Perinteisiä isiä ei enää ookkaan. Kaikki ovat sanoutuneet irti elämänsä tärkeimmästä virasta. No ei kaikki mut suurin osa lapsista elää ilman isää.
Miksi sitä pitäisi juhlia? Meillä ei juhlita, ei olla sen jälkeen muistettu kun hylkäsi lapsensa. Nuorin ei ole elänyt kun kolme vuotta sitä aikaa kun isä oli elämässä mukana, ei edes tiedä millasta se on.
Onneksi ei tarvi järkkää juhlia, ei ostaa lahjaa ja tuhlaa paperia kortintekoon. Meillä onkin isänpäivänä aina siivouspäivä.
Miksi sitä pitäisi juhlia? Meillä ei juhlita, ei olla sen jälkeen muistettu kun hylkäsi lapsensa. Nuorin ei ole elänyt kun kolme vuotta sitä aikaa kun isä oli elämässä mukana, ei edes tiedä millasta se on.
Onneksi ei tarvi järkkää juhlia, ei ostaa lahjaa ja tuhlaa paperia kortintekoon. Meillä onkin isänpäivänä aina siivouspäivä.
Vastaukset 13
Vanhimmat
No ei kai nyt suurin osa? Nyt kun mielessäni plaraan tuttavapiiristä lapsia... viitisenkymmentä, joukkoon mahtuu yksi jonka isä ei ole kuvioissa lainkaan ja toinen joka tapaa isäänsä joka toinen viikonloppu. Ei varmasti mikään tieteellisesti edustava otos, mutta ei nämä mitään tavallista oudompiakaan perheitä pitäisi olla.
Meillä on edessä puolisoni ensimmäinen isänpäivä, ja vaikka pikkuneiti ei vielä itse osaakaan isää huomioida, niin kyllä minusta on kiva sinä(kin) päivänä sanoa tavalla tai toisella, että kiitos, kun olet ihana isä lapsellemme. Ihan ilman korttia.
Turhaa yleistämistä taas.
Meillä isä on loistava isä lapsellemme. Ja sitä aiomme juhlia isänpäivänä.
Meillä oli ihana isä, mutta kun perheenrikkoat saapuivat, siinä meni hyvän isän maine sen siliän tien, myös suvun mielestä.
Nyt ei ole lapsilla isää mutta on hieno huomata että YKSIN NAINEN pystyy hoitamaan kahden ihmisen työt, mutta mies ei pysty.
Olis kiva tietää mitä meitin entiselle isälle kuuluu, mutta ei kehtaa tulla eikä kkehtaa kyselä mitään kun häntä hävettää.
Perhettä ei voi rikkoa kukaan muu kuin siihen kuuluvat. Jos miehesi petti tai jätti, MIEHESI petti tai jätti, ei se kenen kanssa hän sen teki (vaikka hänenkin moraalinsa voi kyseenalaistaa).
Kyllä voi, jos olet itse rikkonut jonkun perheen, et tietnkään sitä myönnä.
Meillä lapseton vapaa naikkonen rikoi hyvän lapsiperheen ja haukkui ja esti meitä tapaamasta miestä. Mutta eniten hänen tekosistaan kärsi mies, nyt lapset on isänsä hylänneet ja me nauramme hänen yhteydenotoilleen koska niin surkea on mies nyt kun kuvitteli että tulemme innoissamme hänen uuden naikosen elämään. Mutta toisin kävi, kaikki hylkäsi miehen, viakka meihin oli kohdistettu isku.
Eipä ole tullut perheitä rikottua, ei muiden eikä omaa, olen ollut vain ja ainoastaan oman puolisoni kanssa yläasteiästä lähtien. Mutta kerrohan, voisiko joku sinut väkisin viedä miehesi tai lastesi luota, jos et heitä haluaisi jättää/pettää? Voisiko joku perheenrikkojamies estää sinua tapaamasta lapsiasi? Voisiko todella, täysin vasten sinun tahtoasi? Huhhuh! Jos ei, niin mietipä uudelleen... eiköhän se sinunkin miehesi vastaa aikuisena itse siitä kenen matkaan lähtee?
Minua ainakaan ei yksikään mies saisi jättämään perhettäni. Valinta on minun!
Toivottavasti et käytä tuhottomasti energiaa lastesi ja heidän isänsä välisen suhteen tuhoamiseen. En epäile, etteikö mies olisi ajattelematon mulkku ja ansaitse vihaasi, mutta hän on lastesi ainoa isä, puolet heidän juuristaan, ja panettelemalla isää lapsille rikot herkästi myös lasten identiteettiä.
Kyllä mies on ihan itse lasten ja minun välit tuhonnut! Etsii meitä parempaa muttei löydä.. heh, ja nyt kärsii enemmän kuin me.
Äläs nyt taas niin retostele.Tiedän kyllä yksinhuoltajaisiä,jotka tekee myös kahden ihmisen työt,jos ei ole äitiä perheessä,syystä tai toisesta.
Ei me äidit kuule olla sellaisia maailman napoja,kannattaisi joskus ihan tipahtaa maan pinnalle.
No, harmi että teillä kävi noin.
Meidän lapsella on maailman paras isä ja siksi haluamme häntä isänpäivänä muistaa. On hän sen ansainnut. :)
Älä muuta sano. Sillon kun lapset oli pieniä se oli kova isku meille, mutta nyt kun ovat aikuisia, ovat ymmärtäneet, että me emme olleet miehelle tärkeitä ja olimme taakka hänelle, joten mies valitsi vapaan naisen meidän tilalle.
Mies kärsii mutta se on ihan oikein.
Meillä lapsen oma isä tuskin juhlii isänpäivää, koska ei hän sitä velvollisuuttaan koskaan ole täyttänyt. Onneksi lapsellani nyt on isä, ei biologinen, mutta isähahmo, joka rakastaa ja välittää, on ollut enemmän läsnä kuin lapsen oma isä koskaan olikaan. Hänelläkin on lapsia jo ennestään. Hänelle toivotan mitä parhaimman isänpäivän, on hän sen ansainnutkin.
Eiköhän samalla unohdeta myös äitienpäivä. Eihän enää ole perinteisiä äitejä jotka elävät nyrkin ja hellan välissä. Miksi viettää tuollaisi aataminaikuisia juhlapäiviä? Eiköhän samalla poisteta kalenterista kaikki muutkin juhlapäivät niin ei tule eroperheille ongelmia.
Meillä vietetään kyllä isänpäivää vaikka isä ei samassa osoitteessa asukaan. Lapset antavat isälle tekemänsä kortit ja joskus ostavat jotain pientä lahjaa. Antavat ne jos menevät isän luokse isänpäivän aikaan tai sitten vievät isän työpaikalle ennen sunnuntaita. Myös uusi rakkaani saa nuorimmaisiltani itse tehdyn kortin ja teemme jotain hyvää ruokaa sunnuntaina. Onhan rakkaani miehenmalli ja isän korvike lapsille tässä meidän perheen arjessa. Vanhin lapsista muistaa vain isäänsä ja minusta se on aivan oikein. Jokainen lapsista saa muistaa sitä ketä haluaa.
Kaupallinen se on, sitä en kannata. Kuitenkin jos äitien päivää juhlitaan, pitää myös isän päivää juhlia.
Jokaisella lapsella on isä.
Muuten olen äiti.