Selittäkää yksinkertaiselle:
1:
http://www.haaretzdaily.com/hasen/pages/ShArt.jhtml?itemNo=83588&contrassID=2&subContrassID=1&sbSubContrassID=0
"Sharon says `Yes, with conditions' to a Palestinian state"
Ariel Sharon hyväksyy Palestiinalaisille oman valtion, kunhan Israelin turvallisuus pystytään takaamaan.
2.
http://test.haaretzdaily.com/hasen/pages/ShArt.jhtml?itemNo=83588&contrassID=2&subContrassID=1&sbSubContrassID=0&listSrc=Y
"Ze'evi Shot Dead In Assassination In Jerusalem"
Israelin hallituksen ministeri Rehavam Ze'evi murhataan 12 TUNNIN SISÄLLÄ KUN ARIEL SHARON ON HYVÄKSYNYT PALESTIINAN VALTION!
Yasser Arafatin johdolla toimiva Popular Front for the Liberation of Palestine on ottanut vastuun virallisesti.
- - - -
Selittäkää minulle joku viisas ihminen, jos Yasser Arafat ei ole terroristien terroristi, kuka on?
Arafat ei halua Palestiinalaisvaltiota, vaan hän haluaa vain yksinkertaisesti tuhota Israelin.
Yasser Arafat oli '93 WTC-pommiin yhteyksiä todisteiden kera, ja mitä maailma kuitenkin haluaa? Maailma haluaa OMAN MAAN, jonka johtaja ja perustaja olisi itse nykyterrorismin isä.
(Historiallisia tosiseikkoja (ei Ilta-Sanoma-mielipiteitä) kiitos niiltä jotka haluavat ruveta kiistelemään Palestiinalaisista.)
1:
http://www.haaretzdaily.com/hasen/pages/ShArt.jhtml?itemNo=83588&contrassID=2&subContrassID=1&sbSubContrassID=0
"Sharon says `Yes, with conditions' to a Palestinian state"
Ariel Sharon hyväksyy Palestiinalaisille oman valtion, kunhan Israelin turvallisuus pystytään takaamaan.
2.
http://test.haaretzdaily.com/hasen/pages/ShArt.jhtml?itemNo=83588&contrassID=2&subContrassID=1&sbSubContrassID=0&listSrc=Y
"Ze'evi Shot Dead In Assassination In Jerusalem"
Israelin hallituksen ministeri Rehavam Ze'evi murhataan 12 TUNNIN SISÄLLÄ KUN ARIEL SHARON ON HYVÄKSYNYT PALESTIINAN VALTION!
Yasser Arafatin johdolla toimiva Popular Front for the Liberation of Palestine on ottanut vastuun virallisesti.
- - - -
Selittäkää minulle joku viisas ihminen, jos Yasser Arafat ei ole terroristien terroristi, kuka on?
Arafat ei halua Palestiinalaisvaltiota, vaan hän haluaa vain yksinkertaisesti tuhota Israelin.
Yasser Arafat oli '93 WTC-pommiin yhteyksiä todisteiden kera, ja mitä maailma kuitenkin haluaa? Maailma haluaa OMAN MAAN, jonka johtaja ja perustaja olisi itse nykyterrorismin isä.
(Historiallisia tosiseikkoja (ei Ilta-Sanoma-mielipiteitä) kiitos niiltä jotka haluavat ruveta kiistelemään Palestiinalaisista.)
Vastaukset 22
Vanhimmat
Kyllä terrorismi on keksitty ennen Arafatia.
Palestiinalaiset lähtevät siitä, kuten YK, että
heidän maitaan on miehitetty (vuonna -68).
Miehittäjä voi aina antaa rauhantarjouksia, mutta
se ei tässäkään tapauksessa kelpaa miehitetyille,
kuten ei yleensäkkään.
Sharonin rauhantarjous pilkkoisi länsirannan
käytännössä kolmeen osaan ja jättäisi myös
Jerusalemin itäosat Israelille.
Rehavam Ze'evin mielestä palestiinalaiset
voisivat mennä Mekkaan kaikki, joten syitä hänen
ampumiseensa on turha kai etsiä sen kauempaa.
Jasser Arafat ei ole mikään "ylin auktoriteetti"
kaikille palestiinalaisille. Suurin osa heistä
pitää ylimpänä auktoriteettina koraania, joka
oikeuttaa taistelemaan hyökkääjää vastaan.
Historialliset todisteet kerovat, etteivät 30-
luvulla Palestiinan alueella toimivat
siionistitkaan mitenkään syyttömiä terrorismiin
olleet.
Miehitystä? Taha Islam, me molemmat sanomme olemme uskonnollisia ihmisiä, ja älkäämme sekoittako YK:n öljyistä mielipidettä ja Jumalan Sanan lupausta.
Sanoit;
"Rehavam Ze'evin mielestä palestiinalaiset
voisivat mennä Mekkaan kaikki, joten syitä hänen
ampumiseensa on turha kai etsiä sen kauempaa."
Mutta sitten jälkeenpäin sanoit:
"Suurin osa heistä pitää ylimpänä auktoriteettina koraania, joka oikeuttaa taistelemaan hyökkääjää vastaan."
(Mitä oikein sanot; kuinka kaltaisesi "islam - rakkauden uskonto"-hlö voi noin raaaaaakamaisesti hyväksyä murhan, tiedätkös se on kiellettyä juutalaisten & kristittyjen mukaan, noiden Mooseksen oppien noudattajien.
Huom Huom! lisäys: Israelin valtio ei toimi uskonnollisin perustein, toisin kuin juuri meille kerroit kuinka suurin osa palestiinalaisita toimii koraanin, eli uskonnon pohjalta)
Tähän lauseyhdistelmään vastaisit varmasti että kyllähän niitä ääripäitä aina löytyy, mutta jos näin sitten sinun pitää ottaa tämä lause itseltäsi pois:
"Historialliset todisteet kerovat, etteivät 30-
luvulla Palestiinan alueella toimivat
siionistitkaan mitenkään syyttömiä terrorismiin
olleet."
Eli jotta logiikka säilyisi yksi lause on poistettava, näin Onnenpyörämäisin pelisäännöin.
Yasser Arafatilla on nyt viimeaikoina hieman lipsunut, oli televisiossa hyvin väsähtäneen näköinen, mutta kyllä se kuitenkin vielä Jihadin ja Hamasin johtoportailla istuskelee.
Sanoit:
"Sharonin rauhantarjous pilkkoisi länsirannan
käytännössä kolmeen osaan ja jättäisi myös
Jerusalemin itäosat Israelille."
En ymmärrä, sainko vahingossa tästä lauseesta negatiivisen kuvan? Vanhassa Testamentissa Jumala antoi Israelin maan Israelilaisille (israelilaiset olivat niitä jotka Mooseksen johdolla pääsivät luvattuun maahan, joten nyt ei kiitos niitä Aabrahamin siemen-juttuja), joten on jo Jumalanpilkkaa sekin että palestiinalaisille annetaan edes pienikin osa Israelin maata.
Selitä minulle, mikseivät muut arabimaat voi ottaa huostaansa palestiinalaisia, jos kerta heillä on niin paha olla?
Ja miksi, sen mitä olen lukenut, suurin osa näistä normaaleista palestiinalaista, pitivät oloansa suhteellisen hyvänä Israelin vallan alla?
Tulee väistämättä näin islamia oppimattoman mieleen, näin Osamat & co:t mielessä pitäen, että taitaa koko Palestiinan valtio olla vain yleismaailmallinen pop-ilmiö. Ainakin tuntomerkit vastaavat.
Kyllä ja lisäksi eivätkö nämä maat ole niitä,
jotka Israel valloitti Jordanialta? Siis silloin,
kuin ympäröivät Arabi-maat hyökkäsivät
raukkamaisesti ja voitonvarmoina Israelin
kimppuun. Jos todellakin lopetetaan höpinä
Abrahamin siemenistä Islaminn kääntyneiden
suhteen, tulee väistämättä mieleen kenen päällä se
siunaus onkaan Juutalaisten palattua Israeliin.
Kun ajattelee koko Israelin valtion syntyä, kun israelilaiset olivat jokapuolella maailmaa sekaiseti, mutta sitten yhtäkkiä,he saivatkin oman valtion. Sekin oli ihme itsessään. 6-päivän sota oli toinen ihme todellakin.
Ja tosiaan kun katselee, geograafisesti, millä paikalla Israel on naapurimaiden suhteen, niin on kyllä selvä Jumalan ihme, että Israel on ollenkaan olemassa.
Joskus joku Knessetin jäsen, en muista nimeä, sanoi hyvin että Israelin ainoat todelliset ystävät ovat kristityt. Oikeassa hän oli, rukoilkaamme siis Israelin maata israelilaisille ja heille siunausta heidän omassa maassaan.
>Miehitystä? Taha Islam, me molemmat sanomme
olemme uskonnollisia ihmisiä, ja älkäämme
sekoittako YK:n öljyistä mielipidettä ja Jumalan
Sanan lupausta.
Palestiinalaiset (Jasser Arafat) vaativat ja ovat
vaatineet vuodesta -68 asti YK:n päätöslauselman
noudattamista; eivät sen enempää tai vähempää.
Islam on uskonto koko maailmaa varten. Islamiin
kuuluu sotiminen ja rauhan tekeminen, kumpikin
tilanteen mukaan.
Eikö osoita rakkautta kuolla rakastamiesi
ihmisten puolesta?
Sotiminen ei ole murhaamista, se on tappamista,
mikä raamatun 10 käskynkin mukaan on sallittu.
Israelin valtio on hyökkääjä ja kaikki jotka sitä
tukevat, ovat hyökkääjiä. Heitä vastaan saa sotia
ja joskus se on jopa velvollisuus.
>Israelin valtio ei toimi uskonnollisin
perustein..
Yritäppä mennä sinne ja erottaa uskonto ja
politiikka. Tiedätkö, miksi Israelilla ei ole
perustuslakia?
>"...siionistitkaan mitenkään syyttömiä
terrorismiin olleet."
Viittasin vain siihen "nykyaikaisen terrorismin
isään". Terrorismi, vihollisen pelottelu, on
islamin mukaan sallittu.
>Vanhassa Testamentissa Jumala antoi Israelin
maan Israelilaisille...
VT:ssa on myös mm. hyönteisiä, joilla on neljä
jalkaa, lepakkoja, jotka ovat lintuja ja muitakin
omituisuuksia löytyy.
Kysyit:
"Eikö osoita rakkautta kuolla rakastamiesi
ihmisten puolesta?"
Oi sinä ovela mielikuvavääntelijä, vastaa sinä minulle ensin "Eikö se osoita rakkautta tappaa rakastamiesi ihmisten puolesta?"
- - - - -
"Islamiin
kuuluu sotiminen ja rauhan tekeminen, kumpikin
tilanteen mukaan."
Hmm, tätä en ymmärrä islamissa. Me Israelin Jumalaa kumartavat, jätämme kaiken sotimisen Jumalalle ja Hänen enkeleilleen. Ihmisiä käytettäköön vain rauhan tekemiseen, jos siihenkään.
Sanoit:
"Sotiminen ei ole murhaamista, se on tappamista,
mikä raamatun 10 käskynkin mukaan on sallittu."
Suuri HMM. En nyt oikein pysy perässä. Eikö murhaaminen ole tappamista tietoista, ja eikö tappaminen ole toisen hengen viemistä noin yleisesti. Eihän sodassa nyt siis kuitenkaan vahingossa vihollisia tapeta?
Siis mikä tappaminen on 10 käskyssä sallittua? Eikö 10 käskyssä sanota "Älä tapa", ja eikö tappaminen yleisesti tarkoita, hmm..tappamista?
Sanoit:
"Yritäppä mennä sinne ja erottaa uskonto ja
politiikka."
Välillä toimitaan uskonnollisin perustein, välillä maailmallisten. Murhaako Israelin hallitus? Murhaa. Onko minkäänlainen tappaminen sallittua? Ei (paitsi jos Jumala erikseen henk koht käskee, kuten Vanhassa Testamentissa, kuten varmaan tiedät ja ymmärrät).
Murhaavatko islamilaiset? Kyllä. Onko heille tappaminen sallittua? Kyllä, jopa suositeltavaa vääräuskoisten kohdalla.
Toinen ei toimi uskonnon pohjalta, toinen toimii. Älkäämme siis molempia niputtako samaan kastiin.
"Terrorismi, vihollisen pelottelu, on
islamin mukaan sallittu."
Joudut tässä asiassa varmasti hieman venyttämään omiasi logiikan tajuasi. Jos terrorismiin kuuluu toisen tappaminen, ei se ole pelottelemista vaan sotaa. Pelotteleminen on minun mielestäni, hmm..Pelkkää pelottelua.
Sanoit:
"VT:ssa on myös mm. hyönteisiä, joilla on neljä
jalkaa, lepakkoja, jotka ovat lintuja ja muitakin
omituisuuksia löytyy."
Mikäs Islamilainen sinä oikein olet? Taidat olla näitä moderneja islamisteja, jaahas jaahas.
Pitkällisestä hausta en ole vieläkään löytänyt Raamatusta nelijalkaista hyönteistä. Lintu lepakkoa en ole etsinyt, mutta voin jo näin etukäteen sanoa, että ovat nämä sinun Raamatun valheet-juttusi hieman, niinkuin täällä sanotaan "haperoa". Lepakko asiaan palaan, omaan hepreankielisen sanakirjan ja muutaman muhkean Raamatun selitysteoksen ja kommentaarin, joten poijjaat ja tytöt, varautukaa. (<- esimerkki pelottelusta)
>Oi sinä ovela mielikuvavääntelijä, vastaa sinä
minulle ensin "Eikö se osoita rakkautta tappaa
rakastamiesi ihmisten puolesta?"
Sodassa on yleensä se riski, että kuolee itsekkin.
>Hmm, tätä en ymmärrä islamissa. Me Israelin
Jumalaa kumartavat, jätämme kaiken sotimisen
Jumalalle ja Hänen enkeleilleen. Ihmisiä
käytettäköön vain rauhan tekemiseen, jos
siihenkään.
Sellaista se on; näemme asia erilailla.
>Eikö 10 käskyssä sanota "Älä tapa", ja eikö
tappaminen yleisesti tarkoita, hmm..tappamista?
Tarkista asia niistä sanakirjoista samalla.
Murha ja tappo ovat kaksi eri asiaa. Voit
tarkistaa myös sen sanakirjasta.
>Välillä toimitaan uskonnollisin perustein,
välillä maailmallisten.
Yritä saada ihminen olemaan uskomatta mihinkään...
Kaikilla ihmisillä on uskomusjärjestelmä, jonka
mukaan he tekevät päätöksiä. Kukaan ihminen ei
tee päätöstä todellisten tulosten perusteella,
vaan kokemusten ja uskomusten perusteella.
>Jos terrorismiin kuuluu toisen tappaminen, ei se
ole pelottelemista vaan sotaa. Pelotteleminen on
minun mielestäni, hmm..Pelkkää pelottelua
Eihän niitä ihmisiä, jotka kuolivat WTC:ssä
terrorisoitu, vaan niitä, jotka jäivät henkiin.
Tarkista myös sana "terrorismi" sanakirjasta.
Nelijalkaiset hyönteiset ja lepakon luokittelu
linnuksi löytyy VT:sta.
Kokeile linkkiä:
http://www.blueletterbible.org/index.html
>...joten poijjaat ja tytöt, varautukaa (<-
esimerkki pelottelusta)
Varaudun, vaikket pelottelussa onnistunutkaan.
Jatkamme huomenna inshallah.
Ainoa "jumala" joka Israelia on pystyssä pitänyt
on USA:n iso paha raha eli Mammona, joka
ilmeisesti on sitten Hevoisenkin jumala.
Ja mitä tulee juutalaisuuteen ja kristinoppiin
laitan tähän muistin virkistämiseksi tiivistelmän
siitä mitä mieltä Talmudissa ollaan Jeesuksesta
ja kristityistä. Palautuupa sitten taas moni maan
pinnalle ja jättää pimeyden taakseen löytämällä
valkeuden:
Monissa Talmudin kohdissa todellakin käsitellään
Kristuksen syntymää, elämää ja opetuksia.
Jeesukseen (Jeschua) ei aina viitata suoraan,
vaan hänestä saatetaan käyttää kiertoilmaisuja,
kuten "Se ihminen", "Tietty henkilö", "Puusepän
poika", "Hän joka hirtettiin", "Kansan
käännyttäjä" jne.
Kristus on hebreaksi Jeschua Hanostri eli Jeesus
Nasaretilainen. Tämän vuoksi Talmud kutsuu
kristittyjä usein nasarealaisiksi (Nostrim).
Jeschua tarkoittaa "Vapahtajaa" mutta Talmudissa
nimestä tehdään kirjainleikin avulla
seuraavanlainen tulkinta: (ISCHU=) Immach SCHemo
Uezikro eli: "Pyyhittäköön Hänen nimensä ja
muistonsa pois". (Maiene ieschua, fol 66 b.)
Juutalaiset eivät yleensä käytä Jeesuksesta sanaa
Jeschua, vaan Isschu, joka tarkoittaa "kirousta".
Talmudissa Jeesusta kutsutaan toisinaan Otho
Isch`iksi eli "Siksi ihmiseksi". Traktaatissa
Abhodah Zarah 6 a lukee seuraavasti: "Häntä
kutsutaan kristityksi, joka noudattaa 'tuon
ihmisen' vääriä opetuksia ja joka opetti heitä
viettämään juhlaa sapatin ensimmäisenä päivänä."
(eli siis harjoittamaan hartautta I. päivänä
oikean sapatin jälkeen).
Jeesusta kutsutaan myös Taluiksi eli "Häneksi
joka hirtettiin". (Kts. Rabbi Aben Ezran
selitykset Genesiksen 27:39 kohtaan).
Talmud opettaa, että Jeesus Kristus oli äpärä ja
siitetty kuukautisten aikana saastaisen hengen
toimesta (traktaatti Kallah 1 b). Hän oli
jälleensyntynyt Eesau ja mieleltään tasapainoton
(Synag. Judanica s.217). Talmud tietää, että
Jeesus ristiinnaulittiin häpeällisesti
(ripustettiin puuhun ja on siksi kirottu). Hänet
haudattiin helvettiin ja siitä lähtien ovat hänen
seuraajansa pitäneet häntä esikuvanaan. Zohar III
282 mukaan Jeesus kuoli kuin peto ja haudattiin
siihen likaiseen kasaan, johon heitetään koirien,
aasien, Eesaun ja Ismaelin jälkeläiset sekä
kaikki ympärileikkaamattomat ruumiit. Myös
Jeesuksen seuraajat menevät Talmudin mukaan hänen
perässään helvettiin. Jeesuksen äitiä Mariaa
kutsutaan Talmudissa stadaksi eli huoraksi
(Sanhedrin 67 a). Talmudin mukaan Maria jätti
aviomiehensä ja teki aviorikoksen (Sanhedrin luku
7 loppu ja Iebhammoth:in viimeinen luku). Rabbi
Eliezer mainitsee Schabbathissa, että stadan
poika harjoittaa egyptiläistä magiaa
"leikkaamalla sen lihaansa". Muinaisilla
egyptiläisillä maagikoilla oli näet tapana
merkitä loitsuja muistiin ihoonsa. He leikkasivat
haavan nahkaansa ja laittoivat sen sinne. Haavan
parannuttua ei muille paljastunut magian
olemassaolo eikä salaisuus. (Beth Jakobh.).
Talmudin mukaan patriarkka Jaakob oli muinoin
voidellut öljyllä temppelirakennukseen kiven,
johon oli kaiverrettu kirjaimet: IHVH. Uskottiin,
että jos joku pystyisi ymmärtämään sanan oikean
tarkoituksen ja ratkaisemaan näin kulmakiven
arvoituksen hän pystyisi halutessaan vaikka
tuhoamaan koko maailman. Niinpä temppelipapit
laittoivat verikoirat vahtimaan kiveä niin, että
kukaan ei vahingossakaan pääsisi tutkimaan
vaarallista kiveä. Jeesus kuitenkin onnistui
jotenkin pääsemään kiven luokse, kirjoitti
kirjaimet pergamentille, viilsi haavan reiteensä
ja kätki loitsupaperin sinne. Lausuttuaan sitten
vielä Jumalan nimen (IHVH) haava parantui
välittömästi. (Toldoth Jeschu.)
Kirjassa Toldoth Jeschu on mielenkiintoinen
kertomus Jeesuksen ja Juudas Iskariotin välisestä
loitsutaistelusta. Kirjan mukaan Juudas oli näet
Jeesuksen vaarallinen kilpailija ihmetekojen
saralla. Kerran Jeesus kimpaantui Juudakseen ja
lausui ääneen Jumalan mahtavan nimen (IHVH) ja
jatkoi niin, kunnes tuulenpuuska tempaisi sekä
Jeesuksen että Juudaksen maan ja taivaankannen
väliin. Sitten vuorostaan Juudas lausui Jehovan
nimen ja yritti työntää Jeesusta takaisin maahan.
Jeesus ei kuitenkaan antanut periksi vaan paini
jatkui. Lopulta Juudas turvautui viimeiseen
keinoonsa ja virtsasi Jeesuksen päälle, jolloin
molemmat putosivat maahan ja taistelu siltä erää
oli ohi.
Rabbi Maimonides kirjoittaa kirjassaan Hilkhoth
Melakhim IX:4: "Jos kaikki asiat, jotka hän
(Jeesus) teki, olisivat onnistuneet. Jos hän
olisi rakentanut temppelin uudelleen entiselle
paikalleen, silloin hän varmasti olisi ollut
Messias...Mutta koska hän ei tehnyt niin ja hänet
tapettiin, silloin on selvää, ettei hän ollut
Messias, jota laki kehoitti meidän odottamaan."
Ja ihmettelijä edelleeen ihmettelee, kuinka joku
voi käyttää Raamattua todistaakseen jotkut,
itselleen sopivat kohdat ja kumota saman kirjan
sanat silloin kun ne eivät sovi. Eli
vetoan tässä esimerkinomaisesti siihen
lepakko vertaukseen ja löytämääsi kohtaan
mauslimi maininnasta. Veneeesi vuotaa. Ja yhä
useampi tulee huomaamaan tämän.
En perusta uskontoani raamattuun. Käytän tätä
lepakko-asiaa aina, kun minun tarvitsee antaa
konkreettinen todiste raamatun ulkoisesta
ristiriidasta.
Vuotaako? Näytäppä kohta...
En ymmärrä moraaliasi lainkaan. Olet ilmeisesti
bin Ladenin kannattaja?
Annat ymmärtää että Zeevin murha oli oikeutettu
koska hän oli omana mielipiteenään sanonut että
palestiinalaiset voisivat hänen puolestaan mennä
Mekkaan. Näinkö pienestä Islam antaa oikeuden
murhaamiseen? Todella suvaitsevainen uskonto!
Vuoden 1968 kriisiä voisit selvittää siitä
näkökulmasta miksi pakolaisongelma tuli alueelle
ja miksi alueet ovat Israelilla. Israel ei
aloittanut sotaa vaan puolusti maataan ja
kansalaisiaan. Suvaitsevaiset arabit hyökkäsivät
maahan toistamiseen ja sitä he yrittävät jälleen.
Sinulle parempi tutkimisen paikka olisi Suomen
menetetty karjala ja käsivarsi. Suomi puolusti
itseään mutta silti Neuvostoliitto hyökkääjänä
otti maat itselleen eikä niitä ole luovuttamassa.
Mieti:
1. Arabit hyökkäsivät Israeliin ja hävisivät, maa-
alueet on Israelilla.
2. Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja voitti, maa-
alueet on Venäjällä.
Kumpi on suurempi vääryys????
Israel on Lähi-idässä ainut demokraattinen
valtio. Siellä myös arabeilla ja venäläisillä on
äänioikeus ja mahdollisuus vaikuttaa asioihin
demokratian kautta. Entä Syyriä, Libanon,
Jordania, Egypti, Irak...?
Miten arabimaissa kohdellaan kristittyjä tai
juutalaisia? Afganistanissa syytettynä on juuri
kahdeksan kristittyä joita odottaa kuolemantuomio.
Tutki samalla miten vuoden 1948 päätöslauselma
tehtiin. Israelille luvattiin maa-alue
eteläiseltä alueeltä ja pohjoinen alue luvattiin
arabeille. Silloinkin Israel hyväksyi
päätöslauselman. Kysymys onkin, ketkä sopimuksen
hylkäsivät? Arabit jälleen! He aloittivat
hyökkäyksen tuhotakseen Israelin ja
yllätyksekseen hävisivät sodan.
Israel syntyi niistä sadoista tuhansista
vainotuista juutalaisista jotka ihmeen kautta
selvisivät hengissä vainoista ympäri maailmaa.
Keskitysleireiltä kotiinsa tulleet naiset ja
lapset sekä vanhukset yritettiin heti tappaa.
Miten voit sanoa että Israel oli syyllinen vuoden
1948 päätöslauselman rikkomiseen? Eikö juuri
islaminuskoiset aloittaneet sodan?
Äläpäs muuta suuntaasi. Tiedät kyllä mistä
kirjoitan vai etkö kykene vastaamaan? Miksi käytät
Raamattua tukemaan väitteitäsi ja kun joku kumoaa
väiteesi, vähättelet koko Kirjaa? Mikä kohta
suomenkielessä on niin vaikea ettet ymmärrä ( tai
halua ymmärtää)? Kirjoituksesi sisältävät loogisen
virheen ja kumoavat itse itsensä.
Juutalaisuuteen on suhtauduttu joko:
torjuvasti, inhoten, sitä ymmärtämättä ja
haluamattakaan tutustua sen rikkaaseen
oppiperinteeseen (myönteisen kiinnostuneena) tai:
kritiikittömästi, taikauskoisen veljeilevästi ja
haluamattakaan tutustua sen rikkaaseen
oppiperinteeseen (sopivan kyynisesti pohtivana
kristittynä).
Sionismia puhkuvan kristikunnasta 99 % ei
tajua, että juutalaisuus ei suinkaan muumioitunut
edes sillä hetkellä, kun Jerusalemista tehtiin
Aelia Capitolina. Veljeyden tunne juutalaisuuden
kanssa ei ehkä ole molemminpuolista.
Kristikunnasta ei sionisteja suinkaan ole 99 %.
Mutta tarkoitit varmaankin ehkä että
sionistikristityistä 99 % ei ymmärrä tuota
esittämääsi pointtia ja se lienee lähellä
totuutta.
No niin tarkoitin. Olen aina pitänyt
kristittyjen suhtautumista juutalaisuuteen
puoliksi höperönä. Oletetaan ilman muuta, että
juutalaisuuden kehitys ja filosofia pysähtyivät
Vanhan Testamentin aikoihin. Tietenkin monet
kristityt suhtautuvat maltillisesti
juutalaisvaltion asemaan ja poltiikkaan, ja hyvin
monet eivät ole ollenkaan kiinnostuneita koko
asiasta.
Mitä mieltä lienet muslimien suhtautumisesta
juutalaisuuteen? Katkeruus juutalaisvaltion
asemasta ja politiikasta nyt on valitettava
tosiasia - mutta muuten?
Ennen vuotta 1948 muslimit ja juutalaiset olivat
mitä parhaimmissa väleissä. Siitä kristityt
pitivät huolen vainotessaan molempia osapuolia
vuosisatojen ajan.
Muslimeilla ei ole ollut tarvetta kostaa
Jeesuksen ristiinnaulitsemista, koska he eivät
usko Jeesusta ristiinnaulitun. Sen sijaan he
vaikuttaisivat närkästyneiltä siitä, että
juutalaiset eivät ole ottaneet lukuisia
profeettoja oikein vastaan, mukaan lukien Jeesus.
Se on totta että Koraanissa kritisoidaan
juutalaisia siitä että he eivät uskoneet
Jeesuksen sanomaan mutta se onkin sitten suurin
piirtein ainoa kritiikki heitä kohtaan. Muutoin
annetaan ymmärtää että hurskas ja
jumalaapelkääväinen juutalaiainen, kristitty tai
sabilainen (Johannes Kastajan seuraaja) pelastuu
siinä kuin hurskas islamilainenkin. Koraanissa
lähdetään siitä, että ratkaisevaa on ihmisen oma
henkilökohtainen jumalasuhde eikä se mihin
uskontokuntaan hän nyt sattuu kuulumaan.
Arafat johtaa PLO:ta, iskun takana oli PFL. Ariel
Sharon syyttää tästä iskusta Arafatia, vaikka
Arafat on pidättänyt ampujat.
Isku oli kosto PFL:n johtajan murhasta.
Israel murhasi (tappoi ilman oikeudenkäyntiä)
Hamas:in yhden johtajan.
Sekä Shimon Peres että Yasser Arafat ovat molemmat
tehnee paljon työtä rauhan eteen, mutta tämän työn
on Sharon torpedoinut melko lahjakkaasti
Sharon haluaa palestiinalaisten pitävän vähintään
kahden päivän tulitauon, ennen kuin hän suostuu
edes neuvottelemaan. Samalla kuitenkin Israel
tekee jatkuvasti hyökkäyksiä palestiinalaisia
vastaan. Miten he voisivat olla pulustamatta itseään?
Tottakai Arafat sanoo että hän ei johda kuin PLO:ta. Mutta miten selität että ainakun Israel tarjoaa rauhaa tai keskusteluja, Jihad ja Hamas ja PFL rupeavat viskomaan itsemurhapommeja ja listivät israelilaisia? Mitä tämä on muuta kuin suoraan jostakin koulukirjasta, ovelaa politiikkaa ja maailman yhteisön hyväksymää terrorismia (poliittista)?
"Sekä Shimon Peres että Yasser Arafat ovat molemmat
tehnee paljon työtä rauhan eteen, mutta tämän työn
on Sharon torpedoinut melko lahjakkaasti"
Tarjoamalla Palestiinan valtion? Nauratat minua. Ymmärrän jos syyttäisit Sharonia vaikkapa äärisiionismista tms, mutta elä loukkaa vähäistä älykkyyttäni.
Sanoit:
"Sharon haluaa palestiinalaisten pitävän vähintään
kahden päivän tulitauon, ennen kuin hän suostuu
edes neuvottelemaan. Samalla kuitenkin Israel
tekee jatkuvasti hyökkäyksiä palestiinalaisia
vastaan"
Todista minulle yksikin Israelin hyökkäys joka EI olisi vastaisku palestiinalaisille. Retaliation näin englanninkielellä jos oikein muistan, se on Israelin virallinen politiikka tässä asiassa. Mutta tosiaan, hommaa minulle vaikkapa uutislinkki jossa saisin selvällä tekstillä että Israel olisi kerrankin hyökännyt ENSIKSI. En usko että löydät.
Amerikkalainen juutalaisjournalisti Noam Chomsky
vastaa sinulle ja kertoo hieman tasapuolisempaa
informaatiota Lähi-idän tilanteesta seuraavasti:
Rauhanprosessin" lupaus
Noam Chomsky
Jotta voisimme käsittää mitä Lähi-Idässä
tapahtuu, meidän on syytä ottaa
muutama askel taaksepäin ja tarkastella
nykyhetken tapahtumia hieman
laajemmasta perspektiivistä.
Oli kyseessä sitten tämä, Camp Davidissa
tapahtuva tai joku muu
"rauhanprosesessi", "rauhanprosessista"
keskusteltaessa on aina pidettävä
mielessä ilmaisun käytännön mekitys. Per
definitionem, "rauhanprosessi" on
mitä tahansa, mitä Yhdysvallat kannattaa.
Vuodesta 1971 lähtien Yhdysvallat on ollut
käytännöllisesti
katsoen yksin kansainvälisellä näyttämöllä
estäessään diplomaattista
ratkaisua Israelin ja Palestiinalaisten
konfliktiin: se, mitä sanotaan
"rauhanprosessiksi", on todellisuudessa näiden
kehitysten historia.
Kerratakseni keskeiset tosiasiat lyhyestim
marraskuussa 1967 YK:n
turvallisuusneuvosto hyväksyi Yhdysvaltojen
aloitteesta päätäslauselman
242. Kuten Yhdysvallat ja muut allekirjoittajat
sen eksplisiittisesti
ymmärsivät, päätöslauselma 242 vaati kattavaa
rauhanratkaisua, joka
perustuisi kesäkuuta 1967 edeltäneisiin rajoihin,
korkeintaan pienin ja
molemminpuolisin myönnytyksin, eikä tarjoaisi
palestiinalaisille mitään.
Kun Egyptin presidentti Sadat hyväksyi
Yhdysvaltojen virallisen kannan
helmikuussa 1971, Washington tulkitsi
päätäslauselman 242 uudelleen niin,
että se vaati nyt vain osittaista Israelin
vetäytymistä miehitetyiltä
alueilta USA:n ja Israelin päättämällä tavalla.
Associated Pressin raportti Camp Davidin
neuvottelujen kariutumisesta, jota
lainasin yllä, totesi, että viimeinen virallinen
lausunto sanoi
"myönnytyksenä Arafatille", että "ainoa tie
rauhaan olivat päätöslauselmat,
jotka YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi Lähi-
Idän sotien jälkeen vuosina
1967 ja 1973. Nämä vaativat Israelia luopumaan
arabeilta voitetuista
alueista turvallisia rajoja vastaan." Vuoden 1967
päätöslauselma on 242,
joka vaatii Israelin täydellistä vetäytymistä
korkeintaan vähäisin ja
molemminpuolisin rajamyönnytyksin; vuoden 1973
päätöslauselma ainoastaan
toistaa 242:n sisällön ilman muutoksia. Mutta
päätöslauselma 242:n merkitys
on muuttunut olennaisella tavalla helmikuun 1971
jälkeen, Washingtonin
vaatimusten mukaisesti.
Sadat varoitti, että jos Yhdysvallat ja Israel
eivät noudattaisi YK:n
päätöslauselmaa 242, tämä johtaisi sotaan.
Yhdysvallat sen enempää kuin
Israelkaan ei ottanut häntä vakavasti omituisin
triumfalistisin ja
rasistisin perustein, jotka myöhemmin tuomittiin
ankarasti Israelissa.
Egypti kävikin sotaan lokakuussa 1973. Sota
osoittautui lähes
katastrofaaliseksi Israelin ja koko maailman
kannalta: ydinsodan vaara ei
ollut vähäinen. Vuoden 1973 sota sai jopa Henry
Kissingerin ymmärtämään,
että Egypti ei ollut paariavaltio, jota ei
tarvitsisi ottaa huomioon
suunnitelmissa. Siksi Washington valitsi
varasuunnitelman: eristää Egypti
konflikista niin, että Israel kykenisi
lisääntyvällä USA:n tuella
liittämään miehitetyt alueet itseensä ja
hyökkäämään Libanoniin. Tämä
saavutettiin Camp Davidissa vuonna 1978,
sopimuksessa, jota on siitä
lähtien pidetty yhtenä "rauhanprosessin" suurista
hetkistä.
Samalla USA esti vetollaan YK:n
turvallisuusneuvostoa hyväksymästä
päätöslauselmia, joissa vaadittiin päätöslauselma
242:n mukaista
diplomaattista ratkaisua sekä palestiinalaisten
oikeuksien kunnioittamista.
USA myös äänesti vastaavia yleiskokouksen
päätöslauselmia vastaan
(yhdessä
Israelin ja toisinaan muutaman muun
satelliittivaltionsa kanssa) ja muilla
tavoin blokeerasi kaikki Euroopan,
arabivaltioiden tai PLO:n pyrkimykset
rauhanomaiseen ratkaisuun. Tätä johdonmukaista
diplomaattisen ratkaisun
vastustamista kutsutaan "rauhanprosessiksi".
Todelliset tapahtumat on kauan
sitten kielletty mediassa, ja hyvin pitkälti jopa
akateemisessa
tutkimuksessa niitä ei ole tunnustettu, mutta
niiden toteaminen on
kuitenkin helppoa.
Persianlahden sodan jälkeen Ydysvallat oli
vihdoinkin niin vahvassa
asemassa, että se kykeni saamaan läpi oman
yksipuolisen rejektionistisen
kantansa. Näin Yhdysvallat myös teki, ensin
Madridissa vuoden 1991 lopulla,
ja sitten eri PLO:n ja Israelin välisissä
sopimuksissa vuodesta 1993
eteenpäin. Näiden toimenpiteiden jouduttamana
"rauhanprosessi" on edennyt
kohti Bantustan-tyyppisiä järjestelyjä, joihin
USA ja Israel ovat
jatkuvasti pyrkineet. Tämän pitäisi olla selvää
kenelle tahansa
tarkkailijalle, joka on pitänyt silmänsä auki
se on selvää sekä
sopimuksista että niiden toteutuksesta. Tämä
johtaakin meidät nykyiseen
vaiheeseen: Camp David heinäkuussa 2000.
Useamman viikon kestäneiden neuvottelujen aikana
säännöllisesti
raportoitiin, että suurin kiistakysymys oli
Jerusalem. Yllä lainattu
viimeinen raportti toistaa tämän väitteen. Väite
ei ole epätosi, mutta se
on hieman harhaanjohtava. On ehdotettu "luovia"
ratkaisuja, joissa
palestiinalaishallinto olisi osittain hallinnut
Jerusalemia tai
Al-Qudsia, kuten kaupunkia nimitetään arabiaksi.
Tämä olisi tarkoittanut
arabikaupunginosien palestiinalaishallintoa,
jonkinlaista järjestelyä
islamilaisille ja kristillisille pyhille
paikoille ja palestiinalaisille
pääkaupunki lähellä Jerusalemia sijaitsevcassa
Abu Disin kylässä, jonka
nimi saatettaisi muuttaa "Al-Qudsiksi". Tällainen
yritys olisi saattanut
onnistua, ja saattaa vieläkin onnistua. Mutta
kohtaamme vaikeamman
ongelman
heti, kun kysymme: Mikä on Jerusalem?
Kun Israel miehitti Länsirannan kesäkuussa 1967,
se liitti Jerusalemin
itseensä eikä tehnyt sitä eritysen kohteliaalla
tavalla. Äskettäin
Israelissa on esimerkiksi paljastunut, että
Mughrabin arabikaupunginosa
lähellä itkumuuria tuhottiin niin kiireessä 10.
kesäkuuta, että tuntematon
määrä palestiinalaisia hautautui
maansiirtokoneiden jättämiin raunioihin.
Israel pian kolminkertaisti kaupungin alueen.
Rakennusohjelmat, joita
kaikki hallitukset noudattivat suhteellisen
johdonmukaisesti, tähtäsivät
"suur-Jerusalemin" rajojen laajentamiseen.
Suunnitelmat käyvät ilmi uusista
kartoista. 28. kesäkuuta johtava päivälehti
Ha’aretz julkaisi kartan, joka
kuvasi "Israelin suunnitelmaa pysyväksi
ratkaisuksi". Se on käytänössä
katsoen identtinen hallituksen kuukautta aiemmin
esittämän "pysyvä status
-kartan" kanssa. Huomattavasti laajennetua
"Jerusalemia" ympäröivä alue,
joka aiotaan liittää Israeliin, ulottuu joka
suuntaan. Se ulottuu kauas
Ramillahista pohjoiseen ja Betlehemistä etelään
nämä ovat kaksi tärkeintä
palestiinalaiskaupunkia Jerusalemin lähellä.
Samoin kuin kaikki
palestiinalaiset alueet, nämä kaupungit on
eristetty Jerusalemista,
Länsirannan elämän keskuksesta Israelin
miehittämillä alueilla. Alue, jonka
Israel aikoo liittää itseensä Jerusalemista
itään, pitää sisällään Ma’ale
Adumin nopeasti kasvavan israelilaiskaupungin ja
ulottuu Vered Jerikoon
asti, joka on pieni asutus Jerikon kaupungin
rajalla. Israelin vaatima
vyöhyke jatkuu Jordanian rajalle asti. Koko
Jordanian raja tullaan
liittämään Israeliin yhdessä Jerusalemia
ympäröivän alueen kanssa, joka
leikkaa Länisrannan kahtia. Toinen vyöhyke, jonka
Israel aikoo liittää
itseensä vähän tästä pohjoiseen myös leikkaa
Länsirannan käytännöllisesti
katsoen kahtia.
Viime vuosien intensiivisten rakennus- ja
uudisasutusprojektien
tarkoituksena on ollut "luoda tosiasioita", jotka
johtaisivat tähän
"pysyvään ratkaisuun". Tämä on selvästi ollut
kaikkien hallitusten
tavoitteena vuoden 1993 syyskuun "Oslon
sopimuksesta" lähtien. Toisin kuin
monet kommentaarit väittävät, viralliset
"kyyhkyt" (Rabin, Peres, Barak)
ovat olleet vähintään yhtä sitoutuneita tähän
projektiin kuin vihattu
Benjamin Netanjahu, vaikka he ovat onnistuneet
toteuttamaan projektia
herättämättä yhtä paljon protestia tuttu kuvio
täälläkin. Tämän vuoden
helmikuussa, että vuoden 1998 (Netanjahun aikana)
ja tämän vuoden
(Barakin
aikana) välillä uudisrakentaminen on lisääntynyt
melkein kolmanneksella.
Israelilaisen kirjeenvaihtajan Nadav Shragain
analyysi paljastaa, että vain
murto-osaa asutuksille tarkoitetusta maasta
todellisuudessa käytetään
maanviljelyyn tai mihinkään muuhunkaan
tarkoitukseen. Esimerkiksi Ma’ale
Adumimille on annettu 16 kertaa enemmän maata
kuin se todellisuudessa
käyttää, ja vastaavasti on toimittu muualla.
Palestiinalaiset ovat
valittaneet Israelin korkeimpaan oikeuteen Ma’ale
Adumimin laajenemisesta,
mutta heidän valituksensa on hylätty. Hylättyään
yhden valituksen viime
vuoden marraskuussa korkein oikeus selitti, että
"[palestiinalaisten]
naapurikylien asukkaille saattaa olla jotain
hyötyäkin Ma’Ale Adumimin
taloudellisesta ja kulttuurillisesta
kehityksestä", joka on leikkaamassa
Länsirantaa keskeltä poikki.
Nämä projektit on toteutettu yhdysvaltalaisten
veronmaksajien tuella, mikä
on edellyttänyt huomattavaa "luovuutta", koska
USA:n ulkomaanapua ei
virallisesti saa käyttää näihin tarkoituksiin.
Tarkoituksena on, että tuleva
palestiinalaisvaltio koostuisi näljästä
kantonista Länsirannalla: (1) Jeriko, (2)
eteläinen kantoni, joka jatkuu
Abu Disiin (palestiinalaisten uuteen
"Jerusalemiin") asti, (3) pohjoinen
kantoni, johon kuuluvat Nablusin, Jeninin ja
Tulkarmin
palestiinalaiskaupungit ja (4) Ramallahin
sisältävä keskuskantoni. Kantonit
ovat kokonaan Israeliin liitettyjen alueiden
ympäröimiä.
Palestiinalaisväestön asutuskeskuksia hallitsee
palestiinalaishallinto
muunnelma kolonialistisesta järjestelmästä, joka
on Israelin ja
Yhdysvaltojen näkökulmasta ainia hyväksyttävä
vaihtoehto. Gazaa, viidettä
kantonia, koskevat suunnitelmat ovat epäselviä:
Israel saattaa luopua
siitä, tai sitten se saattaa etelän
rannikkoalueen ja toisen vyöhykkeen,
joka leikkaisi Gazan kahtia Gazan kaupungista
etelään.
Nämä suunnitelmat ovat samansuuntaisia kuin ne
ehdotukset, joita Israel on
esittänyt vuodesta 1968 lähtien, jolloin se
ryhtyi toteuttamaan "Allonin
suunnitelmaa". Tätä suunnitelmaa ei koskaan
esitetty virallisesti, mutta
sen tarkoituksena oli nähtävästi sulauttaa 40%
Länsirannasta Israeliin. Sen
jälkeen tarkempia suunnitelmia ovat esittäneet
äärioikeistolainen kenraali
Sharon, Työväenpuolue sekä muut.
Perusperiaatteena on se, että kaikki
Länsirannan käytökelpoinen maa ja tärkeimmät
resurssit (lähinnä vesi)
tulevat pysymään Israelin hallinnassa, mutta
Länsirannan väestöä tulee
hallitsemaan palestiinalainen nukkehallitus,
jonka odotetaan olevat
korruptoitunut, väkivaltainen ja tottelevainen.
Sitten palestiinalaisten
hallitsemien kantonit voivat tarjota Israelin
taloudelle halpaa työvoimaa.
Ehkä pitkällä tähtäimellä palestiinalaisväestö
voidaan "siirtää" pois
kokonaan, tavalla tai toisella, kuten on kauan
toivottu.
On mahdollista esittää "luovia" suunnitelmia,
jotka ratkaisisivat
Jerusalemin pyhiä paikkoja ja
palestiinalaiskaupunginosia koskevat kiistat.
Mutta todelliset ongelmat ovat toisaalla. Eikä
ole lainkaan selvää, että
niitä on mahdollista ratkaista sen
kansallisvaltoiden järjestelmän
puitteissa, jota Länsi on vuosisatojen ajan
levittänyt valloituksillaan ja
jolla on ollut tappavia vaikutuksia itse Euroopan
sisällä, muusta
maailmasta puhumattakaan.
Käännös: Juhani Yli-Vakkuri
Tämä artikkeli on julkaistu myös Yliopisto-
lehdessä 4/00