- agnostikko ei usko jumalaan
- ateisti uskoo ettei jumalaa ole
- teisti usko että jumala on
eikös näin
- ateisti uskoo ettei jumalaa ole
- teisti usko että jumala on
eikös näin
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 52
Vanhimmat
Siinäpä se tulikin tiivistettynä.
- teisti uskoo, että jumala on
- ateisti ei usko, että jumala on
Periaatteessa kaikki ihmiset voidaan jakaa teisteihin ja ateisteihin. Agnostikko puolestaan on ihminen, joka uskoo, ettemme voi saada jumalasta todistetta suuntaan tai toiseen. On olemassa ateisteja agnostikkoja ja teisteja agnostikkoja. Yleisempi taitaa tosin olla ateisti agnostikko.
Ateismia on sitten heikkoa ja vahvaa ja kaikkea siltä väliltä. Esimerkiksi minä uskon (luulen tietäväni :), että Jumalaa ei ole olemassa. Sen sijaan en väitä tietäväni, etteikö jotain jumalaa voisi olla olemassa.
QUOTE: " agnostikko ei usko jumalaan" QUOTE
Agnostikko ei ota kantaa puoleen tai toiseen. Erotuksena jokamiehen varustukseen kuuluva metodologinen agnostismi.
QUOTE: "- teisti usko että jumala on" QUOTE
Teisti uskoo yhteen persoonalliseen jumalaan. Voi myös kutsua monoteismiksi.
Polyteisti uskoo moneen jumalaan
Henoteisti uskoo yhteen jumalaan kerrallaan.
Panteisti uskoo monismiin.
jne.
QUOTE: "- ateisti uskoo ettei jumalaa ole." QUOTE
A-teisti kieltää teismin ja teistisen/-set jumalakuvan/t.
Ateisti taas koettaa ajatella ja tulkita maailmaa ilman käsitettä jumala, jonka hän itse asiassa diskursiivisesti määrittelee vain teismin kautta pääasiassa ottamatta huomioon uskonnon muita ulottuvuuksia tai määritelmiä. Lisäksi jotkut ateistit ajattelevat pitkälti todistus -lähtöisesti: se, mitä ei voida todistaa, sitä ei voi olla olemassa. Tässä kohtaa nämä ateistit ovat syvästi rakastuneita uskovaisuuteen, joille jumala on syvää "rasistista" Toiseutta sortavaa varmuutta.
Mistä olet nuo quotet repinyt? Minähän en ole kirjoittanut niin kuin sinä väität minun kirjoittaneen. Onko liikaa vaadittu sinultakin, että vastaisit edes oikeaan viestiin?
sekä avaukseen että sinun viestiisi.
agnostismi tarkoittaa sitä, että jumalasta ei voida sanoa mitään, mutta ei se ole mikään kolmas vaihtoehto uskolle ja epäuskolle. 'A-' tarkoittaa kieltoa eli 'ei', ateismi tarkoittaa ei-teismiä, pitivät siitä uskovaiset tai eivät. Se on pelkkä sana, mutta militanttiuskovaisillehan sanat ovat propagandaa varten, ei viestintää varten.
QUOTE: "agnostismi tarkoittaa sitä, että jumalasta ei voida sanoa mitään, mutta ei se ole mikään kolmas vaihtoehto uskolle ja epäuskolle. 'A-' tarkoittaa kieltoa eli 'ei', ateismi tarkoittaa ei-teismiä, pitivät siitä uskovaiset tai eivät. Se on pelkkä sana, mutta militanttiuskovaisillehan sanat ovat propagandaa varten, ei viestintää varten." QUOTE
A-teisti terminä löytyy alan teoksista ja sillä kuvataan ajattelua, joka torjuu teistisen jumalakuvan. Se on hieman eri asia kuin ateismi, sanoitte te fundamentalistiateistiuskovaiset mitä tahansa, niin, teille uskovaisillehan sanat ovat vain itselleen/toislle valehtelua varten, ei mitään todellista keskustelua varten.
ateistit itse käyttävät itsestään. Miksi uskovaisten pitäisi määritellä ateismi, eihän ole ateistien tehtävä myöskään määritellä, mitä on usko Jumalaan. Sen verran kait suot ateisteille itselleen. On helpompi keskustella, kun tuntee toisensa ajattelua, niin ei tarvitse myöskään keskustella oman harhaluulonsa kanssa. Ateistit kait parhaiten tuntevat omaa ajatteluaan. Ja sanan ateisti merkitys on yksinkertaisesti ei-teisti.
Mitä helvettiä "teismi" -liite sitten tekee Teidän itsemäärittelyssänne? Ettekö voisi määritellä itseänne ei-mihinkään-uskovaisina sen sijaan, että määrittelette itsenne jumalan avulla? Jos ateisti on ei-teisti, niin merkitseekö se sitten sitä, että ateisti on sitten kaikkea muuta kuin teisti?
kaikkea muuta kuin "teisti", jos saan vähän lainata sanaanne.
Eli keskiverto ateisti uskoo ufoihin, horoskooppeihin, maasäteilyyn, kirliankuvaan, auroihin, henkimaailmaan, Buddhaan etc... Tulipa sekin nyt selville.
juuri tätä se tarkoittaa. Ateisti voi uskoa juuri kaikkiin noihin mainitsemiisi asioihin.
Enkä henkilökohtaisesti halveeraa yhtään mainitsemistasi uskomuksista.
nyt on siis kyse sanan ateismi merkityksestä, ei uskomuksista sen takana.
ateisti _voi_ uskoa mihin tahansa noista. Keskivertoateisti ei tosin välttämättä usko.
jos uskoo puolijumala Herakleeseen, niin on semiteisti. Mutta voiko asemiteisti olla syvemmin uskova kuin semiteisti?
voiko semiteisti olla myös semitisti? ;)
"Ja sanan ateisti merkitys on yksinkertaisesti ei-teisti"
Olet kyllä oikeilla jäljillä, mutta kuitenkin erehdyt, koska vaihtoehtoja on kolme(kysymyksessä asennoitumisessa jumalan olemassaoloon).
Ei-teisti viittaa nimittäin sekä ateistiin että agnostikkoon. Sekä agnostikko että ateisti ovat ei-teistejä: kumpikaan ei usko Jumalaan, toisin teisti.
Ei-teisti voi siis olla joko agnostikko tai ateisti. Agnostikko ja ateisti eivät kuitenkaan ole sama asia, kuten jotkut ajattelemattomat haluavat uskoa.
Nimenomaan Jumalan mahdollisen olemassaolon kieltäminen erottaa ateistin agnostikosta: agnostikko ei kiellä sitä, että jumala voisi olla olemassa; agnostikko ei kuitenkaan myöskään usko Jumalaan. Ateisti taas on -vanhan sanan mukaan - JUMALANKIELTÄJÄ. Jos ei-uskova taas ei kiellä Jumalan mahdollista olemassaoloa, on hän agnostikko, eikä ateisti.
Ateisti on siis jumalankieltäjä, eli hänen uskonsa on juuri vastakkainen kuin teistin.
Ateisti ei kiellä jumalan mahdollista olemassaoloa. Hän ei vain usko jumalaan.
Muistutan taas, että pysytään asian ytimessä !
agnostikko - Epäilee, kun on epävarma
ateisti - Kieltää, jumalan olemassa olon
teisti - Myöntää, jumalan olemassa olon
deisti - Epäilee, omaa myönteisyyttään ;)
Eli, näin se menee hyvät kieltäjät ja myöntäjät ;}
Vanha vitsi repriisinä, jospa Trubaduurikin oppisi asian kun sitä tarpeeksi usein toistelee :o)
- Deisti olettaa että jumala/jumalia on olemassa
- Teisti uskoo että jumala/jumalia on olemassa
- Monoteisti uskoo että yksi jumala on olemassa
- Kristitty uskoo että Jumala on olemassa
- Ateisti ei usko että yhtään jumalaa on olemassa
- Agnostikko ei ole vielä päättänyt uskooko vai ei
- Dementikko on jo unohtanut mihin uskoo vai uskooko mihinkään
Omat uskot löytyvät ylläolevasta listasta.
Myöntämiset, kieltämiset ja epäilyt ovat subjektiivisia kannanottoja jonkun muun uskoon tai ismiin.
...nähtäväksi jää, mitä muut ateistit ovat mieltä
esitesty näkemyksestä.
Siis ateisti on porukan ainoa tosi uskovainen ;)
Kristitty ei välttämättä usko jumaliin lainkaan, olet ehkä ottanut hieman liian vapaan tulkinnan
käyttöön.
>> Kristitty ei välttämättä usko jumaliin lainkaan >>
Samaa mieltä, en vain keksinyt parempaakaan sanaa uskovaa uskovaista kristittyä kuvaamaan.
Onko ehdotuksia ??
>> Siis ateisti on porukan ainoa tosi uskovainen ;) >> ????
Över mjället, järntråd tack !
näitä sanaleikkejä. Kun kuitenkin kristitty tarkoittaa kristinuskon tunnustajaa ja kristinusko on Kristuksen sovintokuolemaan perustuva uskonto, niin millä perusteella väitetään, että " kristitty ei välttämättä usko jumaliin lainkaan" ? - No, tosin tuo on kyllä sikäli väärin, että kristitty ei uskokaan jumaliin vaan vain yhteen Jumalaan.
Ei kai tarkoitus ole sellainen, että kukin voi selittää sanat, niin kuin itseä huvittaa?
Moni kristitty uskoo ainoastaan Kristukseen eikä jumalaan ollenkaan. Yleis-sivistäväksi tiedoksi
näin ohimenen. Eikä siinä mitään ihmeellistä ole, sillä Kristus itsekkin sanoo omin sanoin; joka ei usko minuun, niin uskokoon ainakin minuun Isääni, joka on minut tänne lähettänyt. Eikä tässä ole mitään tulkinnan varaa, puoleen eikä toiseen :)
En minäkään usko jumalaan enkä jumaliin, mutta
uskon kuitenkin Kristukseen ja meidän yhteiseen
Luojaan, taivaan Isään. Eli, selkisikö!
Näin kirjoitit ateistista > "Ateisti ei usko että yhtään jumalaa on olemassa" ,huomaa sana usko.
Voisi käyttää esim. tietää tai luulee tietävänsä,
että ei ole jumalaa/jumalia olemassa.
Onpa hyvinkin; Kristuksen tunnustava ihminen joka elää oman uskonsa varassa. Tämä on ns. pitkä versio.
>> ..ateisti on porukan ainoa tosi uskovainen >>
>> ..huomaa sana usko. >>
Ei minulla 'uskoa'-sanan kanssa ongelmia ole, ripilläkäyneellä tiedeuskovaisella. Sana 'ainoa' oli se joka meni yli hilseen ??
Kerro joskus mitä tarkoitat Kristususkollasi, se ei varmaan ole aivan muutamalla sanalla selitettävissä, ainakaan niin että minäkin siitä edes jotakin ymmärtäisin.
Ennen kuin tänne kirjoitan, tarkistan usein varmuuden vuoksi sanojen selitykset esim. Nykysuomen sanakirjasta tms., koska haluan olla tarkka enkä puhua vähän sinnepäin. Oletko nyt sitten sitä mieltä, että minun pitäisi hylätä kirjat ja ns. kirjaviisauteni ja kääntyä aina sinun puoleesi, kun minulla on suomen kielen kannalta jotain tarkistettavaa?
Eikö sinun uskontokäsityksesi mukaan Luoja, Herra, Isä ja Kaikkivaltias tarkoitakaan Jumalaa? Millä perusteella ajattelet, että moni kristitty uskoo ainoastaan Kristukseen eikä lainkaan Jumalaan?
Minusta olet hieman yksisilmäinen nyt, kun vedät johtopäätöksiä kaikkien kristittyjen puolesta,
siitä mihin he uskovat tai voivat uskoa. Ja jos tätä asiaa vie vähän pidemmälle, niin saattaa tulla vastaan jo ikäänkuin tilanne, jossa pyrit määrittelemään mihin ihminen saa kristinuskossa uskoa tai olla uskomatta. Minä keskittäisin sinuna, huomion vain mitä Kristus itse sanoo ja mitä Hän käskee/pyytää ihmisen elämänsä aikana tekevän ja toimivan, ollakseen hyvä, eheä ja rakastava taspainoinen uskova ihminen.
Minkä ihmeen takia sinun täytyisi kääntyä minun puoleeni, en ole Kristus enkä taivaan Isä.
Saat minun puolestania uskoa ihan mihin haluat
tai olla uskomatta.
Ei tarkoita jumalaa, sillä jumalat ovat pakana uskonnoista lähtöisin olevia kaiken palvonnan ja huomion keskipisteitä. Ja se sotii kristinuskon
perusperiaatteita vastaan aika hyvin vahvasti, sanoisinko jopa liian pahasti.
Kun elää kaikki aistit valppaana, kuuntelee ja katselee ihmisiä, niin voi vain päätellä, että heille jumalat ovat vieraita, mutta Kristuksen he kyllä tunnistaa sanoista ja teoista. Ja nyt täytyy muistaa se, että olen vain yksi elävä mielipide muitten mielipiteitten joukossa, tosin olen aika väkevä sellainen, mielipide.
mutta minä en sanonut omaa mielipidettäni, vaan Nykysuomen sanakirjan mielipiteen. Se kuitenkin on auktoriteetti tällaisissa suomen kieleen liityvissä asioissa. Jos et kyseistä 6-osaista opusta tunne, niin lainaa vaikka kirjastosta ja selaile sitä edes vähäsen.
Olen sanonut aikaisemminkin ja sanon taas kerran, että on vaikea keskustella sellaisten kanssa, joilla on suomen kielen sanoille ikiomia merkityksiä.
Minä en siis sanonut, millaisia kristityt ovat, vaan miten sana kristitty selitetään suomen kielen kannalta. Tulinko nyt ymmärretyksi?
Et sinä sentään niin ovela ole, etteikö kukaan huomaisi kun käytät apunasi "sanakirjaa" ja sen avulla käyt kimppuun kuin nälkiintynyt "susi".
Koittasit kasvaa aikuisen ihmisen mittoihin ja vasta senjälkeen tule käymään keskustelua kristinuskon syvimmästä olemuksesta ja uskosta.
Muuten kyllä arvostan yritystäsi olla ns. kettu.
Osaan kyllä itsekkin lukea sanokirjoja. Ja omat mielipiteeni tulkitsen ihan vain omien aivojeni avulla samoin kuin muidenkin mielipiteet.
Nyt sinulla on sanan "kristitty" merkitys vähän hämärtynyt. Kristinuskoon kuuluu se, että Jeesus oli Kristus ja yksi Jumalan kolminaisuudesta. Muut kaksi ovat Isä ja Pyhä henki. Nyt jos joku uskoo Kristuksen olemassa oloon, muttei siihen, että hän oli osa Jumalaa, hän ei ole kristitty.
Minä en nyt ala keskustelemaan siitä, mikä uskonto on oikeassa. Totuus on kuitenkin se, että ihminen, joka ei usko yhdenkään jumalan olemassa oloon, ei voi olla kristitty. Kristinuskon peruspilari kun on se, että Kristus on jumala - tarkemmin sanottuna yksi osa kolminaisesta Jumalasta. (Muistathan, että Jumala on jumala.)
Onhan maailmalla uskontoja, jotka tunnustavat Kristuksen, mutteivat silti ole kristinuskoja.
....tiettyä uskonnollista suuntausta.
Sinäkin kuulut niihin ihmisiin jotka tulevat selittämään mitä kristitty on tai mitä se ei ole.
Mutta et asiasta kuitenkaan tunnu mitään tietävän.
Kristitty, on sellainen ihminen, joka pienenä kastetaan ja otetaan jonkin kristinuskon edustaman kirkon/seurakunnan jäseneneksi lasten omien vanhempien päätöksen ja tahdon mukaan ja sitten virkaan vihitty pappi vahvistaa tuon asian krist. kirkollisin seremonioin ja protokollan mukaan. Ja senjälkeen nämä henkilötiedot viedään
kyseisen kirkkokunnan rekisteriin ja samalla nämä
tiedot myös siirretään valtion henk.rekisteriin, ainakin täällä suomessa.
Minä sanon vaan, voi teidän yksinkertaisuutta ja voi teitä yksinkertaisia. Opiskelkaa ahkerammin.
Sinun määritelmäsi mukaan minäkin olen kristitty, mutten oikeasti ole. Samoin sinun määritelmäsi mukaan ihminen, joka kastetaan pienenä ja otetaan seurakuntaan mutta joka myöhemmin vaihtaa vaikka islamilaisuuteen, on kristitty. Sen sijaan sinun määritelmäsi mukaan aikuisena uskoon tullut pakana, joka saa aikuiskasteen, ei ole kristitty. Sinun määritelmäsihän piti sisällään lapsikasteen.
Kannattaisiko sinun nyt vähän vetää henkeä ja miettiä, mitä olet tullut määritelleeksi.
"Ja omat mielipiteeni tulkitsen ihan vain omien aivojeni avulla samoin kuin muidenkin mielipiteet."
Jos ei yritäkään ymmärtää mitä toinen todella tarkoittaa, mitä järkeä on keskustelussa? Omat mielipiteet toki pitääkin tulkita omien aivojensa avulla, mutta kun niistä kertoo muille, on hyvä käyttää ilmaisuja, jotka muutkin ymmärtävät. Muiden mielipiteitä kuunnellessa taas pitäisi yrittää keskittyä ymmärtämään ja välttää omaa tulkintaa.
Ai jaahas, alat näpertelemään yksityiskohdilla. Esitin vain miten suomessa keskimäärin tullaan kristillisen yhteisön jäseneksi. Suomessa voi liittyä kristillisen kirkkokunnan jäseneksi kuka hyvänsä aikuinen, ihonväristä ja sukupuolesta riippumatta. Ja lapsien puolesta päättää lapsen omat vanhemmat tai lapsen virallinen huoltaja,
että kuuluko lapsi kristilleseen kirkkokuntaan.
Ja tämä koskee luonnollisesti protestanttista Ev.Luterilaista kirkkokuntaa sekä seurakuntaa.
Muilla kristillisillä kirkkokunnilla on omat
säännöt siitä kuka saa liittyä seurakunta
yhteyteen/jäseneksi.
Kristitty ihminen yleensä ottaen kuuluu johonkin kristilliseen kirkkokuntaan tai sitten hän vain edustaa kristillisyyttä omana itsenään, yksityisesti, ilmaisemalla sen muille.
Mutta se onko meistä kukaan uskovainen, onkin jo kokonaan toinen juttu.
Eiköhän ihmisen oma tulkinta ja näkemys sekä kokeminen ole kuitenkin se määräävä tekijä sen asian suhteen, onko/kokeeko olevansa, tietääkö kuuluvansa johonkin yhteisöön, kuten esim.
muslimi-, kristitty-, pakana-, hindu-, tai joku
muu, uskonnollisen tai aattelisen yhteisön jäsen
tai kannattaja. Ja tämä luonnolisesti koskee nyt täysivaltaisia ja täysissä järjissään olevia aikuisia ihmisiä, joilla on täydet itsemäärämis- oikeudet tallella.
Protokollat ja seremoniat ovat vain sen kyseisen yhteisön määrittelemät johonka liitytään.
Eihän tällä toisella keskustelijalla ollut omia mielipiteitä, hänen omien sanojensa mukaan. Hän lainasi ja tulkitsi vain jotakin sanakirjaa.
Kerro minulle mitä et ymmärrä, en ole ajatusten lukija.
Kommentoin lähinnä tapaa suhtautua keskusteluun yleisellä tasolla. Tällä toisella keskustelijalla oli ilmeisesti vaikeuksia seurata ajatustasi ja hän yritti palauttaa keskustelun normaaleihin, selvästi määriteltyihin käsitteisiin, jotka molemmat osapuolet voivat tarvittaessa tarkastaa.
Keskustelusta ei tule mitään, jos toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäistä. Tai molemmat puhuvat samasta asiasta eri sanoilla, tai eri asiasta samoilla sanoilla. Tässä tilanteessa sanakirja on hyvä tuomari.
En halua käydä kenenkään kimppuun. Minulla ei ole tarvetta siihen. Jos ymmärsit kuitenkin niin, niin olen pahoillani. Yritän olla entistä tarkempi sen suhteen, mitä ja miten puhun.
Olen ollut tarkka sanojen suhteen siksi, koska mielestäni ei voida puhua kunnon keskustelusta, jos toinen puhuu aidasta ja toinen aidanseipäästä. Kaipa tällaisilla keskustelupalstoilla on kuitenkin turha olla kovin tarkka sanojen merkityksistä.
Ihmettelen puheitasi susista ja ketuista. Henkilökohtaisesti minulla ei ole mitään sinua vastaan.
En itse keskustele kirjojen enkä kuolleitten kanssa ollenkaan. Enkä myöskään kuolleitten kirjailijoiden kanssa. Sanojen suhteen voi olla
kyllä tarkka, nehän voivat alkaa kapinoimaan suussa itsestään ja senjälkeen kieli onkin pahassa
pulassa.
ja kielen käyttäjien välillä on kaksisuuntainen vuorovaikutus. Sanakirja toimii kielenkäytön oppaana, mutta kieli muuttuu hiljalleen, ja sanakirjaa joudutaan uudistamaan muutokset huomioonottaen.
agnostikko - Epäilee, kun on epävarma
---------------------
pieleen meni, ja täysin!
Toki joku voi epäillä, mutta ei pelkkä epäily tee ihmisestä agnostikkoa!
Päinvastoin, agnostikko voi olla hyvinkin varma, että kysymys Jumalasta on pakko jättää auki; että kaikki muut vain yrittävät omaa epävarmuuttaan rauhoitella uskollaan (eli teistit ja ateistit)
Agnostismi tarkoittaa tiedollista suhdetta kysymykseen jumalan olemassaolosta. Tunteet -kuten epäily- taas ovat toinen asia.
Ateisti ei usko että yhtään jumalaa on olemassa
Sinänsä määritelmäsi on oikeassa. Tietoa Jumalan olemassaolosta ei kuitenkaan ole, joten ateistin vakaumus pohjautuu uskoon siitä, ettei yhtään Jumalaa ole; se juuri on agnostikon ja ateistin ero.
siitä, että on agnostisia teistejä ja agnostisia ateisteja?
Taidat Trubaduuri olla joko ihminen jolla on liikaa aikaa tai yksinkertaisesti i-di-oot-ti.
Amen.
Sivuhuomautukseni vanhaan keskusteluun... Kieli muuttuu, joten myös sanakirjat muuttuvat. Älä käytä Nykysuomen sanakirjaa kovin korkeana auktoriteettina, koska se on monilta osin jo vanhentunut. Meille kielitieteilijöille NS on "historiallinen" teos. Suomen kielen perussanakirja (1994) sen sijaan on päivittäinen työkalumme, josta uusi versio olisi jo tarpeen. Esimerkiksi ateistin määritelmä tulee luultavasti ja toivottavasti muuttumaan. :)
Siinä olet kyllä oikeassa, että ihmiset keksivät sanoille uusia merkityksiä tai ymmärtävät ne itselleen sopivimmalla tavalla. Keskustelu ei voi edetä ilman yhteistä kieltä ja termistöä. Tällä palstalla käytetään turhankin paljon aikaa pelkästään käsitteiden määrittelemiseen ja niistä väittelemiseen, vaikka jokainen voisi tarvittaessa tarttua uusimpaan perus-, tieto- tai sivistyssanakirjaan. No, kukin sanailkoon tyylillään (tai tyylittä). ;)
... vielä yksi
- ignostikko uskoo että koko kysymyksellä ei ole mitään väliä.
http://tampere.vapaa-ajattelijat.fi/pakanasanomat/2003-1/ateismi.htm
Ateismin vapaa-ajattelijat määrittelevät jumaluskon puutteeksi, ja se osuu naulan kantaan. On aivan sama sille, miten sana on joskus ymmärretty; nykyään se ymmärretään juuri näin.
Uskovat haluavat määritellä ateismin uskonnoksi, koska he haluavat osoittaa, että ateistit keskustelevat Jumalan olemassaolosta samoin argumentein kuin uskovat: Raamatusta lähtien. Että ateistit määrittelevät itsensä suhteessa Raamatun Jumalaan. Näinhän ei suinkaan ole.
Toisaalta väitteellä pyritään loukkaamaan ateisteja, aivan samoin kuin homokammoisia loukataan väittämällä heitä piilohomoiksi.
#Ateismi on jumalauskon puuttumista#
Tämä on valitettavasti virheellinen määritelmä ateistista; ei se, että uskoa jumalaan ole, tee kenestäkään ateistia.
Esim joillain "alkukantaisilla" kansoilla ei ole mitään Jumalaa; he eivät ole koskaan sellaisista kuulleetkaan. Saattavat tosin palvoa esi-isien henkiä tai jotakin puunpalaa, mutta mitään jumala-kä'sitettä ei heillä ole.
(joillain kansoilla tietysti on jumala, mutta nyt puhuinkin sellaisesta kansasta, jolla ei ole))
Ovatko nämä nyt sitten ateisteja?
Vastaus: eivät todellakaan ole. Ollakseen ateisti, täytyy nimittäin asettua vastahankaan tesimin kanssa, joka on siis ensin.
Ateismihan on syntynyt vasta teismin jälkeen: ensin oli uskoa -teismiä, jokonkin jumalaan, sitten tuli joku, joka asettui vastustamaan tätä uskoa: teismin kieltäjä, eli ateisti.
On älytöntä puhua ateistista ilman suhdetta teismiin; ilman teistiä ei ole ateistiakaan: ottaahan ateisti juuri vastakkaisen kannan kysymykseen jumalasta kuin teisti.
Ateisti on siis teistin vastakohta.
Agnostikko taas ottaa tiedollisen suhteen asiaan:
agnostikko vaan toteaa tosiasian: ei ole mitään tietoa, minkä varaan voisin oman käsitykseni rakentaa; niinpä en ota mitään kantaa koko asiaan.
Jokainen väite Jumalan olemassaolon suhteen on uskonvarainen; ihan sama, onko se ei-uskoa vai uskoa.
Jostain syystä ne nykyajan ateistit, jotka ovat tottuneet pitämään itseään ateistina, eivät halua myöntää tosiasioita näistä yksinkertaisista asioista, vaan yrittävät teeskennellä ateisminsa agnostismiksi.
Se ei onnistu, koska agnostismi on ainoa suhtautumistapa, jossa ei uskota jumlasta yhtään mitään.
Toistan: Jokainen väite Jumalan olemassaolon suhteen on uskonvarainen; ihan sama, onko se ei-uskoa vai uskoa.
"Ateismihan on syntynyt vasta teismin jälkeen: ensin oli uskoa -teismiä, jokonkin jumalaan, sitten tuli joku, joka asettui vastustamaan tätä uskoa: teismin kieltäjä, eli ateisti."
Väärin. Ensin ei ollut uskoa jumaliin, koska ei ollut edes käsitettä jumala, eikä ketään höpöttämässä jumalasta. Kun sitten jotkut keksivät jumalan, eivät jotkut siihen todisteiden puutteessa nähneet mitään syytä uskoa.
Niin se on.
Mihin kategorisoit minut, kun mielestäni jumaluuksia ei ole määritelty kunnolla, ja esimerkiksi kristittyjen Jumalan käsitettä ruotiessaan ei lopulta pääse mihinkään järkevään tulokseen? En oikein voi sanoa kieltäväni tuollaista, yhtä hyvin voisin kieltää zyxxyn olemassaolon tietämättä mikä se zyxxy oikein on.