YK:n raportti paljastaa Yhdysvaltain ja NATO:n valheet
Tammikuun neljäntenä päivänä julkaistu YK:n Ihmisoikeusneuvoston raportti tekee Libyasta paljastuksia, jotka saattavat kyseenalaiseen valoon Yhdysvaltain ja NATO:n väitteet Libyan väitetyistä ihmisoikeusloukkauksista.
Ennen kuin Yhdysvallat ja NATO aloittivat Libyan pommitukset, Yhdistyneet Kansakunnat aikoi palkita Muammar al-Gaddafin sekä Libyan ihmisoikeussaavutuksistaan. Kyseessä on sama mies, Gaddafi, jonka Yhdysvallat ja NATO ovat kuukausien ajan väittäneet olevan "brutaali diktaattori". YK tunnusti hänen edistäneen maansa ihmisoikeustilannetta.
YK:n oli tarkoitus palkita Libya ja Gaddafin hallinto maaliskuun lopussa. Olisivatko he olleet palkitsemassa miestä, joka on "brutaali diktaattori", kysyy Dennis South. Hänen johtopäätöksensä on, että media, NATO ja Yhdysvaltain hallitus ovat levittäneet Gaddafista ja Libyasta pelkkiä valheita.
– Ei yllättävää mutta tyrmistyttävää, hän toteaa. Vielä tyrmistyttävämpää on se tosiasia, että kerta toisensa jälkeen yhdysvaltalainen yleisö mitään kyseenalaistamatta uskoo joka ikisen "uutismedian" sanan.
Kiinnitettäköön erityistä huomiota Yleiskokouksen raportin seuraavaan virkkeeseen: "Useat delegaatiot myös huomioivat kunnioituksella maan omistautumisen ihmisoikeuksien kannattamiseen perusasiana."
Raportin alaviitteessä on mukana lista maista, jotka ovat kehuneet Gaddafia ja Libyan suurta sosialistista arabikansantasavaltaa tukeakseen Yleiskokouksen Ihmisoikeusneuvoston päätöstä myöntää Gaddafille palkinto. Maihin kuuluvat:
Tanska, Kiina, Italia, Alankomaat, Mauritania, Slovenia, Nicaragua, Venäjä, Espanja, Indonesia, Ruotsi, Norja, Ecuador, Unkari, Etelä-Afrikka, Filippiinit, Malediivit, Chile, Singapore, Saksa, Australia, Kazakhstan, Latvia, Angola, Nigeria, Kongo, Burundi, Sambia, Ruanda, Burkina Faso, Senegal, Norsunluurannikko, Djibouti ja Zimbabwe.
Jos on kiinnittänyt lainkaan huomiota uutisiin, voi huomata tuolla listalla olevan sellaisia maita, jotka yht'äkkiä käänsivät takkinsa ja alkoivat tukea NATO:n ja Yhdysvaltain aggressiota Libyaa vastaan.
– Mistä syystä? Mistä muustakaan? Rahan vuoksi, toteaa South. Se on aina ratkaiseva tekijä, eikä ole epäilystäkään siitä, etteikö sitä kaikkea joskus tulevaisuudessa paljastettaisi. Samoin paljastettiin Yhdysvaltain hallituksen valheet, joita se kertoi kansalleen ja maailmalle Irakin "joukkotuhoaseista".
Nuo samat maat tukivat Gaddafin palkitsemista ihmisoikeuksien hyväksi tehdystä työstä tarkasteltuaan huolellisesti libyalaista yhteiskuntaa, mutta sitten ne antoivat tukensa Libyan vastaiselle sodalle ja Gaddafin syrjäyttämiselle.
– Mitä on siis tämä puhe "brutaalista diktaattorista"? South kysyy.
Ketä siis uskomme? Mediaa, joka on kertonut meille kuukausien ajan, että Gaddafi on "brutaali diktaattori", vaiko Yhdistyneiden Kansakuntien Yleiskokouksen tammikuista raporttia? Gaddafin ihmisoikeuksien puolesta tekemä työ oli siis YK:n raportin mukaan tarkoitus palkita maaliskuun lopussa.
Linkki YK:n raporttiin:
http://www2.ohchr.org/english/bodies/hrcouncil/docs/16session/A-HRC-16-15.pdf
Lähde: Signs of the Times
Toim. Jukka J. Rintala
1.11.2011, Verkkomedia.org
Tammikuun neljäntenä päivänä julkaistu YK:n Ihmisoikeusneuvoston raportti tekee Libyasta paljastuksia, jotka saattavat kyseenalaiseen valoon Yhdysvaltain ja NATO:n väitteet Libyan väitetyistä ihmisoikeusloukkauksista.
Ennen kuin Yhdysvallat ja NATO aloittivat Libyan pommitukset, Yhdistyneet Kansakunnat aikoi palkita Muammar al-Gaddafin sekä Libyan ihmisoikeussaavutuksistaan. Kyseessä on sama mies, Gaddafi, jonka Yhdysvallat ja NATO ovat kuukausien ajan väittäneet olevan "brutaali diktaattori". YK tunnusti hänen edistäneen maansa ihmisoikeustilannetta.
YK:n oli tarkoitus palkita Libya ja Gaddafin hallinto maaliskuun lopussa. Olisivatko he olleet palkitsemassa miestä, joka on "brutaali diktaattori", kysyy Dennis South. Hänen johtopäätöksensä on, että media, NATO ja Yhdysvaltain hallitus ovat levittäneet Gaddafista ja Libyasta pelkkiä valheita.
– Ei yllättävää mutta tyrmistyttävää, hän toteaa. Vielä tyrmistyttävämpää on se tosiasia, että kerta toisensa jälkeen yhdysvaltalainen yleisö mitään kyseenalaistamatta uskoo joka ikisen "uutismedian" sanan.
Kiinnitettäköön erityistä huomiota Yleiskokouksen raportin seuraavaan virkkeeseen: "Useat delegaatiot myös huomioivat kunnioituksella maan omistautumisen ihmisoikeuksien kannattamiseen perusasiana."
Raportin alaviitteessä on mukana lista maista, jotka ovat kehuneet Gaddafia ja Libyan suurta sosialistista arabikansantasavaltaa tukeakseen Yleiskokouksen Ihmisoikeusneuvoston päätöstä myöntää Gaddafille palkinto. Maihin kuuluvat:
Tanska, Kiina, Italia, Alankomaat, Mauritania, Slovenia, Nicaragua, Venäjä, Espanja, Indonesia, Ruotsi, Norja, Ecuador, Unkari, Etelä-Afrikka, Filippiinit, Malediivit, Chile, Singapore, Saksa, Australia, Kazakhstan, Latvia, Angola, Nigeria, Kongo, Burundi, Sambia, Ruanda, Burkina Faso, Senegal, Norsunluurannikko, Djibouti ja Zimbabwe.
Jos on kiinnittänyt lainkaan huomiota uutisiin, voi huomata tuolla listalla olevan sellaisia maita, jotka yht'äkkiä käänsivät takkinsa ja alkoivat tukea NATO:n ja Yhdysvaltain aggressiota Libyaa vastaan.
– Mistä syystä? Mistä muustakaan? Rahan vuoksi, toteaa South. Se on aina ratkaiseva tekijä, eikä ole epäilystäkään siitä, etteikö sitä kaikkea joskus tulevaisuudessa paljastettaisi. Samoin paljastettiin Yhdysvaltain hallituksen valheet, joita se kertoi kansalleen ja maailmalle Irakin "joukkotuhoaseista".
Nuo samat maat tukivat Gaddafin palkitsemista ihmisoikeuksien hyväksi tehdystä työstä tarkasteltuaan huolellisesti libyalaista yhteiskuntaa, mutta sitten ne antoivat tukensa Libyan vastaiselle sodalle ja Gaddafin syrjäyttämiselle.
– Mitä on siis tämä puhe "brutaalista diktaattorista"? South kysyy.
Ketä siis uskomme? Mediaa, joka on kertonut meille kuukausien ajan, että Gaddafi on "brutaali diktaattori", vaiko Yhdistyneiden Kansakuntien Yleiskokouksen tammikuista raporttia? Gaddafin ihmisoikeuksien puolesta tekemä työ oli siis YK:n raportin mukaan tarkoitus palkita maaliskuun lopussa.
Linkki YK:n raporttiin:
http://www2.ohchr.org/english/bodies/hrcouncil/docs/16session/A-HRC-16-15.pdf
Lähde: Signs of the Times
Toim. Jukka J. Rintala
1.11.2011, Verkkomedia.org
Vastaukset 1
Vanhimmat
Nato sokeat tietävät kyllä, mutta eivät lue eivätkä vastaa.
Siis jotain häpyä sentään on, taikka epäilevät uskonsa horjuvan jos joku tuo, kylläkin kaikkien tiedossa olevaa, totuutta julki.
" Samoin paljastettiin Yhdysvaltain hallituksen valheet ...joukkotuhoaseista"
Niin tehtiin mutta dokumentti kertoi Amerikan tiedotusvälineiden sumuttaneen asian niin että puolet Amerikan kansasta uskoo tänäpäivänä joukkotuhoaseita löytyneen. AMERIKKALAISTA UNELMAA !