuneet satanistisen mentaliteetin, jossa nautinto on sitä että saa muut kärsimään.
Tästä seuraa ikävä kyllä, hienojakoisten luonnonlakien seurauksena, että ei enää hymyilytä.
Minä en ole kristitty etkä ole sinäkään. Olet ylittänyt nämä maalliset nimitykset sydämessäsi.
Kun ihminen hymyilee, hän on oman itsensä herra. On hyvin vakavaa jos ei kykene hymyilemään ja nauttimaan sinisestä taivaasta tai auringon paisteesta. Kaikki se siirtyy myös suoraan lapsiin, vaikkeivat olisi vielä syntyneetkään, tai edes pantu alulle...