Historiasta on vaikea löytää sellaista aikaa, jolloin väestön toimeentulomahdollisuudet eivät olisi ratkaisseet sen, miten maa makaa ja missä ihmiset ovat. Poikkeukseksi voidaan varmaan lukea sota-aika, joka oli poikkeusoloaikaa kansakunnan taistellessa olemassaolostaan. Muuten on yleensä menyt aina talous edellä.
Kepulaisilta tämä ikiaikainen totuus tuppaa unohtumaan. Kepu haluaa taistella tätä perustotuutta vastaan. Se on melkein kuin uhmaisi painovoimaa ja uskoisi, että pelkästään hyppämällä pääsee avaruuteen.
Silloin kun suomalaisten toimeentulo oli riippuvainen metsästyksestä ja kalastuksesta, tarvittiin mm. suuria erämaita metsästyksen onnistumiseksi. Kovin suurta väestöpohjaa ei näillä tavoilla voitu elättää. Maatalous loi uusia mahdollisuuksia elättää suurempi väestö. Siinä vaiheessa kaikki maa piti ottaa käyttöön ja väestön hajaantuminen maan eri osiin oli perusteltua. Mentiin talous edellä.
Sitten tuli keksintöjen aikakausi ja alkoi teollistuminen. Se tarkoitti väestön keskittymistä tehdaspaikkakunnille. Jälkiteollisessa kaupankäyntiin, palveluihin ja teollisuuteen perustuvassa yhteiskunnassa markkinoiden suuruudella ja läheisyydellä alkoi olla entistä suurempi merkitys. Väestön keskittyminen jatkui. Mentiin siis talous edellä jälleen kerran. Ihminen haluaa tulla toimeen ja on valmis sen vuoksi lähtemään leivän perään eikä jää odottamaan, että joku toisi leivät hänen suuhunsa. Kepulaisuus tätä kuitenkin odottaa ja vaatii.
Se että talous menee edellä ja me ihmiset sen perässä, ei välttämättä ole aina mukavaa. Mukavinta olisi varmaan jäädä sijoilleen ja odottaa, että joku toisi sen leivän suuhun.
Väestön keskittyminen on siten seuraus talouden rakenteellisista muutoksista. Eivät ihmiset ilman sitä olisi muuten vaan keksineet muuttaa asumaan lähelle toisiaan samoille paikoille. Jos Kepu keksii järkevän keinon siihen, että joku tuo meille leivän suuhun asuimmepa missä vaan, niin toki sitä voidaan silloin tehdä niin. Vielä ei sellaista hokkuspokkustemppua ole keksitty. Kepulaiset asettavat maaseutu ja kaupunkasumisen vastakkain ymmärtämättä lainkaan, ettei siinä ole kyse mistään perusteettomasta asuinpaikkavalinnasta kyse. Talous edellä on menty ja ihmiset ovat menneet toimeentulon perässä. Tästä yksin on kyse.
Mennään talous edellä
5
74
Vastaukset
- globalisti
Joo, Suomen työtätekevä kansa muuttaa ilomielin Kiinaan.
Ei muuta niin kauan kun Suomessa riittää työtä. Suomen ei tulekaan ottaa mallia eteläisen Euroopan maista, jotka eivät ole pyrkineet kehittymään. Suomen menestyksen perusta on panostus koulutukseen. Kepu haluaisi meistä Kreikan, mistä ihmiset ovatkin valmiit muuttamaan pois yhä hanakammin.
Meidän ei tarvitse muuttaa Kiinaan vaan sen sijaan me valmistamme tuotteita, jotka menevät kaupaksi mm. Kiinaan. Hyviä esimerkkejä tällaisista yrityksistämme ovat Kone, Cargotec, Konecranes ja Nokia. Tämänkaltaisiin korkean osaamisen vientiyrityksiin meidän tulee jatkossakin panostaa. Niin tekee myös toinen euromaa eli Saksa.Valitettavasti nykyinen hallitus ei ole kanssasi samaa mieltä, vaan on ottanut tavoitteekseen karsia koulutuksen määrärahoja. Opetusministeri Jukka Gustafssonin tappolistalla näyttää olevan erityisesti ne ammattikorkeakoulujen yksiköt, jotka ovat luoneet toimivia yhteistyömuotoja yksityisten yritysten kanssa, mikä kaikkein parhaiten varmistaisi yritysten kehityksen ja kilpailukyvyn kansainvälisillä markkinoilla. Samalla tietysti työllisyydenkin.
Nykyhallituksen koulutuspolitiikalla käy kuten katsauksessasi arvioit itsekin - väestö keskittyy talouden perässä Kiinaan.
- Osmium 76
Sekojokelluksesi vain vahvistaa käsitystä hulluudestasi. Mene punikki vaikka Niuvanniemeen, kyllä ne siellä sitten hoitaa eteen päin. Olet säälittävä tollo.
Kirjoituksesi on pääosin tosi, vaikka Suomenhistoria on aikalailla poikkeuksellinen. Mikäli ihmiset voivat vapaasti muuttaa ja hankkia elämisen edellytykset, silloin tietenkin muutetaan taloudellisten edellytysten mukaisesti. Suomi kuitenkin pakko asutettiin aikoinaan Ruotsinvallan aikoihin, Kustaa Vaasan käskystä. Hajanainen asujaimistomme perustuu oikeastaan tähän. Koska muuttamaan pakotetut herättivät luonnollisesti vihamielisyyttä ihmisissä, jotka olivat tottuneet käyttämään erämaita hyödykseen, porotalous, metsästys, kalastus ja marjojen poiminnan tapaisesti, niin seurauksena oli ns. raippasodaksi (Kainuussa) kutsuttu ajanjakso. Erämaamme on siis asutettu muiden syiden vuoksi kuin kansalaisten talouden.
Länsimaissa on varsin tyypillistä se, että kylää ympäröivät viljelysmaat ja sosiaalinen kontakti on varsin tiivis. Suomessa ei kyläyhteisöllisyyttä ole päässyt luontevasti syntymään, naapurit ovat maaseudulla kaukana, koska tilaa ympäröivät omat viljelysmaat ja metsät. Hajallaan asuminen ei ole talouden kannalta järkevää, mutta historian valossa varsin ymmärrettävää.
Muuten olen samaa mieltä siitä, että nykyisin muutot maamme sisällä, perustuvat pääosin taloudellisiin tekijöihin, toisin etenkin nuorten naisten kohdalla myös sosiaalisiin.
Maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelu on poliittisesti tarkoituksenmukaista Keskustapuolueelle, tämäkin on totta. Keskustapuolue on kuitenkin tehnyt varsin mittavan työn maaseudun autioittamiseksi, pyrkimykset suurempiin tilakokoihin, autioittavat maaseutua ja samalla vähentävät kriisivalmiutta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1291343
- 100861
- 75693
- 50587
Koillis motor
Kyllä on mennyt palvelu alas ku lehmänhäntä, sovitut asiat ja luvatut soitot pitää hoitaa eikä tehä oharia, täysin tumpa12493ABC: n kahvilan uusi nimi matkimalla
Kahvia ja virvokkeita myytiin aikoinaan ÄKKI-VANNIN KAHVILASSA Haapavedellä ja paikalliset sanoivat sitä haussia "Tuhann40474Kylillä ei ole näkynyt? Missä luuraat nainen?
Olisit soittanut mulle nainen. Oltais voitu nähdä vaikka laavulla. Miksi pelkäät minua? Eihän siinä ole mitään järkeä. m153451Tehdäänkö tänään toiveista totta?
Poikkea tänä illasta siinä lähellä ja annetaan silmien puhua ja sen jälkeen puhu sinä lopulta mitä ajattelet..30407Rydman sivuutti mutupohjalta asiantuntija-arviot tutkimusrahoitusta myönnettäessä
Onko Rydman sopiva tai kykenevä toimimaan ministerinä? Ei ole. Ministerit ovat joutuneet puhuteltaviksi vähemmästäkin;175384- 25381