Kuinka syvälle malja uppoaa?

hmmmmmph

Meillä on matikan kotikokeessa tehtävä, jossa on ensin pitänyt selvittää pyörähdysparabeloidin muotoisen maljan tilavuus ja massa ja sitten pitäisi laskea, kuinka syvälle kappale uppoaa, kun sen laittaa veteen kellumaan. Maljan materiaalin tiehys on tunnettu (lähellä veden tiheyttä) ja massan olen laskunutkin jo. En millään muista, miten tällaisia laskuja lasketaan... Arkhimedeen lakia kai tässä pitäisi jotenkin soveltaa?

Olisin kiitollinen kaikesta avusta!

10

1507

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Jukk4
    • arkkime

      Sinun olisi pitänyt saada maljan tilavuudelle kaava: V=pii*r^2*h/2.

      Arkhimeden lain mukaan kappaleeseen kohdistuu noste, joka on sen syrjäyttämän vesimäärän paino, eli N=roo(vesi)*g*V.
      Kun se kappale kelluu, niin noste on yhtä suuri kuin kappaleen paino mg.

      mg=roo(vesi)*g*pii*r^2*y/2, ja tuosta ratkaistaan y, joka on kappaleen veden alla olevan osan korkeus, eli niin syvälle se uppoaa.

      Jos se paraboloidi on kuitenkin annettu esim. halkaisija ja korkeus, on siitä ensin muodostettava paraabelin yhtälö y=ax^2, joka sitten pyörähtää y-akselin ympäri.
      Tuohon yhtälöön pitää ensin sijoittaa x=r ja y=h, jolloin saadaan h=ar^2=>a=h/r^2.

      Paraabelin yhtälö on y=h/r^2*x^2, ja tämä nyt pyörähtää y-akselin ympäri matkalla
      0---h.
      Tilavuus on V=pii*int 0-----h (yr^2/h)dy, ja tuosta tulee V=pii*h^2r^2/(2h)=½*pii*h*r^2

      • Niin...

        Mutta eikö samaan pääse vähän helpommin, jos paraabeli on y=x^2, niin tilavuus on int 0...h pii*y*dy -> ½*pii*h^2


    • arkkime

      Periaatteeltaan ratkaisu on: tilavuus on int 0....h pii*x^2*dy, ja tuohon
      sijoitetaan paraabelin yhtälöstä ratkaistu x^2. Silloin kun paraabeli on y=x^2 tulee tuo
      int 0...h pii*y*dy -> ½*pii*h^2.

      Tuo pätee vain erikoistapaukselle y=x^2, eli h=r^2

      Jos paraabeli on kuitenkin y=ax^2 tulee: x^2=y/a, ja tilavuus on int 0...h pii*y/a*dy -> ½*pii*h^2/a, ja koska a=h/r^2, niin ½*pii*h*r^2.

      • Hmmm !

        Kerrotko jonkun pätevän syyn miksi tilavuuden kaava täytyisi saada kahden muuttujan funktioksi, varsinkin kun ovat toisistaan riippuvia.
        Miksi sotkea selvää asiaa , jos tarkoituksenmukaisuus vaatii tilavuuden mm. x.n funktiona, niin se, mutta tässä riittää että V=½*pii*h^2/a eikä mitään muuta !


      • arkkime
        Hmmm ! kirjoitti:

        Kerrotko jonkun pätevän syyn miksi tilavuuden kaava täytyisi saada kahden muuttujan funktioksi, varsinkin kun ovat toisistaan riippuvia.
        Miksi sotkea selvää asiaa , jos tarkoituksenmukaisuus vaatii tilavuuden mm. x.n funktiona, niin se, mutta tässä riittää että V=½*pii*h^2/a eikä mitään muuta !

        Se syy oli ihan siinä alussa lauseessa: "Jos se paraboloidi on kuitenkin annettu esim. halkaisija ja korkeus". Niin sen kuvittelen annetun.


      • Höh ! !
        arkkime kirjoitti:

        Se syy oli ihan siinä alussa lauseessa: "Jos se paraboloidi on kuitenkin annettu esim. halkaisija ja korkeus". Niin sen kuvittelen annetun.

        Eihän tuossa oo mitään järkee, ei paraboloidia voi määritellä noilla suureilla .
        Parabelin yhtälö on tunnettava jos yleensä tilavuutta halutaan haarukoida ja sen jälkeen säde ja korkeus ovat toisistaan riippuvia eli jompi kumpi riittää.
        Kaikki muu on turhaa asian sotkemista tai ymmärryksen puutetta.


    • fghf

      Paraabelin yhtälö saadaan kolmella pisteellä, ja kun kulhon huippu laitetaan origoon, pisteet ovat (-r, h), (0, 0) ja (r, h), jossa r on suurin säde ja h korkeus. Integroimalla saadaan tilavuus. Taulukkokirjassa on kuitenkin kaava V=1/2*pi*r^2*h, joten sitä varmaan voi käyttää suoraan.

      • Niinkin

        Tuo kaava on parabelille jonka yhtälö on y=x^2
        Paraabeli on yleisessä muodossaan y=ax^2 bx c
        On hyvä katsoa mitä kaavaa katsoo silloin kun tällaiseen täytyy hakea valmista apua.


      • jaaaei
        Niinkin kirjoitti:

        Tuo kaava on parabelille jonka yhtälö on y=x^2
        Paraabeli on yleisessä muodossaan y=ax^2 bx c
        On hyvä katsoa mitä kaavaa katsoo silloin kun tällaiseen täytyy hakea valmista apua.

        Vertaillaan näitä kaavoja, ja tehdään uusikin kaava:
        http://www.aijaa.com/v.php?i=003499006177.jpg

        Sitten kun lasketaan tätä varsinaista kysymystä, eli kuinka syvälle R-säteinen ja H-korkuinen malja uppoaa, niin käyttökelpoinen kaava on: V=pii*R^2/(2H)*h^2.

        Nyt: roo(vesi)*g*V=mg=>h=Sqrt((2Hm/(roo*pii*R^2))


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin

      Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http
      Maailman menoa
      276
      4712
    2. Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi

      se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?
      Maailman menoa
      134
      3050
    3. Miten löydän sinut

      Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit
      Ikävä
      45
      2914
    4. Miksei Björn Wahlroos jaa rahaa köyhille?

      Esimerkiksi Nordean tiloissa? Vai tuovatko ne köyhät hiekkaa marmorilattioille ja siksi ei pysty mursunviiksi pystyyn k
      Maailman menoa
      36
      2892
    5. Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla

      Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?
      Heinola
      77
      1826
    6. Vaikea tilanne

      Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te
      Ikävä
      106
      1684
    7. Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?

      Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn
      Maailman menoa
      28
      1521
    8. Milloin kaivatullasi

      .. on nimipäivä?
      Ikävä
      61
      1448
    9. Kehtaisitko näyttäytyä

      kaivattusi seurassa?
      Ikävä
      97
      1322
    10. Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!

      Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En
      Maailman menoa
      227
      1222
    Aihe