80-luvulla esiintyi huijauksia, joista käytettiin nimitystä penniosake. Penniosakehuijauksessa osakkeeseen liitettiin jokin kiehtova mahdollinen tulevaisuuden tapahtuma, jonka takia penniosakkeen potentiaali oli valtava. Sijoittavat ostivat tulevaisuuden lupauksia. Tulevaisuuden tapahtuman väitettiin johtava osakkeiden myyntiin suurella voitolla.
Penniosakkeisiin liittyi matemaattinen temppu, jotka ovat tyypillisiä kaikille pyramidihuijauksille. Penniosakehuijauksessa matematiikka esitettiin tarjousesitteessä, joka lähetettiin kaikille investoijille, mutta jotka yleensä sivuuttivat esitteen tai eivät ymmärtäneet sitä. Penniosakehuijaukset toimivat parhaiten nousubuumissa, jolloin kaikki tuntuu olevan mahdollista. Ihmiset investoivat toivoon, joten miksi kahlata läpi esitteen monimutkainen teksti?
Miljoonia osakkeita laskettiin liikkeelle, mutta oikeastaan vain 20 % myytiin yleisölle. Yksi tai useampi ihminen hallitsi loppua 80 %, vaikka he olivat sijoittaneet vähän tai eivät ollenkaan omaa rahaa. Tämä takasi massiiviset voitot sisäpiirille ja esti niitä, jotka todellisuudessa sijoittivat rahansa, sekaantumasta asioihin.
Osakkeet myytiin muutamalla pennillä kappale. Investoijat luulivat, että tämä on todella halpaa ja että he tekivät hyvät kaupat. Väittäjä väitti, että hinta voi nousta euroon!. "Tämä yhtiö sulautetaan pian toiseen yhtiöön, jolla on räjähdysmäinen kasvupotentiaali. Tämä on elämäsi tilaisuus!"
Jos yrityksen pankkitilillä olevat rahat jaettiin liikkeellä olevien osakkeiden kokonaismäärällä, osakkeen todellinen arvo paljastui olevan ehkäpä vain 1/20 osa pennistä, kaukana hyvästä kaupasta. Itse asiassa investoija osti osakkeen, joka oli vahvasti ylihintainen. Ne sisäpiiriläiset, jotka omistivat 80 % osakkeista, tulivat äkkiä rikkaaksi. Jos 5 000 000 euroa osakkeita myydään 5000 sijoittajalle, jokaiselle noin 1000 eurolla, niin päivä myynnin jälkeen sisäpiiri nettoaa 4 000 000 euroa (80 % yrityksen nettovarallisuudesta).
Aivan kuin verkostomarkkinoija, joka on liittynyt huonoon bussnekseen, ellei hän pysty värväämään useita muita alapuolelleen ja ansaitsemaan heidän menetyksillään, penniosakeinvestoijan voi pelastaa epäonnistumiselta, jos hän onnistuu syöttämään osakkeet voitolla toiselle hänen jälkeensä tulevalle investoijalle, osakevälittäjien piireissä tätä kutsutaan "suurempi typerys" teoriaksi.
Penniosakesysteemi toimii saamalla investoijat tekemään suhteellisen pieniä investointeja yleensä 500 tai 1000 euroa. Jos viisituhatta ihmistä tarvittiin ostamaan osakkeet yhdellä pennillä osake, niin tarvitaan 10 000 ihmistä lisää tekemään samansuuruinen investointi, kun osakkeen hinta on kaksi penniä. Pyramidin alapään pitää jatkuvalla syötöllä kasvaa.
Onneksi penniosakehuijauksia ei enää kaksikymmentä vuotta myöhemmin esiinny.
Vai?
Penniosakkeisiin liittyi matemaattinen temppu, jotka ovat tyypillisiä kaikille pyramidihuijauksille. Penniosakehuijauksessa matematiikka esitettiin tarjousesitteessä, joka lähetettiin kaikille investoijille, mutta jotka yleensä sivuuttivat esitteen tai eivät ymmärtäneet sitä. Penniosakehuijaukset toimivat parhaiten nousubuumissa, jolloin kaikki tuntuu olevan mahdollista. Ihmiset investoivat toivoon, joten miksi kahlata läpi esitteen monimutkainen teksti?
Miljoonia osakkeita laskettiin liikkeelle, mutta oikeastaan vain 20 % myytiin yleisölle. Yksi tai useampi ihminen hallitsi loppua 80 %, vaikka he olivat sijoittaneet vähän tai eivät ollenkaan omaa rahaa. Tämä takasi massiiviset voitot sisäpiirille ja esti niitä, jotka todellisuudessa sijoittivat rahansa, sekaantumasta asioihin.
Osakkeet myytiin muutamalla pennillä kappale. Investoijat luulivat, että tämä on todella halpaa ja että he tekivät hyvät kaupat. Väittäjä väitti, että hinta voi nousta euroon!. "Tämä yhtiö sulautetaan pian toiseen yhtiöön, jolla on räjähdysmäinen kasvupotentiaali. Tämä on elämäsi tilaisuus!"
Jos yrityksen pankkitilillä olevat rahat jaettiin liikkeellä olevien osakkeiden kokonaismäärällä, osakkeen todellinen arvo paljastui olevan ehkäpä vain 1/20 osa pennistä, kaukana hyvästä kaupasta. Itse asiassa investoija osti osakkeen, joka oli vahvasti ylihintainen. Ne sisäpiiriläiset, jotka omistivat 80 % osakkeista, tulivat äkkiä rikkaaksi. Jos 5 000 000 euroa osakkeita myydään 5000 sijoittajalle, jokaiselle noin 1000 eurolla, niin päivä myynnin jälkeen sisäpiiri nettoaa 4 000 000 euroa (80 % yrityksen nettovarallisuudesta).
Aivan kuin verkostomarkkinoija, joka on liittynyt huonoon bussnekseen, ellei hän pysty värväämään useita muita alapuolelleen ja ansaitsemaan heidän menetyksillään, penniosakeinvestoijan voi pelastaa epäonnistumiselta, jos hän onnistuu syöttämään osakkeet voitolla toiselle hänen jälkeensä tulevalle investoijalle, osakevälittäjien piireissä tätä kutsutaan "suurempi typerys" teoriaksi.
Penniosakesysteemi toimii saamalla investoijat tekemään suhteellisen pieniä investointeja yleensä 500 tai 1000 euroa. Jos viisituhatta ihmistä tarvittiin ostamaan osakkeet yhdellä pennillä osake, niin tarvitaan 10 000 ihmistä lisää tekemään samansuuruinen investointi, kun osakkeen hinta on kaksi penniä. Pyramidin alapään pitää jatkuvalla syötöllä kasvaa.
Onneksi penniosakehuijauksia ei enää kaksikymmentä vuotta myöhemmin esiinny.
Vai?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tuo oli kyllä aika hienosti saatu kuullostamaan WGI:n patentoimalta osakepeliltä. Tuossa on kuitenkin se virhe, että WGI:n (toisin kuin penniosake) hinta liikkuu koko ajan ja kun uusia maita aukeaa (kuten kohta kiina ja usa) niin silloin alkaa tilit paukkumaan.
Ja sitten todellisuus:
Netti nykyisin helpottaa ko. huijauksen tekemistä. Pahin tässä on vielä se, että ne jotka tietää että homma on huijausta, tekevät sen siksi että ovat sitä porukkaa joka siinä tienaa. Ne muut ei sitten usko että kyseessä on huijaus, ei vaikka kuinka näkisivät sen itse. Vaikeinta on hyväksyä se, että leikkiessään businessmiestä/naista tuli kusetetuksi ja kun tajuaa että taisin olla tyhmä, menee sisäiset kiellot päälle: Ei ole totta, ei minua voida kusettaa koska minä olen kuitenkin niin fiksu että näin tilaisuuden ja osasin ottaa siitä kiinni.
Puupää sinä olet!
Penniosakehuijaukset perustuvat siihen, että ostaja ei lue tai ymmärrä antiesitettä. Koska WGI:n osakeet ovat leikkipelin osakkeita eivätkä siis osakkeita lainkaan, niin kirjoitus ei koske WGI:tä. WGI ei ole jukaissut antiesitettä.
WGI:llä ja penniosakeilla on se yhteistä, että kummankaan taustalta ei löydy reaalivakuutta.
Joo. Mistä noita senttejä oikean tulee...?