Esimerkiksi Vantaalla suomenkielisen tekstin fonttikoko olisi 87 yksikköä ja ruotsinkielisen 3 yksikköä.
Näin kaikki konkreettisesti näkisivät jokapäiväisessä elämässään, kuinka aitoa ja luonnollista kaksikielisyys kussakin kaupungissa on.
Näin kaikki konkreettisesti näkisivät jokapäiväisessä elämässään, kuinka aitoa ja luonnollista kaksikielisyys kussakin kaupungissa on.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Koko Suomea kattavissa kylteissä tämä tarkoittaisi, että suomenkieliset kyltit olisivat 92 senttiä korkeita ja ruotsinkieliset viiden sentin korkuisia. Se kyllä kuvastaisi sitä todellisuutta jossa eletään oikein mainiosti.
Tässä on mallia Espoosta missä aluekirjaston johtaja on rkp:läinen:
http://ryyti.blogspot.com/2009/02/suomen-kieli-ahtaalla-suomessa.html
Hyvä ehdotus, mutta toiseen suuntaan mennään monessa paikassa.
Helsingin joku lautakunta päätti poistaa Itäsalmi-nimen Östersundomin kylteistä!
Sipoo oli suomenkielisen nimen joutunut siihen lisäämään, kun se muuttui suomenkielisenemmistöiseksi. Sipoossa on n. 40% suruja.
Lähes yksikielinen Helsinki( 6% suruja) sen sijaaan poisti suomenkielisen nimen.
Voiko alemmaksi enää suomalaispäättäjien ruotsalaisuusnöyristely mennä!
Nostetaan kieliraja normaaliksi 20%:ksi ja katukylttiongelma ratkeaa lähes tyystin.
Kaksikielisyys tuleee koskemaan vain muutamaa suurkuntaa tulevaisuudessa.
Kaikki muut ovat suomenkielisiä.